Väestörakenne, palvelut ja talouden sopeutus

Joensuun kehityksessä näkyy maahanmuutto ja muutokset ikärakenteessa.

Joensuun strategisena tavoitteena on pitää kiinni väestönkasvusta ja edetä 2025 mennessä kohti 80 000 asukkaan kaupunkia. Viime vuoden syyskuussa ylittyi 78 000 joensuulaisen rajapyykki. Vuoteen 2030 mennessä tavoitteena on nousta nykyisen kuntarakenteen mukaisesti Suomen 10. suurimmaksi kaupungiksi. Nyt olemme sijalla 12. Kouvolan väkilukuun on matkaa enää 900 asukasta ja Pori on 5 000 asukkaan päässä.

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastopalvelu

Joensuu kasvaa maahanmuutosta

Kaupunkimme kasvaa tällä hetkellä ainoastaan maahanmuuton ansiosta, sillä luonnollinen väestönmuutos ja kotimaan sisäinen muuttotase ovat miinusmerkkisiä. Syntyvyys on ollut Joensuussakin koko maan tavoin erittäin alhaisella tasolla. Kotimaan muuttovoittoa olemme viime vuosina saaneet lähinnä Pohjois-Karjalan sisältä ja Savonlinnasta, sekä vähäisesti Kainuun ja Etelä-Karjalan suunnista. Poislähteviä muuttoautoja on suuntautunut eniten pääkaupunkiseudulle, Tampereelle ja Kuopioon päin. Opiskelukaupunkina Joensuun kotimaan muuttovoitto painottuu vahvasti 15–24-vuotiaisiin nuoriin. Muuttotappio sen sijaan syntyy enimmäkseen 25–34-vuotiaiden poismuutosta.

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastopalvelu

Viimeisimmän 12 kuukauden nettomaahanmuutto Joensuuhun on ollut ennätykselliset +992 henkilöä. Väestömme kansainvälistyy vauhdilla sekä opiskelu- ja työperäisen maahanmuuton että pakolaisuuden vuoksi. Ukrainalaisia Venäjän hyökkäyssotaa paenneita on siirtynyt kaupungin palveluihin ja joensuulaisiksi pian jo 300 henkilöä. Suomenkielisen työikäisen väestön määrä vähenee ja vieraskielisen kasvaa.

Ikärakenne muutoksessa

Kansainvälistymisen lisäksi Joensuun kehitystä hallitsevat muutokset ikärakenteessa. Alle 15-vuotiaiden sekä 15–64-vuotiaiden osuudet ovat laskeneet. Sen sijaan 65 vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut voimakkaasti. Kehitys jatkuu lähitulevaisuudessa samankaltaisena. Joensuulaisten keski-ikä on noussut, mutta Joensuu on opiskelijoiden ansiosta edelleen nuorekas kaupunki Suomen kuntakentässä.

Grafiikka kuvaa Joensuun ikäpyramidin muutosta vuosien 2012–2022 välillä. Suurin ikäryhmä on 25–29-vuotiaissa. Väestö on kasvanut 65-vuotiaissa ja sitä vanhemmissa. Ja vähentynyt 45–64-vuotiaissa sekä alle viisi vuotiaissa.
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastopalvelu
Väkilukua kuvaava taulukko. Yli 70-vuotiaiden määrä on kasvanut 41% ja 15–64-vuotiaiden määrä on laskenut 18 %.
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastopalvelu

Kaupungistuminen voimakasta

Joensuun sisäisessä aluetarkastelussa on havaittavissa selvä trendi. Kaupunkialueella asuvien osuus on kasvanut vuodesta 1990 lähtien lähes kymmenen prosenttiyksikköä. Samanaikaisesti maaseutualueella asuvien osuus on vähentynyt. Joensuun sisäinen ”kaupungistumiskehitys” on ollut vahvaa ja asukkaat keskittyvät yhä selkeämmin enintään noin 20 minuutin matkan päähän kaupungin keskustasta. Kansainvälistyminen kiihdyttää keskittymistä. Kansainväliset muuttajat hakeutuvat asumaan kaupunkialueelle ja lisäävät näin palvelutuotannon tarvetta näillä alueilla.

Väestörakenne ja talouden sopeutus

Väestörakenteen ja asukkaiden maantieteellisen sijoittumisen muutokset ovat keskeisiä huomioitavia asioita kaupungin palvelutuotannossa, investoinneissa ja talouden sopeuttamisessa. Pitkän aikavälin palvelu- ja toimipistestrategian laatimatta jättäminen olisi vastuutonta kuntajohtamista ja verovarojen väärinkäyttöä.

Päätökset eivät varmasti tule olemaan helppoja. Välttämättömiä ne kuitenkin ovat ja päättämättä ei voi jättää. Viranhaltijoiden vastuulla on valmistella asiat päätöksentekoon parasta saatavilla olevaa tietoa ja ennakointiosaamista hyödyntäen. Tavoitteena on turvata Joensuun palvelut, talouden kestävyys ja elinvoiman edellytykset.

Aiheeseen liittyviä uutisia