Valoa ja puu­ta Pie­lis­joen suis­tos­sa

Joen­suus­sa tek­no­lo­gia, ympä­ris­tön esteet­ti­syys ja eko­lo­gi­suus on sovi­tet­tu näyt­tä­väs­ti osak­si kau­pun­ki­ku­vaa. Eri­tyi­ses­ti Joen­suus­sa osa­taan raken­taa kah­den kau­pun­kia ja kau­pun­ki­lai­sia ympä­röi­vän asian varaan: valon ja puun.

Kau­pun­ki­kes­kus­tan ruu­tu­kaa­val­la ja sen lie­peil­lä on usei­ta koh­tei­ta, jot­ka muo­dos­ta­vat hel­pos­ti kävel­tä­vän tai pyö­räil­tä­vän rei­tin. Täl­lä kol­men var­tin ja nel­jän kilo­met­rin mit­tai­sel­la rau­hai­sal­la, esteet­tö­mäl­lä len­kil­lä voi näh­dä, kuin­ka Euroo­pan met­sä­pää­kau­pun­gin huip­puo­saa­mi­nen kon­kre­ti­soi­tuu kau­pun­ki­ku­vas­sa.

Lataa rei­tin kart­ta täs­tä.

Kat­so reit­ti Google Map­sis­sa.

Puu­ra­ken­ta­mi­sen hel­miä joen suul­la

Liik­keel­le voi läh­teä vaik­ka joen suun suun­nal­ta, Sai­maan vesis­tön poh­jois­ran­nal­ta. Ran­nal­la koho­aa 50 met­rin kor­keu­teen Pent­ti­län uuden kau­pun­gin­osan maa­merk­ki, opis­ke­li­ja-asun­to­ta­lo Light­house Joen­suu. Se on nel­jän­tois­ta ker­rok­sen­sa voi­min Suo­men kor­kein puu­ker­ros­ta­lo.

Pal­kit­tu raken­nus toi­mii pait­si rei­lun sadan opis­ke­li­jan koti­na, myös raken­nus­ma­te­ri­aa­lin­sa takia mer­kit­tä­vä­nä hii­li­va­ras­to­na. Talon juu­rel­la kan­nat­taa kat­sel­la kor­keuk­siin tai­vas­ta koh­ti, ja napa­ta samal­la valo­ku­vat valo­tai­tei­li­ja Kari Kolan teok­ses­ta, joka koris­taa Light­house Joen­suun jul­ki­si­vua.

Puu­ker­ros­ta­lon juu­rel­ta alkaa toi­nen valoa ja puu­ta yhdis­tä­vä maa­merk­ki – Yli­sou­ta­jan sil­ta, jon­ka kaut­ta tuhan­net kau­pun­ki­lai­set kul­ke­vat päi­vit­täin jalan ja pyö­räl­lä Pie­lis­joen yli. Pent­ti­län ja ruu­tu­kaa­vak­si kut­su­tun ydin­kes­kus­tan yhdis­tä­vä sil­ta on nimen­sä mukai­ses­ti pai­kal­la, jos­sa yli­sou­det­tiin sou­tu­ve­neel­lä väkeä itä­ran­taa ennen hal­lin­neel­le Pent­ti­län sahal­le.

Sivuit­tain aukea­van sil­lan kaa­re­vat puu­ra­ken­teet ja valais­tus teke­vät sii­tä pimeän aikaan lähes tai­an­omai­sen näyn Pie­lis­joen yllä. Nyt ei kui­ten­kaan kan­na­ta vie­lä men­nä joen yli vaan jat­kaa mat­kaa ran­nan käve­ly­tie­tä pit­kin ja pysäh­tyä ihas­te­le­maan Hel­lan Sydän ‑valo­teos­ta, joka heh­kuu eri väreis­sä Joen­suun his­to­rian merk­ki­päi­vi­nä.

Maa­il­man suu­rin läm­pö­mit­ta­ri ja uudis­tu­nut tori

Kun jat­kaa mat­kaa Hel­lan Sydä­men ohit­se joen itä­ran­taa pit­kin, saa­puu pian Itä­sil­lal­le, joka joh­dat­taa kul­ki­jan joen kes­kel­lä ole­vaan Ilo­saa­reen. Jo nimi­kin ker­too, että se on Joen­suun perin­tei­nen haus­kan­pi­to­paik­ka. Nyky­ään saa­res­sa sijait­see legen­daa­ri­nen rock-klu­bi Keru­bi ja tal­vi­sin saa­res­sa voi uida avan­nos­sa.

Uudis­tet­tu Ilo­saa­ri on pait­si kei­das kes­kel­lä kau­pun­kia, myös maa­il­man suu­rin läm­pö­mit­ta­ri.

Uudis­tet­tu Ilo­saa­ri käve­ly­reit­tei­neen ja uima­ran­toi­neen on pait­si kei­das kes­kel­lä kau­pun­kia, myös maa­il­man suu­rin läm­pö­mit­ta­ri. Joen­suu­lai­nen valo­tai­tei­li­ja Kari Kola on suun­ni­tel­lut saa­ren alu­eel­le valais­tuk­sen, joka muut­tuu läm­pö­ti­lan mukaan.

Ilo­saa­res­ta kau­pun­kiin päin tul­taes­sa ollaan­kin mel­kein heti torin kul­mal­la ja ennen kaik­kea uuden kaup­pa­hal­lin edes­sä. Kesäl­lä 2023 avat­tu Kaup­pa­hal­li Joen­suu on tuo­re esi­merk­ki joen­suu­lai­ses­ta puu­ra­ken­ta­mi­ses­ta. Raken­nuk­sen jul­ki­si­vus­sa ole­va kol­miu­lot­tei­nen paa­nu­ku­vio edus­taa perin­teis­tä poh­jois­kar­ja­lais­ta raken­nus­ta­paa, ja puu pää­see oikeuk­siin­sa myös kaup­pa­hal­lin sisä­ti­lois­sa. Muis­tat­han etsiä Kaup­pa­hal­lin ulko­sei­näs­tä myös sel­fie­sy­dä­men, jon­ka edes­sä ote­tun kuvan myö­tä voi lähet­tää iloi­set ter­vei­set Joen­suus­ta!

Toril­la sijait­see myös Mart­ta­kah­vio, joka sekin on näy­te pai­kal­li­ses­ta puu­osaa­mi­ses­ta. Kah­vion tum­ma pin­ta on pai­kal­li­sen Hiil Oy:n kehit­tä­mää hiil­let­tyä kier­rä­tys­puu­ta, ja raken­nus yhdis­tyy kes­kel­tä näyt­tä­väs­ti CLT-ele­ment­tien kan­nat­te­le­ma­na. Uudis­tu­nut Mart­ta­kah­vio siir­ret­tiin toril­le tou­ko­kuus­sa 2023, ja sen raken­ta­mi­ses­sa oli muka­na joen­suu­lai­sia opis­ke­li­joi­ta eri aloil­ta ja kou­lu­tusas­teil­ta.

Koh­ti kam­pus­ta

Jos Mart­ta­kah­viol­ta jat­kaa mat­kaa suo­raan län­teen, tulee pian vas­taan Joen­suun Tai­de­museo Onni. Museon koh­dal­la kan­nat­taa teh­dä pie­ni kouk­kaus ja ohit­taa raken­nus oikeal­ta puo­lel­ta, jol­loin saa­puu muu­ta­man kort­te­lin jäl­keen Län­si­ka­dun ja Sil­ta­ka­dun lii­ken­neym­py­rän luo. Tähän lii­ken­neym­py­rään val­mis­tui vuon­na 2022 pui­nen Kas­vu-ympä­ris­tö­teos.

Etik­ka­kä­si­tel­lys­tä radia­ta­män­nys­tä teh­ty teos kuvaa luon­non moni­muo­toi­suut­ta, yhtei­sön mer­ki­tys­tä ja jokai­sen ihmi­sen omaa pol­kua. Yli­opis­ton kam­puk­sen kul­mal­ta löy­ty­vä maa­merk­ki muo­dos­taa yhdes­tä suun­nas­ta kat­sot­taes­sa myös Itä-Suo­men yli­opis­ton logon.

Foto­niik­ka on näky­mät­tö­mään ja näky­vään valoon perus­tu­va tie­teen ja tek­nii­kan ala, ja yksi Joen­suun vah­vuuk­sis­ta.

Jos Kas­vun luo­ta kään­tyy vasem­mal­le ja heti taas oikeal­le, pää­see Yli­opis­to­ka­dul­le. Meh­ti­mäen Urhei­lu­puis­ton vie­rit­se kul­ke­va tie vie yli­opis­ton kam­puk­sen läpi. Vasem­mal­la sijait­se­val­ta kam­pusa­lu­eel­ta löy­tyy muun muas­sa yksi foto­nii­kan mer­kit­tä­vim­piä euroop­pa­lai­sia kes­kuk­sia, Foto­nii­kan tut­ki­mus­kes­kus, jos­sa on tut­kit­tu valon omi­nai­suuk­sia jo 1970-luvul­ta alkaen.

Foto­niik­ka on näky­mät­tö­mään ja näky­vään valoon perus­tu­va tie­teen ja tek­nii­kan ala, ja yksi Joen­suun vah­vuuk­sis­ta. Valo­kui­dut, kos­ke­tus­näy­töt, aurin­ko­ken­not ja monet muut nyky­tek­no­lo­giat ovat mah­dol­li­sia nime­no­maan foto­nii­kan kehi­tyk­sen myö­tä.

Valon ja puun tila

Kam­pusa­lu­een läpi kul­jet­tu­aan voi oikeal­la puo­lel­la näh­dä puu­ark­ki­teh­tuu­rin merk­ki­teok­sen, Met­la-talon, joka on yksi Joen­suun näyt­tä­vim­mis­tä raken­nuk­sis­ta. Talos­sa elä­vät sulas­sa sovus­sa kor­kean tek­no­lo­gian rat­kai­sut ja puu­ra­ken­ta­mi­sen perin­teet. Se oli aika­naan 2000-luvun alus­sa ensim­mäi­nen puus­ta teh­ty moder­ni toi­mis­to­ra­ken­nus Suo­mes­sa. Valo ja puu kie­tou­tu­vat raken­nuk­ses­sa niin ansiok­kaas­ti yhteen, että se on pal­kit­tu niin koti­mai­sel­la kuin kan­sain­vä­li­sel­lä­kin valais­tus­pal­kin­nol­la.

Met­la-talon raken­teis­sa ja sisus­tuk­ses­sa on käy­tet­ty mel­kein kaik­kia Suo­mes­sa kas­va­via puu­la­je­ja. Aurin­koi­se­na päi­vän Met­la-talon ympä­ris­tö tuok­suu ter­val­le. Osa talon jul­ki­si­vus­ta on käsi­tel­ty ter­va­hau­das­ta saa­dul­la ter­val­la ja raken­nuk­sen pää­dys­sä on hir­siä, jot­ka oli­vat jo raken­nus­het­kel­lä tois­ta­sa­taa vuot­ta van­ho­ja.

Raken­nus on toi­mis­to­käy­tös­sä, mut­ta aula­ti­las­sa voi rau­hoit­tua kuun­te­le­maan luon­non ääni­mai­se­maa ja ihai­le­maan Kari Kolan valo­tai­det­ta, joka hei­jas­tuu aulan puu­ra­ken­tei­siin.

Met­la-talon raken­teis­sa ja sisus­tuk­ses­sa on käy­tet­ty mel­kein kaik­kia Suo­mes­sa kas­va­via puu­la­je­ja.

Vink­ki!

Jos et halua kier­tää koko reit­tiä, voit hel­pos­ti vali­ta kiin­nos­ta­vim­mat koh­teet käve­ly­rei­tin var­rel­ta. Koh­teis­ta saa upei­ta valo­ku­via, ja eten­kin pimeän aikaan raken­nus­ten valais­tus ja valo­tai­de pää­see oikeuk­siin­sa. Mat­kan var­rel­la on mon­ta tun­nel­mal­lis­ta tau­ko­paik­kaa, jon­ne voi istah­taa her­kut­te­le­maan pie­nel­le tauol­le.

Lataa rei­tin kart­ta täs­tä.

Kat­so reit­ti Google Map­sis­sa.

Artik­ke­li on tuo­tet­tu osa­na Joen­suun kau­pun­gin inno­vaa­tio­toi­min­nan eko­sys­tee­mi­so­pi­muk­sen (EAKR) toi­min­to­ja, joi­ta osa­ra­hoit­ta­vat Euroo­pan unio­ni sekä Joen­suun kau­pun­ki.