Niin hal­paa asu­mis­ta, että nau­rat­taa

Kun Ham­mas­lah­teen maa­il­man turuil­ta paluu­muut­ta­nut Tea Tör­mä­nen näki ensim­mäi­sen kam­paa­mo­las­kun­sa, purs­kah­ti maa­il­man­mat­kaa­ja nau­ra­maan. –Espoon ker­ros­ta­lo­käm­pän hin­nal­la saa tääl­tä ison oma­ko­ti­ta­lon, Tea ver­taa.

Ham­mas­lah­des­sa vart­tu­neen Tea Tör­mä­sen, 40, tem­pai­si suu­ri maa­il­ma mukaan­sa jo 15-vuo­ti­aa­na. Englan­nin­kie­li­seen lukioon Kuo­pioon pääs­syt Tea ei palan­nut vuo­si­kausiin koti­seu­dul­le, sil­lä lukion jäl­keen tie vei Lap­peen­ran­taan fysio­te­ra­peu­tin opin­toi­hin.

–Fysio­te­ra­peu­tin työ ei sit­ten tun­tu­nut­kaan lop­pue­lä­män amma­til­ta, joten hain Oulun yli­opis­toon opis­ke­le­maan bio­lo­gi­aa.

Kan­di­vai­heen suo­ri­tet­tua maan­tie kut­sui jäl­leen. Tie vei mais­te­ri­vai­heen opin­toi­hin Englan­tiin, jos­sa Tea val­mis­tui Eläin­ten käyt­täy­ty­mis­tie­teen mais­te­rik­si vuon­na 2015. Tuol­loin 32-vuo­ti­aal­la Teal­la oli jo elä­män­kump­pa­ni Iiro Ran­ta­hal­va­ri ja rei­lun vuo­den ikäi­nen San­dra-tytär.

–Olin aiem­min pelan­nut ame­rik­ka­lais­ta jal­ka­pal­loa, mut­ta sitä ei voi­nut oikein pela­ta Englan­nis­sa, joten vaih­doin rug­byyn het­kek­si. Halusin kui­ten­kin jat­kaa jenk­ki­fu­tis­ta, joten muu­tim­me takai­sin Suo­meen, Espoo­seen.

Tea aloit­ti jenk­ki­fu­tik­sen Hel­sin­gin Roos­ter­sis­sa. Teho­pak­kauk­sen tah­ti ei suin­kaan Suo­mes­sa hii­pu­nut, vaan uusi vaih­de sil­mään löy­tyi toh­to­rio­pin­nois­ta Hel­sin­gin yli­opis­tos­ta.

–Tut­kin­to jäi kui­ten­kin kes­ken, kos­ka pää­dyin uuteen kan­sain­vä­li­seen ympä­ris­tö­jär­jes­töön joh­to­teh­tä­viin. Huo­ma­sin, ettei väi­tös­kir­jaa ole mah­dol­lis­ta val­mis­tel­la samaan aikaan, kun työs­ken­te­lee vaa­ti­vis­sa teh­tä­vis­sä.

Tuli­pa ker­ran koro­na

Niis­sä samois­sa työ­teh­tä­vis­sä Tea on edel­leen. Kevääl­lä 2020, kun koro­na iski toden teol­la Suo­meen, Tea oli per­heen­sä kans­sa vie­rai­le­mas­sa lap­suu­den­ko­dis­saan Ham­mas­lah­des­sa. 

–Se oli vie­lä­pä tal­vi, kun pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ei ollut yhtään lun­ta. Asuim­me Espoos­sa pie­nes­sä ker­ros­ta­loa­sun­nos­sa.

Tean ja Iiron toi­nen lap­si, Enja, oli syn­ty­nyt 2018. Koro­na iski Suo­meen toden teol­la 2020 kevät­tal­vel­la. Tea ja lap­set jäi­vät koro­nan pant­ti­van­geik­si Ham­mas­lah­teen. Se vaa­ti maa­il­man­laa­jui­sen pan­de­mian, että Tea ymmär­si mikä elä­mäs­sä todel­la oli tär­ke­ää.

Soi­tin mie­hel­le­ni, että en halua enää tul­la tääl­tä pois.

Kaik­ki tai­vaan­mer­kit alkoi­vat vii­toit­taa tie­tä sii­hen, että saat­tai­si olla aika pala­ta takai­sin kotiin. Tean van­hem­mat asui­vat kak­sis­taan Tean suu­res­sa lap­suu­den­ko­dis­sa, mut­ta oli­vat har­kin­neet talon­sa myy­mis­tä jo tovin.

–Mum­mo­ni kuo­li muu­ta­ma vuo­si sit­ten, ja van­hem­pa­ni halusi­vat muut­taa ukin luo Ran­ta­ky­lään, ettei ukin tar­vit­se muut­taa pal­ve­lu­ta­loon.

Teaa­kin ahdis­ti aja­tus ahtaa­seen ker­ros­ta­loa­sun­toon palaa­mi­ses­ta, kun Ham­mas­lah­des­sa oli jo ehti­nyt tot­tua sii­hen, että ympä­ril­lä on tilaa ja luon­toa.

–Soi­tin mie­hel­le­ni, että en halua enää tul­la tääl­tä pois.

–Sii­hen men­nes­sä olim­me muut­ta­neet aika mon­ta ker­taa, ja hän suos­tui muut­ta­maan, sil­lä ehdol­la, ettei iki­nä enää tar­vit­se muut­taa mihin­kään, Tea nau­raa.

Tea oli aina halun­nut asua maal­la, mut­ta otol­lis­ta aikaa ei ollut vie­lä tul­lut. Nyt tuli.

Sisäi­nen levot­to­muus pois­tui

Tean työ oli täy­sin etä­nä teh­tä­vää, mut­ta Iiron sen het­ki­nen työ ei mah­dol­lis­ta­nut etä­työ­tä.

–Iiro on kotoi­sin Kemi­jär­vel­tä, eikä hän tun­ne Ham­mas­lah­des­ta ketään, mut­ta hän halusi sil­ti muut­taa tän­ne, Tea kiit­te­lee. Tea on muut­ta­nut elä­män­sä aika­na kah­den-kol­men vuo­den välein, mut­ta nyt muut­to­rul­jans­si on saa­nut pää­tök­sen­sä.

–Olo­ni on ollut aina levo­ton, mut­ta nyt se on lop­pu, tääl­tä minut saa kii­ka­ta hau­taus­maal­le, Tea lupaa.

Tea ja Iiro pää­tyi­vät lopul­ta osta­maan Tean lap­suu­den­ko­din.

–Asun­to­jen hin­ta­ta­so Ham­mas­lah­des­sa on sel­lai­nen, että tämän talon hin­nal­la ei saa­da pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta mitään.

Tean ja Iiron oma­ko­ti­ta­lon lai­nan­ly­hen­nys kuus­sa on 500 euroa.

–Espoos­sa mak­set­tiin pie­nes­tä ker­ros­ta­los­ta 1300 euroa kuus­sa vuo­kraa, Tea ver­taa.

Olo­ni on ollut aina levo­ton, mut­ta nyt se on lop­pu, tääl­tä minut saa kii­ka­ta hau­taus­maal­le.

Elä­mi­sen hal­puus yllät­ti Tean niin, että hän purs­kah­ti nau­ra­maan kuul­les­saan kam­paa­mon hin­nan pai­kal­li­ses­sa kam­paa­mos­sa.

–Pit­kän tukan väri ja leik­kaus mak­soi 80 euroa, Tea häm­mäs­te­lee.

Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la hin­ta on lähes kol­min­ker­tai­nen. Myös har­ras­tuk­set ovat hal­vem­pia, ja nii­hin huraut­taa Tean mukaan käte­väs­ti säh­kö­au­tol­la, joten ben­sa­kaan ei mak­sa.

Myös Iiro sai töi­tä asia­kas­pal­ve­lu­teh­tä­vis­tä Osuus­pan­kil­ta. Iiron­kin töi­tä on mah­dol­lis­ta teh­dä etä­nä, joten Ham­mas­lah­den lukaa­lis­sa nökö­te­tään toi­si­naan yhdes­sä etä­töi­tä teh­den.

Tean juu­ret ovat Ham­mas­lah­des­sa, joten kotou­tu­mi­nen on ollut help­poa. Iiro­kaan ei ole suin­kaan yksin jää­nyt, sil­lä Tean mukaan poh­jois­kar­ja­lai­set ihmi­set ovat häm­men­tä­vän ystä­väl­li­siä.

–Olen asu­nut oikeas­ti niin mones­sa eri pai­kas­sa, että on mihin ver­ra­ta. Ihmi­set ovat tääl­lä ihan älyt­tö­män vas­taa­not­ta­vai­sia ja ystä­väl­li­siä, asia­kas­pal­ve­lus­sa ja muu­ten­kin, Tea ylis­tää.

Kaik­kea sopi­vas­ti lap­si­per­heil­le

Ham­mas­lah­tea Tea kiit­te­lee asu­mi­sen hal­puu­des­ta ja pal­ve­lui­den run­sau­des­ta, jot­ka ovat lap­si­per­heil­le var­sin riit­tä­vät.

–Ter­veys­kes­kus, apteek­ki, kir­jas­to ja edul­li­set har­ras­tus­mak­sut, luet­te­lee Tea Ham­mas­lah­den plus­sia.

Ham­mas­lah­ti sai myös hil­jat­tain valo­kui­tu­ver­kon, joten nopea net­tiyh­teys mah­dol­lis­taa sut­ja­kan etä­työ­päi­vän­kin.

Luu­li­si, että sei­nät alkai­si­vat kaa­tua pääl­le maa­lais­kun­nas­sa, kun työt­kin ovat nel­jän sei­nän sisäl­lä. Tean mukaan näin ei kui­ten­kaan ole, sil­lä iki­liik­ku­jan sie­lu Teas­sa ei vaa­di enää asuin­pai­kan vaih­toa, vaan työ­mat­kat ja har­ras­tuk­set kodin ulko­puo­lel­la pitä­vät liik­kees­sä. 

–Minul­la on sään­nöl­li­ses­ti työ­mat­ko­ja, juu­ri olen menos­sa Dubai­hin työ­mat­kal­le ilmas­to­ko­kouk­seen. Iiron kans­sa molem­mat viih­dym­me maa­seu­dul­la, emme ihmis­pal­jou­des­sa.

Tääl­lä on sitä aika­luk­sus­ta, on aikaa välil­lä lukea soh­val­la kir­jaa ja olla vaan.

–Ham­mas­lah­des­sa on muka­va asua omas­sa rau­has­sa, mut­ta tääl­lä on sil­ti moni­puo­li­nen tut­ta­va- ja ystä­vä­pii­ri.

Tea on löy­tä­nyt koti­seu­dul­ta myös kivan len­to­pal­lo­po­ru­kan, ja lap­sil­la on pal­jon har­ras­tuk­sia. 

–Per­he ja sisa­ruk­se­ni asu­vat tääl­lä, tääl­lä on tuki­verk­ko, jota ei ollut Espoos­sa. Menoa riit­tää tuol­la Joen­suus­sa, jos halu­aa men­nä, Tea ver­taa.

Aika­luk­sus­ta ja tal­vi­la­je­ja

On Tea saa­nut kuul­la ihmet­te­ly­jä sii­tä, että miten he nyt muut­ta­vat paik­kaan, “jos­sa ei ole mitään teke­mis­tä”.

–En alle­kir­joi­ta tuo­ta lain­kaan. Minus­ta taas pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ei ole nii­tä asioi­ta, joi­ta haluan teh­dä. Tal­viur­hei­lu­mah­dol­li­suu­det tääl­lä ovat pal­jon parem­mat, Tea ver­taa.

–Elä­män laa­tu on niin pal­jon parem­pi tääl­lä, kun arjen pyö­rit­tä­mi­seen ei mene rahaa ja aikaa. Tääl­lä on sitä aika­luk­sus­ta, on aikaa välil­lä lukea soh­val­la kir­jaa ja olla vaan, Tea kehuu.

Sel­vää on kui­ten­kin se, että kai­kil­le maa­seu­tu­taa­ja­maan muut­to ei sovi.

–Tän­ne muut­taes­saan täy­tyy tykä­tä rau­has­ta. Pohjois–Karjalassa voit kui­ten­kin vali­ta, haluat­ko asua Joen­suun kau­pun­gis­sa vai tääl­lä maal­la, Tea muis­tut­taa.