Talousjohtaja Satu Huikurin vuosi on ollut monin tavoin poikkeuksellinen. Kunnat ovat historiallisen suuren uudistuksen äärellä ja lisäksi Huikuri on sijaistanut myös toista vaativaa virkaa. Haastetta on riittänyt.
Satu Huikuri aloitti Joensuun talousjohtajana vuonna 2017. Takana oli useita vuosia erilaisissa talouden tehtävissä.
Syksyllä 2022 Huikuri nimettiin myös henkilöstö- ja yhteysjohtajan viransijaiseksi, jolloin hän sai johdettavakseen myös kaupungin henkilöstöasiat.
Ajankäytöllisesti sijaistus hirvitti kyllä
– Ajankäytöllisesti sijaistus hirvitti kyllä. Mutta samalla koin, että tehtävä antaa kokemuksia ja näkökulmia, joista on jatkossa hyötyä. Kyse on toki väliaikaisesta ratkaisusta, sijaistan opintovapaan ajan. Ei tällainen järjestely pidemmän päälle olisi mahdollinen, Huikuri kertoo.
Kahden vaativan viran hoitaminen vaatii aikatauluttamista ja asioiden priorisoimista. Vaativan pestin hoitamisessa auttaa se, että organisaatio on tuttu ja kollegat ovat osaavia.
– Yksin näitä ei kukaan tee. Järjestely on vaatinut venymistä ja vastuunottoa monelta muultakin minun lisäkseni. Arvostan sitä, kuinka hienosti kollegat ovat ottaneet vastuun kantaakseen, kiittää Huikuri.
Kuntien talous historiallisessa myllerryksessä
Talouden näkökulmasta viime vuodet ovat olleet kunnille poikkeuksellisia. Korona lamautti maailmantalouden, mutta kertaluonteiset tuet saivat kuntien talouden näyttämään vahvalta.
Tilanne oli normalisoitumassa, mutta Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti suunnan.
Näitäkin suurempi vaikutus Joensuun talouteen on kuitenkin vuodenvaihteessa voimaan tulleella hyvinvointialueuudistuksella.
Viime vuonna Joensuun veroprosentti oli 20,5 ja nyt 7,86.
– Kyseessä on historiallisen suuri muutos. Merkittävä osa kuntien rahoituksesta ja tehtävistä siirretään hyvinvointialueille. Muutoksen voi ehkä parhaiten hahmottaa veroprosentin kautta. Viime vuonna Joensuun veroprosentti oli 20,5 ja nyt 7,86. Muutos tuloissa on järisyttävä.
– Vanhat velat korkomenoineen kuitenkin jäävät hoidettavaksi, ja tämä vähentää liikkumavaraa todella paljon. Kun täytyy säästää, on mahdollisia säästökohteita vähemmän. Näin säästötoimenpiteet vaikuttavat aiempaa rajummin kaupungin vastuulla oleviin palveluihin, Huikuri selventää.
Hyvinvointialueuudistus on Joensuulle epäedullinen
Joensuun kaupungille hyvinvointialueuudistuksen vaikutukset ovat moneen muuhun kuntaan verrattuna epäedulliset.
Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu kahteen viime vuoteen ja Siun soten voimakkaasti alijäämäiset vuodet tuntuvat kaupungin kukkarossa pysyvästi.
– Joensuu oli Siun soten suurin rahoittaja ja vaikutus on meille, kuten muillekin maakunnan kunnille, raskas. Kyse ei ole pelkästään kertaluontoisesta alijäämien maksamisesta, vaan tässä rahoitusmallissa vähenevät myös tulevien vuosien valtionosuudet. Voimakas tulojen pieneneminen pakottaa sopeuttamaan eli löytämään säästökohteita. Talouden haastetta on lisännyt myös korkotason muutos sekä nopea inflaatio, Huikuri toteaa.
Meillä on hoidettu taloutta vastuullisesti.
– Täytyy muistaa, että Joensuun talous on ollut verrokkikaupunkien vertailussa varsin hyvä. Meillä on hoidettu taloutta vastuullisesti. Uudistus vääristää tilannetta alueellisesti. Joensuu ei kuitenkaan ole talouden paineiden kanssa yksin, myös esimerkiksi Jyväskylässä ja Kuopiossa laaditaan tällä hetkellä mittavia sopeuttamisohjelmia.
Talousjohtajan vuosi jatkuu tiukkana. Edessä on strategian puolivälitarkastelu, joka tuonee mukanaan raskaita päätöksiä myös talouden linjausten osalta.
– Kesällä toivottavasti ehtii pitää lomaa, Huikuri huokaisee.