Nainen ottaa kännykällä kuvan Joensuun Kauppahallista

Valoa ja puuta Pielisjoen suistossa

Tutustu metsän ja valon kaupunkiin

Joensuussa teknologia, ympäristön esteettisyys ja ekologisuus on sovitettu näyttävästi osaksi kaupunkikuvaa. Erityisesti Joensuussa osataan rakentaa kahden kaupunkia ja kaupunkilaisia ympäröivän asian varaan: valon ja puun.

Kaupunkikeskustan ruutukaavalla ja sen liepeillä on useita kohteita, jotka muodostavat helposti käveltävän tai pyöräiltävän reitin. Tällä kolmen vartin ja neljän kilometrin mittaisella rauhaisalla, esteettömällä lenkillä voi nähdä, kuinka Euroopan metsäpääkaupungin huippuosaaminen konkretisoituu kaupunkikuvassa.

Lataa reitin kartta tästä.

Katso reitti Google Mapsissa.

Puurakentamisen helmiä joen suulla

Liikkeelle voi lähteä vaikka joen suun suunnalta, Saimaan vesistön pohjoisrannalta. Rannalla kohoaa 50 metrin korkeuteen Penttilän uuden kaupunginosan maamerkki, opiskelija-asuntotalo Lighthouse Joensuu. Se on neljäntoista kerroksensa voimin Suomen korkein puukerrostalo.

Palkittu rakennus toimii paitsi reilun sadan opiskelijan kotina, myös rakennusmateriaalinsa takia merkittävänä hiilivarastona. Talon juurella kannattaa katsella korkeuksiin taivasta kohti, ja napata samalla valokuvat valotaiteilija Kari Kolan teoksesta, joka koristaa Lighthouse Joensuun julkisivua.

Lighthouse Joensuu on puurakentamisen taidonnäyte.

Puukerrostalon juurelta alkaa toinen valoa ja puuta yhdistävä maamerkki – Ylisoutajan silta, jonka kautta tuhannet kaupunkilaiset kulkevat päivittäin jalan ja pyörällä Pielisjoen yli. Penttilän ja ruutukaavaksi kutsutun ydinkeskustan yhdistävä silta on nimensä mukaisesti paikalla, jossa ylisoudettiin soutuveneellä väkeä itärantaa ennen hallinneelle Penttilän sahalle.

Sivuittain aukeavan sillan kaarevat puurakenteet ja valaistus tekevät siitä pimeän aikaan lähes taianomaisen näyn Pielisjoen yllä. Nyt ei kuitenkaan kannata vielä mennä joen yli vaan jatkaa matkaa rannan kävelytietä pitkin ja pysähtyä ihastelemaan Hellan Sydän -valoteosta, joka hehkuu eri väreissä Joensuun historian merkkipäivinä.

Ylisoutajan silta ja Lighthouse Joensuu sijaitsevat aivan vierekkäin Pielisjoen suulla.

Maailman suurin lämpömittari ja uudistunut tori

Kun jatkaa matkaa Hellan Sydämen ohitse joen itärantaa pitkin, saapuu pian Itäsillalle, joka johdattaa kulkijan joen keskellä olevaan Ilosaareen. Jo nimikin kertoo, että se on Joensuun perinteinen hauskanpitopaikka. Nykyään saaressa sijaitsee legendaarinen rock-klubi Kerubi ja talvisin saaressa voi uida avannossa.

Uudistettu Ilosaari on paitsi keidas keskellä kaupunkia, myös maailman suurin lämpömittari.

Uudistettu Ilosaari kävelyreitteineen ja uimarantoineen on paitsi keidas keskellä kaupunkia, myös maailman suurin lämpömittari. Joensuulainen valotaiteilija Kari Kola on suunnitellut saaren alueelle valaistuksen, joka muuttuu lämpötilan mukaan.

Ilosaari on kaupunkilaisten ympärivuotinen kohtaamispaikka.
Ilosaaren laguuni talvella sinisellä valaistuna
Ilosaaren ympäri kulkee valaistu kävelyreitti, jonka valot muuttavat sävyään lämpötilan mukaan.

Ilosaaresta kaupunkiin päin tultaessa ollaankin melkein heti torin kulmalla ja ennen kaikkea uuden kauppahallin edessä. Kesällä 2023 avattu Kauppahalli Joensuu on tuore esimerkki joensuulaisesta puurakentamisesta. Rakennuksen julkisivussa oleva kolmiulotteinen paanukuvio edustaa perinteistä pohjoiskarjalaista rakennustapaa, ja puu pääsee oikeuksiinsa myös kauppahallin sisätiloissa. Muistathan etsiä Kauppahallin ulkoseinästä myös selfiesydämen, jonka edessä otetun kuvan myötä voi lähettää iloiset terveiset Joensuusta!

Kauppahallin upeisiin puurakenteisiin kannattaa tutustua sekä sisältä että ulkoa.

Torilla sijaitsee myös Marttakahvio, joka sekin on näyte paikallisesta puuosaamisesta. Kahvion tumma pinta on paikallisen Hiil Oy:n kehittämää hiillettyä kierrätyspuuta, ja rakennus yhdistyy keskeltä näyttävästi CLT-elementtien kannattelemana. Uudistunut Marttakahvio siirrettiin torille toukokuussa 2023, ja sen rakentamisessa oli mukana joensuulaisia opiskelijoita eri aloilta ja koulutusasteilta.

Marttakahvio on erityisesti kesäinen kohtauspaikka, mutta näyttävä maamerkki myös talviaikaan. Rakennusta voi ihailla vaikkapa Kosiosuden kainalosta.

Kohti kampusta

Jos Marttakahviolta jatkaa matkaa suoraan länteen, tulee pian vastaan Joensuun Taidemuseo Onni. Museon kohdalla kannattaa tehdä pieni koukkaus ja ohittaa rakennus oikealta puolelta, jolloin saapuu muutaman korttelin jälkeen Länsikadun ja Siltakadun liikenneympyrän luo. Tähän liikenneympyrään valmistui vuonna 2022 puinen Kasvu-ympäristöteos.

Etikkakäsitellystä radiatamännystä tehty teos kuvaa luonnon monimuotoisuutta, yhteisön merkitystä ja jokaisen ihmisen omaa polkua. Yliopiston kampuksen kulmalta löytyvä maamerkki muodostaa yhdestä suunnasta katsottaessa myös Itä-Suomen yliopiston logon.

Fotoniikka on näkymättömään ja näkyvään valoon perustuva tieteen ja tekniikan ala, ja yksi Joensuun vahvuuksista.

Jos Kasvun luota kääntyy vasemmalle ja heti taas oikealle, pääsee Yliopistokadulle. Mehtimäen Urheilupuiston vieritse kulkeva tie vie yliopiston kampuksen läpi. Vasemmalla sijaitsevalta kampusalueelta löytyy muun muassa yksi fotoniikan merkittävimpiä eurooppalaisia keskuksia, Fotoniikan tutkimuskeskus, jossa on tutkittu valon ominaisuuksia jo 1970-luvulta alkaen.

Fotoniikka on näkymättömään ja näkyvään valoon perustuva tieteen ja tekniikan ala, ja yksi Joensuun vahvuuksista. Valokuidut, kosketusnäytöt, aurinkokennot ja monet muut nykyteknologiat ovat mahdollisia nimenomaan fotoniikan kehityksen myötä.

Valon ja puun tila

Kampusalueen läpi kuljettuaan voi oikealla puolella nähdä puuarkkitehtuurin merkkiteoksen, Metla-talon, joka on yksi Joensuun näyttävimmistä rakennuksista. Talossa elävät sulassa sovussa korkean teknologian ratkaisut ja puurakentamisen perinteet. Se oli aikanaan 2000-luvun alussa ensimmäinen puusta tehty moderni toimistorakennus Suomessa. Valo ja puu kietoutuvat rakennuksessa niin ansiokkaasti yhteen, että se on palkittu niin kotimaisella kuin kansainväliselläkin valaistuspalkinnolla.

Metla-talo on majesteettinen rakennus, jossa puu ja valo yhdistyvät ajattomasti.

Metla-talon rakenteissa ja sisustuksessa on käytetty melkein kaikkia Suomessa kasvavia puulajeja. Aurinkoisena päivän Metla-talon ympäristö tuoksuu tervalle. Osa talon julkisivusta on käsitelty tervahaudasta saadulla tervalla ja rakennuksen päädyssä on hirsiä, jotka olivat jo rakennushetkellä toistasataa vuotta vanhoja.

Rakennus on toimistokäytössä, mutta aulatilassa voi rauhoittua kuuntelemaan luonnon äänimaisemaa ja ihailemaan Kari Kolan valotaidetta, joka heijastuu aulan puurakenteisiin.

Metla-talon rakenteissa ja sisustuksessa on käytetty melkein kaikkia Suomessa kasvavia puulajeja.

Vinkki!

Jos et halua kiertää koko reittiä, voit helposti valita kiinnostavimmat kohteet kävelyreitin varrelta. Kohteista saa upeita valokuvia, ja etenkin pimeän aikaan rakennusten valaistus ja valotaide pääsee oikeuksiinsa. Matkan varrella on monta tunnelmallista taukopaikkaa, jonne voi istahtaa herkuttelemaan pienelle tauolle.

Lataa reitin kartta tästä.

Katso reitti Google Mapsissa.

Artikkeli on tuotettu osana Joensuun kaupungin innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimuksen (EAKR) toimintoja, joita osarahoittavat Euroopan unioni sekä Joensuun kaupunki.

Aiheeseen liittyviä uutisia