Kaksi miestä yliopiston kampuksella

Digihämähäkkien metsästystä Joensuussa

Metsätietoa voi pian kerätä itse sovelluksen avulla

Itä- Suomen yliopiston Joensuun kampuksella kehitetään peliä, joka koukuttaa ihmiset liikkumaan metsissä ja keräämään tietoa puista.

Itä-Suomen yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteistyönä on syntymässä eräänlainen Pokemon GO:n metsäversio. 

– Tämä on täysin uudenlaista metsätiedon keruuta, sanoo hankkeessa mukana oleva Itä-Suomen yliopiston professori Mikko Vastaranta.

GamiLiDAR -nimisen hankkeen tavoitteena on saada tavalliset ihmiset keräämään tietoa metsistä. Sitä varten tutkijat ovat kehittäneet lisätyn todellisuuden pelin, joka koukuttaa ihmiset liikkumaan metsässä. 

– Tampereella ollaan erikoistuttu pelillistämiseen, meillä puiden mittaamiseen. Tavoitteena tässä onkin, että pelimekaniikkaa ja sensoriteknologiaa yhdistämällä metsistä voidaan kerätä tietoa ilman, että se tapahtuu tietoisesti, selittää tutkimusryhmässä mukana oleva metsätieteiden tohtori Tuomas Yrttimaa Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osastolta.

Tuomas Yrttimaa (vas.) ja Mikko Vastaranta kehittävät pelillistä menetelmää metsätiedon keruuseen.

Tietoa metsästä kertyy kuin vahingossa

Peli ohjaa pelaajaa liikuttamaan puhelintaan niin, että puhelin pystyy keräämään dataa puista. Pelaajat siis käytännössä keräävät metsistä tietoa puhelimillaan ihan huomaamattaan. 

– Demoversiossa hämähäkit kiipeilevät puiden oksilla ja pelaaja metsästää niitä. Käyttäjän kännykkä kerää samalla mittaustietoa ympäröivistä puista, Vastaranta kertoo.

Pelistä voivat hyötyä kaikki; tutkijat, asukkaat ja metsänomistajat, jotka saavat yksityiskohtaista tietoa metsiensä kunnosta, Vastaranta selittää.

Peli on vasta demovaiheessa, mutta tavoitteena on, että kaksivuotisen projektin päättymiseen mennessä se on mahdollisimman monen käytettävissä.

Kaukokartoituksella saadaan metsästä tärkeää tietoa

Vastaranta tutkii työkseen mittaustekniikoita, joilla pyritään havainnoimaan ja ymmärtämään metsiä ja niissä tapahtuvia muutoksia.

– Uuden tekniikan avulla pyritään saamaan metsäympäristöstä tietoa, joka lisää yleistä tietämystämme metsistä, mutta palvelee myös päätöksentekijöitä eri mittakaavatasoilla. 

Tällä hetkellä metsiä kaukokartoitetaan ilmakuvauksella, laserkeilauksella ja satelliittikuvauksella.

– Kaukokartoituksen lisäksi metsien rakenteesta tarvitaan kuitenkin myös maastohavaintoja. Pelin avulla puista voitaisiin kerätä monipuolisia havaintoja myös maastossa, Vastaranta selittää.

Metsistä eri tavoin kerättävä tieto palvelee muun muassa päätöksentekijöitä.

Seuraava suuri innovaatio tulossa

Vastarannan mukaan metsistä on kyetty keräämään tietoa laserkeilauksella vuodesta 2010 lähtien. Pian saattaa olla edessä metsien mittaamisen seuraava suuri läpimurto.

– Meillä saattaa olla kohta käsissämme mittaustekniikkaa, jolla pystytään erottelemaan jokainen puu toisistaan. Saatamme pystyä seuraamaan yksittäistä puuta tehtaalle ja valmistusprosessiin, jolloin kuluttaja voisi periaatteessa saada tiedon, mistä esimerkiksi huonekalu on ihan oikeasti tullut. Tekniikka voisi siis tehdä tuotantoketjuista läpinäkyvämpiä.

– Uskon, että ensi löydökset moneen tulevaisuuden menestyvään metsänmittausinnovaatioon ovat jo olemassa.

Vastaranta huomauttaa, että vaikka metsien mittaaminen on kehittynyt pitkälle, on tärkeää ymmärtää, miten vähän silti tiedämme. 

– Olipa mittaustekniikka kuinka edistynyttä tahansa, niin havaitsemme vain pienen osan metsäekosysteemin ominaisuuksista. Tämä pitäisi aina muistaa, kun teemme päätöksiä ja arvioimme esimerkiksi metsien kestävää käyttöä.

Itä-Suomen yliopiston professori Mikko Vastaranta uskoo, että tulevaisuudessa metsätietoa ja esimerkiksi puuraaka-aineen alkuperää pystytään kartoittamaan nykyistä tarkemmin.

“Metsäkaupunkina Joensuu on ainutlaatuinen

Mikko Vastaranta näkee, että Joensuulla on erityisasema metsätieteellisessä opetuksessa Suomessa.

– Joensuun lisäksi metsätieteellisestä opetusta on vain Helsingissä, jossa olin 15 vuotta tutkijana ennen tänne muuttamista. 

Vastarannan työpaikkaa vastapäätä on Luonnonvarakeskus Luke, Euroopan metsäinstituutti, Suomen ympäristökeskus ja lähistöllä on myös useita yrityksiä, jotka tutkimustuloksista voivat hyötyä. Joensuun hiihtoladuilla talviaikaan sivakoivat siis sulassa sovussa niin yksityiset metsänomistajat kuin metsätutkijatkin. 

– Joensuussahan puhutaan, että tämä on Euroopan metsäpääkaupunki. En tiedä, sanoittaisinko itse ihan niin isosti, mutta myönnettävä on, että metsäkaupunkina Joensuu on ainutlaatuinen. Metsien asema, metsätieteiden asema ja rento elämäntapa tekevät minusta Joensuusta houkuttelevan myös muille metsätieteilijöille ja metsätieteiden opiskelijoille.




Artikkeli on tuotettu osana Joensuun kaupungin innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimuksen (EAKR) toimintoja, joita osarahoittavat Euroopan unioni sekä Joensuun kaupunki.

Aiheeseen liittyviä uutisia