Mihin kau­pun­gin rahat mene­vät?

Vuo­den 2023 alus­ta toteu­tu­nut hyvin­voin­tia­lue­uu­dis­tus on Suo­men his­to­rian suu­rin kun­tiin koh­dis­tu­nut uudis­tus, joka muut­ti kun­tien talout­ta voi­mak­kaas­ti. Vuon­na 2022 Joen­suun kau­pun­gin vero­tu­lot ja val­tio­no­suu­det oli­vat lähes 490 mil­joo­naa ja vuon­na 2024 sote­pal­ve­lu­jen siir­ryt­tyä val­tion vas­tuul­le tulot ovat noin 200 mil­joo­naa euroa.

Sote­pal­ve­lu­jen siir­ryt­tyä tulo­jen lisäk­si myös kun­tien menot pie­ne­ni­vät sote­kus­tan­nus­ten siir­ryt­tyä val­tiol­le. Uudis­tuk­sen las­ken­ta­ta­van myö­tä Joen­suun kau­pun­gin saa­mat val­tio­no­suu­det kui­ten­kin pie­ne­ni­vät pysy­väs­ti, jol­loin jäl­jel­le jää­neet pal­ve­lut jou­du­taan jär­jes­tä­mään pie­nem­mäl­lä raha­mää­räl­lä.

Sote­pal­ve­lu­jen siir­ryt­tyä pois kun­nil­ta entis­tä mer­kit­tä­väm­pi osa Joen­suun kau­pun­gin menois­ta koh­dis­tuu perus- ja lukio-ope­tuk­sen sekä var­hais­kas­va­tuk­sen jär­jes­tä­mi­seen. Talout­ta tasa­pai­not­taes­sa ei siis voi­da vält­tää ope­tuk­sen ja var­hais­kas­va­tuk­sen tar­kas­te­lua.

Ver­tail­taes­sa mui­hin kau­pun­kei­hin, Joen­suun kau­pun­ki on jär­jes­tä­nyt pal­ve­lun­sa ja hal­lin­ton­sa tehok­kaas­ti. Sik­si­kin talou­den tasa­pai­not­ta­mi­nen on hyvin haas­ta­vaa. Help­po­ja sääs­tö­koh­tei­ta ei ole.

Joen­suun kau­pun­gin teh­tä­vät

Kou­lu­tuk­sen ja var­hais­kas­va­tuk­sen lisäk­si Joen­suun kau­pun­ki jär­jes­tää kult­tuu­ri- ja lii­kun­ta­pal­ve­lui­ta sekä vas­taa kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­ta, maan­käy­tös­tä ja vesi- ja jäte­huol­los­ta. Kau­pun­gil­la on lisäk­si mer­kit­tä­vä roo­li ympä­ris­tön­suo­je­lun, raken­nus­val­von­nan ja asun­to­toi­men teh­tä­vis­sä. Kau­pun­gin kes­kei­siä teh­tä­viä ovat myös työl­li­syys­pal­ve­lut, elin­kei­no­po­li­tiik­ka ja kotou­tu­mi­sen edis­tä­mi­nen.

Talou­den sopeu­tuk­ses­sa tar­kas­tel­laan kaik­kia kau­pun­gin tuot­ta­mia pal­ve­lui­ta.

Menot mää­ri­tel­lään talous­ar­vios­sa

Joen­suun kau­pun­gin vas­tuul­le kuu­lu­vien teh­tä­vien hoi­ta­mi­seen tar­vit­ta­vat mää­rä­ra­hat eli menot mää­ri­tel­lään vuo­sit­tain talous­ar­vios­sa. Kau­pun­gin pal­ve­lui­den net­to­me­not (menot vähen­net­ty­nä pal­ve­luis­ta kerät­tä­vil­lä tuloil­la) ovat vuo­den 2024 talous­ar­vion mukaan 177 mil­joo­naa euroa.

Val­tao­sa menois­ta koh­dis­tuu perus- ja lukio-ope­tuk­sen sekä var­hais­kas­va­tus­pal­ve­lui­den jär­jes­tä­mi­seen. Näi­den pal­ve­lui­den osuus kau­pun­gin vuo­sit­tai­sis­ta menois­ta on lähes puo­let. Kult­tuu­ri- ja lii­kun­ta­pal­ve­lui­hin kau­pun­ki käyt­tää noin 10 % vuo­sit­tai­sis­ta menois­ta. Kau­pun­gin omis­ta­mien ja kau­pun­gin pal­ve­lu­tuo­tan­nos­sa tar­vit­se­mien toi­mi­ti­lo­jen hoi­to- ja yllä­pi­to­kus­tan­nuk­set muo­dos­ta­vat myös run­saat 10 % kau­pun­gin vuo­sit­tai­sis­ta menois­ta, samoin kuin katu­jen ja yleis­ten aluei­den hoi­don ja yllä­pi­don, kau­pun­ki­suun­nit­te­lun ja maan­käy­tön menot.

Kuin­ka menot jakau­tu­vat?

Joen­suun kau­pun­gin toi­min­nan meno­ja voi­daan luo­ki­tel­la nii­den luon­teen mukaan. Hen­ki­lös­tö­me­not muo­dos­ta­vat mer­kit­tä­väm­män erän, lähes puo­let kau­pun­gin vuo­sit­tai­sis­ta menois­ta. Joen­suul­la on töis­sä noin 2 800 ihmis­tä. Suu­rin yksit­täi­nen ryh­mä on kou­lu­jen hen­ki­lö­kun­ta, jota on noin 800. Seu­raa­vak­si tule­vat päi­vä­ko­tien ja per­he­päi­vä­hoi­don työn­te­ki­jät, joi­ta on noin 750.

Osa kau­pun­gin toi­min­nois­ta jär­jes­te­tään osta­mal­la pal­ve­lui­ta muil­ta pal­ve­lun­tuot­ta­jil­ta. Pal­ve­lu­jen ostot ovat noin kol­man­nes kau­pun­gin koko­nais­me­nois­ta. Pal­ve­lu­jen ostoi­hin lukeu­tuu muun muas­sa jouk­ko­lii­ken­teen ja kou­lu­kul­je­tus­ten menot, kou­lu­jen ja päi­vä­ko­tien ate­ria­pal­ve­lui­den ostot, aluei­den raken­ta­mis- ja kun­nos­sa­pi­to­pal­ve­lui­den ostot, mui­den kuin kau­pun­gin omien kou­lu­jen (esi­mer­kik­si Nor­maa­li­kou­lu) oppi­lais­ta mak­set­ta­vat kor­vauk­set sekä var­hais­kas­va­tuk­sen pal­ve­luse­te­li­me­not, joi­den kaut­ta kau­pun­ki osal­lis­tuu yksi­tyi­sen var­hais­kas­va­tuk­sen kus­tan­nuk­siin.

Esi­mer­kik­si kou­lu­jen ja päi­vä­ko­tien ate­ria­pal­ve­lui­ta kau­pun­ki ostaa noin kah­dek­sal­la mil­joo­nal­la eurol­la vuo­des­sa.

Eri­lai­set ainei­den, tar­vik­kei­den ja tava­roi­den ostot ovat vajaat 10 % kau­pun­gin koko­nais­me­nois­ta. Näis­tä noin puo­let aiheu­tuu kau­pun­gin toi­mi­ti­lois­sa ja pal­ve­luis­sa käy­te­tyn säh­kön, läm­mi­tyk­sen ja veden käy­tös­tä. Kou­lu­jen oppi­ma­te­ri­aa­li­han­kin­nat ja kir­jas­to­jen aineis­to­han­kin­nat lukeu­tu­vat myös tähän ryh­mään.

Hie­man alle kym­me­nys kau­pun­gin vuo­sit­tai­sis­ta menois­ta koh­den­tuu eri­lai­siin avus­tuk­siin. Tähän ryh­mään lukeu­tuu myös työ­mark­ki­na­tuen kau­pun­gin vas­tuul­le kuu­lu­va osuus, joka muo­dos­taa mer­kit­tä­vim­män osan avus­tus­luon­tei­sis­ta menois­ta. Kau­pun­ki mak­saa myös joen­suu­lais­ten per­hei­den osal­ta esi­mer­kik­si Kelan myön­tä­män las­ten koti­hoi­don tuen. Lisäk­si kau­pun­ki myön­tää mer­kit­tä­vän mää­rän eri­lai­sia avus­tus­luon­tei­sia tukia, kuten kulttuuri‑, lii­kun­ta- ja nuo­ri­soa­vus­tuk­sia sekä asu­kas­osal­li­suut­ta edis­tä­viä tukia.

Toi­mi­ti­loi­hin ja esi­mer­kik­si kalus­toon liit­ty­vät vuo­kra­me­not muo­dos­ta­vat vajaan kym­me­nyk­sen kau­pun­gin menois­ta. Lisäk­si menoi­hin lue­taan kau­pun­gin tar­vit­se­mas­ta lai­na­ra­hoi­tuk­ses­ta aiheu­tu­vat menot. Kau­pun­ki tar­vit­see lai­naa rahoit­taak­seen inves­toin­te­ja, kun vuo­sit­tai­set tulot (vero­tu­lot ja val­tio­no­suu­det sekä pal­ve­luis­ta kerät­tä­vät mak­sut) eivät rii­tä kat­ta­maan inves­toin­tien meno­ja.

Joen­suun kau­pun­gin kor­ko­me­not oli­vat vuon­na 2023 noin 4,6 mil­joo­naa euroa.

Kuin­ka menoi­hin vai­ku­te­taan?

Joen­suun kau­pun­gin eri­lai­sis­ta teh­tä­vis­tä päi­vä­ko­deis­ta kau­ka­loi­hin puhu­taan pal­ve­lu­tuo­tan­to­na. Kau­pun­gin pal­ve­lu­tuo­tan­non meno­jen tasoon voi­daan vai­kut­taa eri tavoin.

Pal­ve­lu­tuo­tan­non menoi­hin vai­kut­taa eri­tyi­ses­ti pal­ve­lu­verk­ko; toi­sin sanoen se, miten mones­sa eri yksi­kös­sä pal­ve­lui­ta jär­jes­te­tään. Myös pal­ve­lui­den laa­juus ja pal­ve­lu­ta­so vai­kut­ta­vat meno­jen tasoon. Pal­ve­lui­den laa­juu­del­la tar­koi­te­taan esi­mer­kik­si kir­jas­to­jen ja uima­hal­lien aukio­loai­ko­ja. Pal­ve­lu­jen tasos­sa kyse on esi­mer­kik­si jouk­ko­lii­ken­teen vuo­ro­mää­ris­tä tai katu­jen tal­vi­hoi­toon käy­tet­tä­vis­tä työ­tun­neis­ta. Pal­ve­lu­tuo­tan­non menoi­hin voi­daan vai­kut­taa myös tehok­kail­la ja suju­vil­la pro­ses­seil­la.

Ver­tail­taes­sa mui­hin kau­pun­kei­hin, Joen­suun kau­pun­ki on jär­jes­tä­nyt pal­ve­lun­sa ja hal­lin­ton­sa tehok­kaas­ti. Sik­si­kin talou­den tasa­pai­not­ta­mi­nen on hyvin haas­ta­vaa. Help­po­ja sääs­tö­koh­tei­ta ei ole.