Harmaa neliön muotoinen vanha vesitorni. Vesitornin ympärillä kerrostaloja.

Niinivaaran maisema muutoksessa

Niinivaara saa pian uuden maamerkin

Niinivaaran maamerkkinä tunnettu vesitorni on tullut käyttöikänsä päähän ja korvataan uudella. Alueen ilme on muutenkin muutoksessa.

Niinivaaran laella seisova, vuonna 1957 rakennettu vesitorni on tullut käyttöikänsä päähän. Rakennusta on saneerattu 1980- ja 2000-luvuilla, mutta nyt vanhan tornin korjaustoimet osoittautuivat niin laajoiksi ja kalliiksi, että kokonaan uuden rakentaminen on järkevämpää.

Uuden vesitornin hankesuunnitelma laadittiin vuonna 2019 ja ensi vuonna Niinivaara saa uuden maamerkin.

Torni on kaupunkikuvallisesti merkittävä, ja tämä on toiminut suunnittelun lähtökohtana.

Kaupunkikuvallisesti merkittävä kohde

Niinivaaran laki puistoineen kuuluu arkkitehti Bertel Jungin vuonna 1923 laatimaan asemakaavan ja akselisommitelmaan, jonka muodostivat vanha vesisäiliö, kirkko ja väylä puutarhatonttien välistä Tiaisenkadulle asti. Niinivaaranpuisto oli aikoinaan tärkeä kyläläisten huvittelualue, jossa järjestettiin tansseja, laskettiin mäkeä ja hiihdettiin.

Kohteen maisemallinen arvo on huomioitu alusta alkaen myös uuden vesitornin suunnittelussa.

– Torni on kaupunkikuvallisesti merkittävä, ja tämä on toiminut suunnittelun lähtökohtana. Uuden vesitornin on suunnitellut paikallinen arkkitehti Martti Aittapelto arkkitehtitoimisto Arcadia Oy:sta. Martti aloitti visioinnin vuonna 2020 ja päädyimme lopulta vanhasta tornista selkeästi poikkeavaan muotoon, toteaa Joensuun Veden johtaja Juha Lemmetyinen.

Uusi torni rakennetaan vanhan tornin viereen samalle tontille. Vanha ja uusi torni toimivat hetken rinnatusten, kunnes uuden tornin toiminta on varmistettu.

Uusi uniikki torni

Uusi torni rakennetaan vanhan tornin viereen samalle tontille. Tornin on määrä olla käytössä loppukesästä 2024. Vanha ja uusi torni toimivat hetken rinnatusten, kunnes uuden tornin toiminta on varmistettu. Vanha torni katoaa Niinivaaran silhuetista näillä näkymin vuoden päästä syksyllä.

Kaksi havainnekuvaa uudesta vesitornista. Toisessa kuvassa näkymä päivällä ja toisessa illalla. Vesitorni on sylinterin muotoinen harmaa rakennus, jonka julkisivussa on rei'itetty alumiinilevy.
Julksivuun suunniteltu rei’itetty alumiinilevy mahdollistaa taustavalaisun tai hillityt valaisutehosteet.

Uuden tornin ulkoasu on ilmava. Vanha betonikuutio saa rinnalleen sorjan sylinterinmuotoisen rakennuksen, jonka alaosan verhoilu kiinnittyy maahan juurakon lailla.

Torni sulautuu hyvin ympäristöönsä. Uuden vesitornin julkisivuun on suunniteltu alumiinilevyä, jossa on reikien muodostamia kuvioita. Levy mahdollistaa taustavalaisun tai hillityt valaistustehosteet.

– Julkisivumalli ja kuviointi ovat täysin uniikkeja ja tehty vain tätä tornia varten. Koska tornin lähellä on asutusta, suunniteltu valaistus ei ole häiritsevä tai vilkkuva. Jos valaistus aiheuttaa vähänkin häiriötä, voi sen sulkea tai himmentää valaisutehoa, Lemmetyinen valottaa.

Kriittinen kohde

Niinivaaran vesitorni on osa Joensuun suurinta veden jakelun verkostopiiriä, johon kuuluvat kantakaupungin lisäksi Hammaslahden ja Kiihtelysvaaran alueet.

Uudella, tilavuudeltaan 2 300 kuutiometrin tornilla on merkittävä tehtävä vedenpaineen vaihteluiden tasauksessa ja tarvittaessa se toimii myös varmuusvarastona. Uusi torni on vanhaa toimintavarmempi ja sen prosessitekniikka varmistaa entistä paremmin hyvälaatuisen talousveden jakelun kaikissa tilanteissa, myös poikkeusoloissa.

– Vanha torni piti tyhjentää kokonaan huollon ajaksi, mikä aiheutti riskin vedenjakelussa. Uudessa on kaksi erillistä allastilaa, jolloin huolto ei aiheuta katkoksia vedenkuluttajille.

Torni palvelee häiriö- ja poikkeustilanteissa myös kriittisesti tärkeitä käyttäjiä kuten sairaalaa ja elintarviketeollisuutta, Lemmetyinen tähdentää.

Vanha torni piti tyhjentää kokonaan huollon ajaksi, mikä aiheutti riskin vedenjakelussa. Uudessa on kaksi erillistä allastilaa, jolloin huolto ei aiheuta katkoksia vedenkuluttajille.

Sairaalan viereen asuintaloja

Uuden vesitornin lisäksi Niinivaaran ulkoasu uudistuu Tikkamäentien asemakaavan muutoksen myötä.

Kaava koskee vuonna 2012 lakkautetun Juhanalan koulun ympäristöä keskussairaalaa vastapäätä. Toukokuussa lainvoiman saanut kaava mahdollistaa seitsemänkerroksisten asuinkerrostalojen rakentamisen tyhjilleen jääneen koulurakennuksen tilalle.

Sairaalan ympäristö kuuluu seudullisesti ja maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Keskussairaalan lisäksi alueen arvokkaita rakennuksia ovat muun muassa vuonna 1960 valmistunut Pielisensuun kirkko sekä Tikkamäentien ja Huvilakadun 1940–50-luvuilla rakennetut rautatietalot.

Kirkon vieressä Niinivaaranpuistossa sijaitseva, vuonna 1927 rakennettu vesisäiliö esitetään kaavassa suojeltavaksi.

Aiheeseen liittyviä uutisia