Mihin kaupungin rahat menevät?

Vertailtaessa muihin kaupunkeihin, Joensuun kaupunki on järjestänyt palvelunsa ja hallintonsa tehokkaasti.

Vuoden 2023 alusta toteutunut hyvinvointialueuudistus on Suomen historian suurin kuntiin kohdistunut uudistus, joka muutti kuntien taloutta voimakkaasti. Vuonna 2022 Joensuun kaupungin verotulot ja valtionosuudet olivat lähes 490 miljoonaa ja vuonna 2024 sotepalvelujen siirryttyä valtion vastuulle tulot ovat noin 200 miljoonaa euroa.

Sotepalvelujen siirryttyä tulojen lisäksi myös kuntien menot pienenivät sotekustannusten siirryttyä valtiolle. Uudistuksen laskentatavan myötä Joensuun kaupungin saamat valtionosuudet kuitenkin pienenivät pysyvästi, jolloin jäljelle jääneet palvelut joudutaan järjestämään pienemmällä rahamäärällä.

Sotepalvelujen siirryttyä pois kunnilta entistä merkittävämpi osa Joensuun kaupungin menoista kohdistuu perus- ja lukio-opetuksen sekä varhaiskasvatuksen järjestämiseen. Taloutta tasapainottaessa ei siis voida välttää opetuksen ja varhaiskasvatuksen tarkastelua.

Vertailtaessa muihin kaupunkeihin, Joensuun kaupunki on järjestänyt palvelunsa ja hallintonsa tehokkaasti. Siksikin talouden tasapainottaminen on hyvin haastavaa. Helppoja säästökohteita ei ole.

Joensuun kaupungin tehtävät

Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen lisäksi Joensuun kaupunki järjestää kulttuuri- ja liikuntapalveluita sekä vastaa kaupunkisuunnittelusta, maankäytöstä ja vesi- ja jätehuollosta. Kaupungilla on lisäksi merkittävä rooli ympäristönsuojelun, rakennusvalvonnan ja asuntotoimen tehtävissä. Kaupungin keskeisiä tehtäviä ovat myös työllisyyspalvelut, elinkeinopolitiikka ja kotoutumisen edistäminen.

Talouden sopeutuksessa tarkastellaan kaikkia kaupungin tuottamia palveluita.

Menot määritellään talousarviossa

Joensuun kaupungin vastuulle kuuluvien tehtävien hoitamiseen tarvittavat määrärahat eli menot määritellään vuosittain talousarviossa. Kaupungin palveluiden nettomenot (menot vähennettynä palveluista kerättävillä tuloilla) ovat vuoden 2024 talousarvion mukaan 177 miljoonaa euroa.

Valtaosa menoista kohdistuu perus- ja lukio-opetuksen sekä varhaiskasvatuspalveluiden järjestämiseen. Näiden palveluiden osuus kaupungin vuosittaisista menoista on lähes puolet. Kulttuuri- ja liikuntapalveluihin kaupunki käyttää noin 10 % vuosittaisista menoista. Kaupungin omistamien ja kaupungin palvelutuotannossa tarvitsemien toimitilojen hoito- ja ylläpitokustannukset muodostavat myös runsaat 10 % kaupungin vuosittaisista menoista, samoin kuin katujen ja yleisten alueiden hoidon ja ylläpidon, kaupunkisuunnittelun ja maankäytön menot.

Kaupungin menoja vuonna 2022 kuvaava grafiikka. Koulutus- ja varhaiskasvatus 45,9%, -136,2 miljoonaa euroa. Kaupunkirakennepalvelut 12,9% ja -38,3 miljoonaa euroa. Toimitilat (tilakeskus) 11,2% ja -33,4 miljoonaa euroa. Yleishallinto ja konsernipalvelut 7,4% ja -21,9 miljoonaa euroa. Kulttuuripalvelut 6,2% ja -18,4 miljoonaa euroa. Työllisyyspalvelut 5,7% ja -17 miljoonaa euroa. Liikuntapalvelut 4,1% ja -12,2 miljoonaa euroa. Vesihuolto 3,3% ja -9,8 miljoonaa euroa. Muut palvelut 3,2% ja -9,6 miljoonaa euroa.
Menojen (sisäiset ja ulkoiset) jakautuminen palveluille vuonna 2022.

Kuinka menot jakautuvat?

Joensuun kaupungin toiminnan menoja voidaan luokitella niiden luonteen mukaan. Henkilöstömenot muodostavat merkittävämmän erän, lähes puolet kaupungin vuosittaisista menoista. Joensuulla on töissä noin 2 800 ihmistä. Suurin yksittäinen ryhmä on koulujen henkilökunta, jota on noin 800. Seuraavaksi tulevat päiväkotien ja perhepäivähoidon työntekijät, joita on noin 750.

Osa kaupungin toiminnoista järjestetään ostamalla palveluita muilta palveluntuottajilta. Palvelujen ostot ovat noin kolmannes kaupungin kokonaismenoista. Palvelujen ostoihin lukeutuu muun muassa joukkoliikenteen ja koulukuljetusten menot, koulujen ja päiväkotien ateriapalveluiden ostot, alueiden rakentamis- ja kunnossapitopalveluiden ostot, muiden kuin kaupungin omien koulujen (esimerkiksi Normaalikoulu) oppilaista maksettavat korvaukset sekä varhaiskasvatuksen palvelusetelimenot, joiden kautta kaupunki osallistuu yksityisen varhaiskasvatuksen kustannuksiin.

Esimerkiksi koulujen ja päiväkotien ateriapalveluita kaupunki ostaa noin kahdeksalla miljoonalla eurolla vuodessa.

Grafiikka kuvaa menojen jakautumista tiliryhmittäin vuonna 2022. Henkilöstökulut -113,3 miljoonaa euroa, joka on 45,8 % kaikista menoista. Palvelujen ostoihin on käytetty -79,1 miljoonaa euroa, joka on 32 % menoista. Aineet, tarvikkeet ja tavarat ovat olleet -20,1 miljoonaa euroa, joka on 8,1 % menoista. Avustuksiin on mennyt -17,4 miljoonaa euroa eli 7,1 % menoista. Muihin toimintakuluihin on mennyt -17,4 miljoonaa euroa, joka on 7 % menoista.
Menojen jakautuminen tiliryhmittäin vuonna 2022.

Erilaiset aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot ovat vajaat 10 % kaupungin kokonaismenoista. Näistä noin puolet aiheutuu kaupungin toimitiloissa ja palveluissa käytetyn sähkön, lämmityksen ja veden käytöstä. Koulujen oppimateriaalihankinnat ja kirjastojen aineistohankinnat lukeutuvat myös tähän ryhmään.

Hieman alle kymmenys kaupungin vuosittaisista menoista kohdentuu erilaisiin avustuksiin. Tähän ryhmään lukeutuu myös työmarkkinatuen kaupungin vastuulle kuuluva osuus, joka muodostaa merkittävimmän osan avustusluonteisista menoista. Kaupunki maksaa myös joensuulaisten perheiden osalta esimerkiksi Kelan myöntämän lasten kotihoidon tuen. Lisäksi kaupunki myöntää merkittävän määrän erilaisia avustusluonteisia tukia, kuten kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoavustuksia sekä asukasosallisuutta edistäviä tukia.

Toimitiloihin ja esimerkiksi kalustoon liittyvät vuokramenot muodostavat vajaan kymmenyksen kaupungin menoista. Lisäksi menoihin luetaan kaupungin tarvitsemasta lainarahoituksesta aiheutuvat menot. Kaupunki tarvitsee lainaa rahoittaakseen investointeja, kun vuosittaiset tulot (verotulot ja valtionosuudet sekä palveluista kerättävät maksut) eivät riitä kattamaan investointien menoja.

Joensuun kaupungin korkomenot olivat vuonna 2023 noin 4,6 miljoonaa euroa.

Kuinka menoihin vaikutetaan?

Joensuun kaupungin erilaisista tehtävistä päiväkodeista kaukaloihin puhutaan palvelutuotantona. Kaupungin palvelutuotannon menojen tasoon voidaan vaikuttaa eri tavoin.

Palvelutuotannon menoihin vaikuttaa erityisesti palveluverkko; toisin sanoen se, miten monessa eri yksikössä palveluita järjestetään. Myös palveluiden laajuus ja palvelutaso vaikuttavat menojen tasoon. Palveluiden laajuudella tarkoitetaan esimerkiksi kirjastojen ja uimahallien aukioloaikoja. Palvelujen tasossa kyse on esimerkiksi joukkoliikenteen vuoromääristä tai katujen talvihoitoon käytettävistä työtunneista. Palvelutuotannon menoihin voidaan vaikuttaa myös tehokkailla ja sujuvilla prosesseilla.

Vertailtaessa muihin kaupunkeihin, Joensuun kaupunki on järjestänyt palvelunsa ja hallintonsa tehokkaasti. Siksikin talouden tasapainottaminen on hyvin haastavaa. Helppoja säästökohteita ei ole.

Aiheeseen liittyviä uutisia