Vety vetää Joen­suu­hun

Tulevaisuuden energiantuotanto tuo työtä ja vaatii investointeja

Yhteis­kun­nan eri toi­min­not säh­köis­ty­vät kovaa vauh­tia, ja esi­mer­kik­si vety­ta­lou­des­ta ennus­te­taan ener­gia­mark­ki­noi­den mul­lis­ta­jaa. Joen­suus­sa ja muu­al­la Itä-Suo­mes­sa tar­ve kan­ta- ja jake­lu­verk­ko­jen kapa­si­tee­tin kas­vat­ta­mi­sel­le on ollut tie­dos­sa jo kau­an.

Tule­vat ener­gian­tuo­tan­non inves­toin­nit vaa­ti­vat nykyis­tä huo­mat­ta­vas­ti laa­jem­paa säh­kön siir­to­ky­kyä Itä-Suo­mes­ta muu­al­le maa­han. Maa­kun­nas­sa odo­tel­laan­kin hal­li­tuk­sen syk­syn 2024 bud­jet­ti­rii­hes­sä lupail­tua ver­kon kehit­tä­mis­tä.

Loka­kuun alus­sa pide­tyn Itä-Suo­men ener­gia­foo­ru­min avaus­pu­heen­vuo­ros­saan Poh­jois-Kar­ja­lan maa­kun­ta­joh­ta­ja Mar­kus Hir­vo­nen tote­si itäi­sen Suo­men tar­vit­se­van rat­kai­su­ja ener­gia­ky­sy­myk­siin, jot­ta alue voi pala­ta menes­tyk­sen tiel­le.  

– Mei­dän tulee var­mis­tua sii­tä, että ener­gian saa­ta­vuus, puh­taus ja hin­ta ovat koh­dal­laan koko Suo­mes­sa. Maa­il­man tule­vai­suus rat­kais­taan lop­pu­jen lopuk­si ener­gian ympä­ril­lä, Hir­vo­nen muis­tut­taa.

Maa­kun­ta­joh­ta­ja Mar­kus Hir­vo­nen puhui Itä-Suo­men ener­gia­foo­ru­mis­sa loka­kuun alus­sa.

Kes­tä­vää ener­gian­tuo­tan­toa Joen­suu­hun

Joen­suu­hun Iik­sen­nii­tyl­le suun­ni­tel­laan par­hail­laan vety­lai­tos­ta, jon­ka tuo­tan­non on mää­rä käyn­nis­tyä vuon­na 2027. Rei­lun 100 mil­joo­nan euron inves­toin­ti on Poh­jois-Kar­ja­lan suu­rim­pia ener­gia-alan sat­sauk­sia täl­lä vuo­si­tu­han­nel­la. Vety­lai­tok­sen suun­ni­tel­tu sijain­ti on Kon­tio­suon kaa­to­pai­kan ete­lä­puo­lel­la noin 400 met­rin pääs­sä lähim­mäs­tä asu­tuk­ses­ta.

Savon Voi­man kau­ko­läm­pö­lai­tos ja raken­teil­la ole­va Joen­suu Biocoal Oy:n bio­hii­li­teh­das sijait­se­vat lai­tok­sen lähei­syy­des­sä, joten alu­ees­ta on tulos­sa todel­li­nen kes­tä­vän ener­gian­tuo­tan­non kes­kit­ty­mä. 

Ilman vetyä emme pys­ty hil­lit­se­mään ilmas­ton­muu­tos­ta.

Joen­suun kau­pun­gin­joh­ta­ja Jere Pent­ti­lä tote­aa vety­lai­tos­hank­keen ole­van kau­pun­gil­le erit­täin tär­keä.

– Kes­tä­vän ener­gian­tuo­tan­non inves­toin­nit tuo­vat Joen­suu­hun työ­paik­ko­ja ja elin­voi­maa. Vedyn­tuo­tan­non kaut­ta voim­me tur­va­ta vih­reän ener­gian saan­tia ja myös tule­vien inves­toin­tien toteu­tu­mis­ta, hän tote­aa.

Vety­lai­tos­ta suun­nit­te­le­van P2X Solu­tion­sin toi­mi­tus­joh­ta­ja Herk­ko Plit ker­too vety­lai­tok­sen työl­lis­tä­vän raken­nusai­ka­na noin 1000 hen­ki­löä, ja val­tao­sa raken­nus­töis­tä on aja­tel­tu teh­tä­väk­si maa­kun­nan omien yri­tys­ten voi­min.

– Tuo­tan­non käyn­nis­tyt­tyä voi­ma­lai­tos työl­lis­tää suo­raan noin 10 hen­ki­löä ja välil­li­ses­ti usei­ta kym­me­niä, Plit ker­too.

P2X Solu­tion­sin toi­mi­tus­joh­ta­ja Herk­ko Plit esit­te­li vety­lai­tos­han­ket­ta Joen­suus­sa.

Vety on tule­vai­suut­ta

Mitä vety­lai­tos sit­ten oikein tuot­taa, ja mikä on vedyn mer­ki­tys tule­vai­suu­den ener­gia­muo­to­na?

– Vety­lai­tos tuot­taa vih­re­ää vetyä, jon­ka val­mis­tus­pro­ses­siin tar­vi­taan uusiu­tu­val­la ener­gial­la tuo­tet­tua säh­köä ja vet­tä. Vedes­tä ero­te­taan säh­kön avul­la vety- ja hap­pi­mo­le­kyy­lit. Kun vety yhdis­te­tään hii­li­diok­si­diin, syn­tyy syn­teet­tis­tä meta­no­lia, joka sopii muun muas­sa meri- ja ilmai­lu­lii­ken­teen polt­toai­neek­si, Plit kuvai­lee.

Täl­lä het­kel­lä vetyä käy­te­tään jo teol­li­suu­des­sa, ja tule­vai­suu­des­sa se voi toi­mia esi­mer­kik­si bus­sien ja rek­ko­jen polt­toai­nee­na. Vuo­teen 2050 men­nes­sä esi­mer­kik­si meri­lii­ken­teen käyt­tä­mäs­tä ener­gias­ta 80 pro­sent­tia tulee olla pääs­tö­tön­tä, joten vety ja sen jat­ko­ja­los­teet tule­vat vas­taa­maan myös tähän vaa­ti­muk­seen.

– Ilman vetyä emme pys­ty hil­lit­se­mään ilmas­ton­muu­tos­ta, Plit tote­aa. 

Savon Voi­man läm­pö­lai­tok­sel­la syn­ty­vä hii­li­diok­si­di on tähän asti las­ket­tu ilmaan, mut­ta jat­kos­sa osa sii­tä ote­taan tal­teen ja yhdis­te­tään vety­lai­tok­sel­la vety­mo­le­kyy­lei­hin.

– Jos tuo­tam­me polt­toai­neem­me jat­kos­sa itse säh­kön avul­la, voim­me mää­rit­tää myös ener­gian hin­ta­ta­soa, emme­kä ole niin riip­pu­vai­sia maa­il­man öljy­mark­ki­nois­ta ja nii­den hin­ta­vaih­te­luis­ta, Plit muis­tut­taa.

Polt­toai­neen val­mis­tuk­seen tar­vit­ta­va hii­li­diok­si­di tulee Joen­suun vety­lai­tok­sel­le lähel­tä. Savon Voi­man läm­pö­lai­tok­sel­la syn­ty­vä hii­li­diok­si­di on tähän asti las­ket­tu ilmaan, mut­ta jat­kos­sa osa sii­tä ote­taan tal­teen ja yhdis­te­tään vety­lai­tok­sel­la vety­mo­le­kyy­lei­hin.

Lai­tos­ten välis­tä vaih­dan­taa tapah­tuu myös, kun vedyn tuo­tan­to­pro­ses­sis­sa syn­ty­vä läm­pö­ener­gia joh­de­taan suo­raan Joen­suun kau­ko­läm­pö­verk­koon. Näin voi­daan kat­taa jopa 20 pro­sent­tia Joen­suun kau­ko­läm­mön­tar­pees­ta.

P2X Solu­tion­sin vety­lai­tok­sen raken­nus­lu­pa­ha­ke­mus on lupa­kä­sit­te­lys­sä ja pää­tös pyri­tään anta­maan aivan lähiai­koi­na. Tämän jäl­keen han­ke ete­nee ympä­ris­tö­lu­pa­kä­sit­te­lyyn ja var­si­nai­seen raken­ta­mis­vai­hee­seen. Ennen käyt­töön­ot­toa lai­tos tar­vit­see vie­lä käyt­tö­lu­van TUKE­Sil­ta.

Aiheeseen liittyviä uutisia