Kaksi miestä yliopiston kampuksella

Digi­hä­mä­häk­kien met­säs­tys­tä Joen­suus­sa

Metsätietoa voi pian kerätä itse sovelluksen avulla

Itä- Suo­men yli­opis­ton Joen­suun kam­puk­sel­la kehi­te­tään peliä, joka kou­kut­taa ihmi­set liik­ku­maan met­sis­sä ja kerää­mään tie­toa puis­ta.

Itä-Suo­men yli­opis­ton ja Tam­pe­reen yli­opis­ton yhteis­työ­nä on syn­ty­mäs­sä erään­lai­nen Poke­mon GO:n met­sä­ver­sio. 

– Tämä on täy­sin uuden­lais­ta met­sä­tie­don keruu­ta, sanoo hank­kees­sa muka­na ole­va Itä-Suo­men yli­opis­ton pro­fes­so­ri Mik­ko Vas­ta­ran­ta.

Gami­Li­DAR ‑nimi­sen hank­keen tavoit­tee­na on saa­da taval­li­set ihmi­set kerää­mään tie­toa met­sis­tä. Sitä var­ten tut­ki­jat ovat kehit­tä­neet lisä­tyn todel­li­suu­den pelin, joka kou­kut­taa ihmi­set liik­ku­maan met­säs­sä. 

– Tam­pe­reel­la ollaan eri­kois­tut­tu pelil­lis­tä­mi­seen, meil­lä pui­den mit­taa­mi­seen. Tavoit­tee­na täs­sä onkin, että peli­me­ka­niik­kaa ja sen­so­ri­tek­no­lo­gi­aa yhdis­tä­mäl­lä met­sis­tä voi­daan kerä­tä tie­toa ilman, että se tapah­tuu tie­toi­ses­ti, selit­tää tut­ki­mus­ryh­mäs­sä muka­na ole­va met­sä­tie­tei­den toh­to­ri Tuo­mas Yrt­ti­maa Itä-Suo­men yli­opis­ton met­sä­tie­tei­den osas­tol­ta.

Tuo­mas Yrt­ti­maa (vas.) ja Mik­ko Vas­ta­ran­ta kehit­tä­vät pelil­lis­tä mene­tel­mää met­sä­tie­don keruuseen.

Tie­toa met­säs­tä ker­tyy kuin vahin­gos­sa

Peli ohjaa pelaa­jaa lii­kut­ta­maan puhe­lin­taan niin, että puhe­lin pys­tyy kerää­mään dataa puis­ta. Pelaa­jat siis käy­tän­nös­sä kerää­vät met­sis­tä tie­toa puhe­li­mil­laan ihan huo­maa­mat­taan. 

– Demo­ver­sios­sa hämä­hä­kit kii­pei­le­vät pui­den oksil­la ja pelaa­ja met­säs­tää nii­tä. Käyt­tä­jän kän­nyk­kä kerää samal­la mit­taus­tie­toa ympä­röi­vis­tä puis­ta, Vas­ta­ran­ta ker­too.

Pelis­tä voi­vat hyö­tyä kaik­ki; tut­ki­jat, asuk­kaat ja met­sä­no­mis­ta­jat, jot­ka saa­vat yksi­tyis­koh­tais­ta tie­toa met­sien­sä kun­nos­ta, Vas­ta­ran­ta selit­tää.

Peli on vas­ta demo­vai­hees­sa, mut­ta tavoit­tee­na on, että kak­si­vuo­ti­sen pro­jek­tin päät­ty­mi­seen men­nes­sä se on mah­dol­li­sim­man monen käy­tet­tä­vis­sä.

Kau­ko­kar­toi­tuk­sel­la saa­daan met­säs­tä tär­ke­ää tie­toa

Vas­ta­ran­ta tut­kii työk­seen mit­taus­tek­nii­koi­ta, joil­la pyri­tään havain­noi­maan ja ymmär­tä­mään met­siä ja niis­sä tapah­tu­via muu­tok­sia.

– Uuden tek­nii­kan avul­la pyri­tään saa­maan met­säym­pä­ris­tös­tä tie­toa, joka lisää yleis­tä tie­tä­mys­täm­me met­sis­tä, mut­ta pal­ve­lee myös pää­tök­sen­te­ki­jöi­tä eri mit­ta­kaa­va­ta­soil­la. 

Täl­lä het­kel­lä met­siä kau­ko­kar­toi­te­taan ilma­ku­vauk­sel­la, laser­kei­lauk­sel­la ja satel­liit­ti­ku­vauk­sel­la.

– Kau­ko­kar­toi­tuk­sen lisäk­si met­sien raken­tees­ta tar­vi­taan kui­ten­kin myös maas­to­ha­vain­to­ja. Pelin avul­la puis­ta voi­tai­siin kerä­tä moni­puo­li­sia havain­to­ja myös maas­tos­sa, Vas­ta­ran­ta selit­tää.

Met­sis­tä eri tavoin kerät­tä­vä tie­to pal­ve­lee muun muas­sa pää­tök­sen­te­ki­jöi­tä.

Seu­raa­va suu­ri inno­vaa­tio tulos­sa

Vas­ta­ran­nan mukaan met­sis­tä on kyet­ty kerää­mään tie­toa laser­kei­lauk­sel­la vuo­des­ta 2010 läh­tien. Pian saat­taa olla edes­sä met­sien mit­taa­mi­sen seu­raa­va suu­ri läpi­mur­to.

– Meil­lä saat­taa olla koh­ta käsis­säm­me mit­taus­tek­niik­kaa, jol­la pys­ty­tään erot­te­le­maan jokai­nen puu toi­sis­taan. Saa­tam­me pys­tyä seu­raa­maan yksit­täis­tä puu­ta teh­taal­le ja val­mis­tus­pro­ses­siin, jol­loin kulut­ta­ja voi­si peri­aat­tees­sa saa­da tie­don, mis­tä esi­mer­kik­si huo­ne­ka­lu on ihan oikeas­ti tul­lut. Tek­niik­ka voi­si siis teh­dä tuo­tan­to­ket­juis­ta läpi­nä­ky­väm­piä.

– Uskon, että ensi löy­dök­set moneen tule­vai­suu­den menes­ty­vään met­sän­mit­tausin­no­vaa­tioon ovat jo ole­mas­sa.

Vas­ta­ran­ta huo­maut­taa, että vaik­ka met­sien mit­taa­mi­nen on kehit­ty­nyt pit­käl­le, on tär­ke­ää ymmär­tää, miten vähän sil­ti tie­däm­me. 

– Oli­pa mit­taus­tek­niik­ka kuin­ka edis­ty­nyt­tä tahan­sa, niin havait­sem­me vain pie­nen osan met­säe­ko­sys­tee­min omi­nai­suuk­sis­ta. Tämä pitäi­si aina muis­taa, kun teem­me pää­tök­siä ja arvioim­me esi­mer­kik­si met­sien kes­tä­vää käyt­töä.

Itä-Suo­men yli­opis­ton pro­fes­so­ri Mik­ko Vas­ta­ran­ta uskoo, että tule­vai­suu­des­sa met­sä­tie­toa ja esi­mer­kik­si puu­raa­ka-aineen alku­pe­rää pys­ty­tään kar­toit­ta­maan nykyis­tä tar­kem­min.

“Met­sä­kau­pun­ki­na Joen­suu on ainut­laa­tui­nen

Mik­ko Vas­ta­ran­ta näkee, että Joen­suul­la on eri­tyis­a­se­ma met­sä­tie­teel­li­ses­sä ope­tuk­ses­sa Suo­mes­sa.

– Joen­suun lisäk­si met­sä­tie­teel­li­ses­tä ope­tus­ta on vain Hel­sin­gis­sä, jos­sa olin 15 vuot­ta tut­ki­ja­na ennen tän­ne muut­ta­mis­ta. 

Vas­ta­ran­nan työ­paik­kaa vas­ta­pää­tä on Luon­non­va­ra­kes­kus Luke, Euroo­pan met­säins­ti­tuut­ti, Suo­men ympä­ris­tö­kes­kus ja lähis­töl­lä on myös usei­ta yri­tyk­siä, jot­ka tut­ki­mus­tu­lok­sis­ta voi­vat hyö­tyä. Joen­suun hiih­to­la­duil­la tal­viai­kaan siva­koi­vat siis sulas­sa sovus­sa niin yksi­tyi­set met­sä­no­mis­ta­jat kuin met­sä­tut­ki­jat­kin. 

– Joen­suus­sa­han puhu­taan, että tämä on Euroo­pan met­sä­pää­kau­pun­ki. En tie­dä, sanoit­tai­sin­ko itse ihan niin isos­ti, mut­ta myön­net­tä­vä on, että met­sä­kau­pun­ki­na Joen­suu on ainut­laa­tui­nen. Met­sien ase­ma, met­sä­tie­tei­den ase­ma ja ren­to elä­män­ta­pa teke­vät minus­ta Joen­suus­ta hou­kut­te­le­van myös muil­le met­sä­tie­tei­li­jöil­le ja met­sä­tie­tei­den opis­ke­li­joil­le.




Artikkeli on tuotettu osana Joensuun kaupungin innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimuksen (EAKR) toimintoja, joita osarahoittavat Euroopan unioni sekä Joensuun kaupunki.

Aiheeseen liittyviä uutisia