Perinteinen talvi on saapunut pakkasineen ja lumituiskuineen. Kiinteistönomistajalle talvi tuo paitsi iloja, myös työtä ja velvollisuuksia.
Tässä vaiheessa talvea katse kannattaakin suunnata katoille.
Kiinteistönomistajan vastuulla on arvioida voiko katolle kertyvä lumi ja jää aiheuttaa pudotessaan vaaraa ihmisille tai omaisuudelle. Lunta voi kertyä myös niin paljon, että katto ja rakennus itsessään ovat vaarassa vaurioitua.
– Tilannetta tulee tarkkailla ja tarvittaessa varoittaa vaarasta, aidata vaarallinen alue tai poistaa lumimassat katolta, rakennustarkastaja Jukka Hyttinen muistuttaa.
Vahinkojen rahallinen arvo voi olla hyvinkin suuri, puhumattakaan henkilövahingoista.
Kiinteistönomistaja vastaa vahingoista
Katolta putoavan lumen ja jään aiheuttamista vahingoista vastaa aina kiinteistönomistaja. Maankäyttö- ja rakennuslain sekä järjestyslain mukaan kiinteistönomistajan on huolehdittava, ettei katolta putoava lumi ja jää aiheuta vaaraa. Vastuu voi toteutua rangaistusvastuuna ja korvausvastuuna. Vahinkojen rahallinen arvo voi olla hyvinkin suuri, puhumattakaan henkilövahingoista.
Kerrostaloissa kiinteistönhoidosta vastaa yleensä kiinteistönhoitoyhtiö taloyhtiön kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella, jolloin riskit ovat paremmin hallinnassa. Jos vastuuta katolla olevan lumen tarkkailusta ja poistamisesta ei ole sisällytetty kiinteistönhoitoa koskevaan sopimukseen, on vastuu taloyhtiön hallituksella.
Vastuu koskee samalla tavoin myös omakotitaloja. Uudemmissa taloissa katolle kertyvään lumeen on varauduttu myös rakenteellisesti, esimerkiksi lumiestein. Vanhemmissa taloissa lumiesteitä ei yleensä ole, ellei niitä ole asennettu jälkikäteen. Lumiesteetkään eivät poista kiinteistönomistajan vastuuta, sillä lumiesteistä huolimatta lunta tai jäätä voi pudota katolta hallitsemattomasti.
Joensuussa on vanhemmilla asuinalueilla myös sellaisia omakotitaloja, joiden katoilta lumi ja jää pääsee putoamaan suoraan yleiselle kulkuväylälle kuten kadulle tai jalkakäytävälle. Erityisesti näissä kohteissa kiinteistönomistajan on tarkkailtava jatkuvasti lumen kertymistä ja ryhdyttävä toimenpiteisiin ennen kuin vahinkoja sattuu. Keinoja voivat olla lumien pudottaminen ennakoivasti, varoittaminen tai vaarallisen alueen aitaaminen.
Joensuussa on vanhemmilla asuinalueilla myös sellaisia omakotitaloja, joiden katoilta lumi ja jää pääsee putoamaan suoraan kadulle tai jalkakäytävälle.
– Kukaan kiinteistönomistaja tuskin haluaa joutua tilanteeseen, jossa omalta katolta putoava lumi aiheuttaa vahinkoa räystään alla tai talon vieressä liikkuville ihmisille tai ajoneuvoille, muistuttaa Hyttinen.
Joensuun rakennusvalvonta kiinnittääkin muun valvonnan yhteydessä huomiota sellaisiin rakennuksiin, joiden katoilta lunta ja jäätä voi pudota yleisille kulkuväylille. Tarvittaessa kiinteistöjenomistajia muistutetaan katolta putoavan lumen ja jään aiheuttamasta vaarasta.
Suurien hallien katot riskialttiita
Erityisesti suurempien rakennusten, kuten hallien katoille voi kertyä niin paljon lunta, että rakenteiden kestokyky ylittyy. Riskialtteimpia ovat laajarunkoisten rakennusten pitkän jännevälin kattorakenteet, kuten urheiluhallien, suurten kauppaliikkeiden, ratsastusmaneesien ja maatalouden tuotantorakennusten katot.
Jos tuollaisen rakennuksen katto sortuu lumen painosta, taloudelliset vahingot ovat mittavat, vaikka henkilövahingoilta vältyttäisiinkin. Vakuutuskaan ei välttämättä korvaa vahinkoa, jos syynä on ollut asiakkaan huolimattomuus lumikuorman tarkkailussa.
Lumimassoista ei vielä riskiä rakenteille
Joensuun seudulla oli helmikuun puolessa välin lunta noin 65 cm ja lumi painoi noin 100 kg / m2.
– Omakotitalojen katot mitoitetaan nykyisin kestämään Joensuussa 200 kg / m² suuruinen lumikuorma ja aiemmin mitoituslumikuorma oli 180 kg / m². Joten tällä hetkellä ei vielä pitäisi olla ongelmia rakenteiden kestävyyden kanssa, Hyttinen kertoo.
Erityisesti hallien katoilla tuuli saattaa kuitenkin kinostaa tai kasata lunta epätasaisesti, mistä syystä voidaan joutua lumenpoistotöihin vaikka lumimäärä ei sitä vielä edellyttäisikään.
