Väes­tö­ra­ken­ne, pal­ve­lut ja talou­den sopeu­tus

Joen­suun stra­te­gi­se­na tavoit­tee­na on pitää kiin­ni väes­tön­kas­vus­ta ja ede­tä 2025 men­nes­sä koh­ti 80 000 asuk­kaan kau­pun­kia. Vii­me vuo­den syys­kuus­sa ylit­tyi 78 000 joen­suu­lai­sen raja­pyyk­ki. Vuo­teen 2030 men­nes­sä tavoit­tee­na on nous­ta nykyi­sen kun­ta­ra­ken­teen mukai­ses­ti Suo­men 10. suu­rim­mak­si kau­pun­gik­si. Nyt olem­me sijal­la 12. Kou­vo­lan väki­lu­kuun on mat­kaa enää 900 asu­kas­ta ja Pori on 5 000 asuk­kaan pääs­sä.

Joen­suu kas­vaa maa­han­muu­tos­ta

Kau­pun­kim­me kas­vaa täl­lä het­kel­lä ainoas­taan maa­han­muu­ton ansios­ta, sil­lä luon­nol­li­nen väes­tön­muu­tos ja koti­maan sisäi­nen muut­to­ta­se ovat mii­nus­merk­ki­siä. Syn­ty­vyys on ollut Joen­suus­sa­kin koko maan tavoin erit­täin alhai­sel­la tasol­la. Koti­maan muut­to­voit­toa olem­me vii­me vuo­si­na saa­neet lähin­nä Poh­jois-Kar­ja­lan sisäl­tä ja Savon­lin­nas­ta, sekä vähäi­ses­ti Kai­nuun ja Ete­lä-Kar­ja­lan suun­nis­ta. Pois­läh­te­viä muut­toau­to­ja on suun­tau­tu­nut eni­ten pää­kau­pun­ki­seu­dul­le, Tam­pe­reel­le ja Kuo­pioon päin. Opis­ke­lu­kau­pun­ki­na Joen­suun koti­maan muut­to­voit­to pai­not­tuu vah­vas­ti 15–24-vuotiaisiin nuo­riin. Muut­to­tap­pio sen sijaan syn­tyy enim­mäk­seen 25–34-vuotiaiden pois­muu­tos­ta.

Vii­mei­sim­män 12 kuu­kau­den net­to­maa­han­muut­to Joen­suu­hun on ollut ennä­tyk­sel­li­set +992 hen­ki­löä. Väes­töm­me kan­sain­vä­lis­tyy vauh­dil­la sekä opis­ke­lu- ja työ­pe­räi­sen maa­han­muu­ton että pako­lai­suu­den vuok­si. Ukrai­na­lai­sia Venä­jän hyök­käys­so­taa paen­nei­ta on siir­ty­nyt kau­pun­gin pal­ve­lui­hin ja joen­suu­lai­sik­si pian jo 300 hen­ki­löä. Suo­men­kie­li­sen työi­käi­sen väes­tön mää­rä vähe­nee ja vie­ras­kie­li­sen kas­vaa.

Ikä­ra­ken­ne muu­tok­ses­sa

Kan­sain­vä­lis­ty­mi­sen lisäk­si Joen­suun kehi­tys­tä hal­lit­se­vat muu­tok­set ikä­ra­ken­tees­sa. Alle 15-vuo­tiai­den sekä 15–64-vuotiaiden osuu­det ovat las­ke­neet. Sen sijaan 65 vuot­ta täyt­tä­nei­den osuus on kas­va­nut voi­mak­kaas­ti. Kehi­tys jat­kuu lähi­tu­le­vai­suu­des­sa saman­kal­tai­se­na. Joen­suu­lais­ten kes­ki-ikä on nous­sut, mut­ta Joen­suu on opis­ke­li­joi­den ansios­ta edel­leen nuo­re­kas kau­pun­ki Suo­men kun­ta­ken­täs­sä.

Kau­pun­gis­tu­mi­nen voi­ma­kas­ta

Joen­suun sisäi­ses­sä alue­tar­kas­te­lus­sa on havait­ta­vis­sa sel­vä tren­di. Kau­pun­kia­lu­eel­la asu­vien osuus on kas­va­nut vuo­des­ta 1990 läh­tien lähes kym­me­nen pro­sent­tiyk­sik­köä. Saman­ai­kai­ses­ti maa­seu­tua­lu­eel­la asu­vien osuus on vähen­ty­nyt. Joen­suun sisäi­nen ”kau­pun­gis­tu­mis­ke­hi­tys” on ollut vah­vaa ja asuk­kaat kes­kit­ty­vät yhä sel­keäm­min enin­tään noin 20 minuu­tin mat­kan pää­hän kau­pun­gin kes­kus­tas­ta. Kan­sain­vä­lis­ty­mi­nen kiih­dyt­tää kes­kit­ty­mis­tä. Kan­sain­vä­li­set muut­ta­jat hakeu­tu­vat asu­maan kau­pun­kia­lu­eel­le ja lisää­vät näin pal­ve­lu­tuo­tan­non tar­vet­ta näil­lä alueil­la.

Väes­tö­ra­ken­ne ja talou­den sopeu­tus

Väes­tö­ra­ken­teen ja asuk­kai­den maan­tie­teel­li­sen sijoit­tu­mi­sen muu­tok­set ovat kes­kei­siä huo­mioi­ta­via asioi­ta kau­pun­gin pal­ve­lu­tuo­tan­nos­sa, inves­toin­neis­sa ja talou­den sopeut­ta­mi­ses­sa. Pit­kän aika­vä­lin pal­ve­lu- ja toi­mi­pis­te­stra­te­gian laa­ti­mat­ta jät­tä­mi­nen oli­si vas­tuu­ton­ta kun­ta­joh­ta­mis­ta ja vero­va­ro­jen vää­rin­käyt­töä.

Pää­tök­set eivät var­mas­ti tule ole­maan help­po­ja. Vält­tä­mät­tö­miä ne kui­ten­kin ovat ja päät­tä­mät­tä ei voi jät­tää. Viran­hal­ti­joi­den vas­tuul­la on val­mis­tel­la asiat pää­tök­sen­te­koon paras­ta saa­ta­vil­la ole­vaa tie­toa ja enna­koin­tio­saa­mis­ta hyö­dyn­täen. Tavoit­tee­na on tur­va­ta Joen­suun pal­ve­lut, talou­den kes­tä­vyys ja elin­voi­man edel­ly­tyk­set.