Uusi moderni koulurakennus, jossa vaalea tiiltä ja lasia. Rakennuksen seinässä lukee kirjasto.

Kriisin keskellä rakennettu

Karsikon uudessa koulussa korostuu kiireettömyys ja keskittyminen

Karsikon uusi alakoulu otettiin käyttöön syksyllä 2022. Rakennusprojekti oli yksi Joensuun kaupungin historian suurimmista kouluhankkeista.

560 oppilaan koulu rakennettiin keskellä koronakriisiä, maailmantalouden seisahtumista ja rakennustarvikkeiden hintojen räjähdysmäistä kasvua. Miltei mahdottomalta tuntuneesta tilanteesta huolimatta koulu valmistui ajallaan ja projekti jopa alitti kustannusarvion.

– Taaksepäin kun ajattelee, niin kyllähän tuossa kaikki mahdollisuudet olisi olleet toisenlaiselle lopputulokselle. Ei osannut edes arvata vuonna 2018 tarveselvitystä tehtäessä, millaisessa maailmantilanteessa koulu tullaan rakentamaan. Kunnia onnistumisesta kuuluu rakennuttajalle sekä suunnittelussa ja rakentamisessa työn tehneille yrityksille, kertoo Joensuun kaupungin tilakeskuksen johtaja Joni Sorjonen.

Suunnittelu lähtee opetuksesta

Tilakeskuksen tehtävä on järjestää tilat kaupungin palveluille, kuten kouluille ja päiväkodeille. Osa tiloista
rakennutetaan ja toiset vuokrataan.

Tilakeskus myös huolehtii kaupungin omistamien toimitilojen kunnossapidosta ja niiden arvon säilymisestä. Tarpeet uusiin tiloihin kuten kouluihin tulevat kuitenkin tilaajalta kuten koulupuolelta.

– Me suunnittelemme ja toteutamme tilat toiveiden perusteella. Kouluissa kaikki lähtee opetuksen tavoitteista ja siitä, millaisia oppilasryhmiä kouluun tulee. Me toki toteutustapojen haarukoinnin lisäksi huolehdimme budjetissa pysymisessä, ja joitain toiveita täytyy ampua alas, Sorjonen nauraa.

Koulujen sijaintiin ja kokoon vaikuttavat monet asiat, kuten alueelle kaavoitetut asunnot, syntyneet lapset ja ennuste tulevasta kehityksestä. Päätökset tehdään parhaimman saatavilla olevan tiedon valossa. Opetustilojen suunnittelussa on mahdollista tuoda esiin koulun luonnetta ja arvomaailmaa.

– Karsikon koulun ajatusmaailmassa korostuu kiireettömyys ja keskittyminen. Koulussa on erityisryhmiä ja tiloihin on suunniteltu vetäytymispaikkoja. Rakennuksessa on inspiroivia yhteisiä tiloja, mutta myös rauhoittavia ympäristöjä oppimiseen, Sorjonen valaisee.

Apilan muotoinen monitoimirakennus

Karsikon koulu on persoonallinen rakennus. Sylinterimäisten siipien muoto muistuttaa ylhäältä apilaa. Piha lukuisine kiipeilytelineineen leviää houkuttelevasti apilan lehtien ympärille. Sorjosen mukaan muoto määrittyy pitkälti tontin mukaan.

– Alue on suhteellisen ahdas tämän kokoluokan rakennukselle ja tila haluttiin hyödyntää parhaimman mukaan. Toki arkkitehdin luovuus näyttelee myös tärkeää osaa. Koulun lisäksi rakennuksessa toimii kirjasto, ja kansalaisopisto hyödyntää tiloja opetuksessa. Liikuntasali, pallokenttä ja piha ovat kaikkien joensuulaisten hyödynnettävissä kouluaikojen ulkopuolella.

– Koulut suunnitellaan mahdollisimman monikäyttöisiksi ja muunneltaviksi. Koulu on tietynlainen kaupunginosan keskus ja tavoite on, että mahdollisimman moni hyötyy rakennuksesta. Tässä ja esimerkiksi Jukolan päiväkodissa on upeat valaistut pihat, joille kaikki ovat koulu- ja päiväkotiaikojen ulkopuolella tervetulleita leikkimään. Kun joensuulaiset vauvasta vaariin ottavat ne omikseen, kiinteistöt säästyvät mahdollisesti paremmin myös ilkivallalta, Sorjonen pohtii.

Aiheeseen liittyviä uutisia