Talouden sopeuttamisen vaikutukset kouluverkkoon  

Joensuussa on tällä hetkellä oppilasmäärään nähden laaja koulutuksen palveluverkko

Joensuussa on tällä hetkellä oppilasmäärään nähden laaja koulutuksen palveluverkko. Joensuun kaupungilla on 17 alakoulua, 4 yhtenäiskoulua, kolme yläkoulua ja neljä lukiota. Lisäksi Joensuussa on Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulut Tulliportinkadulla Joensuun keskustassa ja Rantakylässä. Tulliportinkadun yksikössä toimii alakoulu, yläkoulu ja lukio. Rantakylän yksikkö toimii yhtenäiskouluna. Näiden lisäksi Joensuussa toimii kaksi yksityistä koulutuksenjärjestäjää: Itä-Suomen koulu ja Steinerkoulu. Itä-Suomen koulua hallinnoi Itä-Suomen koulun säätiö, joka on kolmen kaupungin Joensuun, Lappeenrannan ja Imatran perustama. Itä-Suomen koulussa on perusopetuksen lisäksi lukio-opetusta. Suurimman osan lukio-opetuksesta tuottaa Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulun lukio. Steinerkoulu tarjoaa perusopetusta.

Joensuun kouluihin on viime vuosina investoitu runsaasti. Uusia kouluja on noussut tai on nousemassa niin vanhaan kantakaupunkiin, kuin pitäjille. Tällä hetkellä rakenteilla ovat koulut Enoon ja Hammaslahteen.

Talouden tasapainottaminen toisi suuren muutoksen kouluverkkoon

Joensuun kaupunki esittää palveluverkon kaventamista osana talouden tasapainottamista. Esitys tarkoittaa käytännössä yhdeksästä kaupungin alakoulusta sekä yhdestä lukiosta luopumista, keskustelua Itä-Suomen koulun koulutoiminnan lakkauttamisesta, kahden yhtenäiskoulun muuttamisesta yläkouluiksi, yhden koulun rakentamatta jättämistä ja liki jokaisen koulun oppilaaksiottorajan muuttamista. Esitys perustuu Joensuussa syntyneisiin ja asuviin lapsiin.

Esityksen aikajänne on pitkä. Esityksen mukainen kouluverkon sopeutus valmistuu vuonna 2031.

Kustannussäästön ohella palveluverkon kaventamisen tavoite on tasata opetuksen laatua ja tähdätä pedagogisesti järkeviin, yhdestä ikäluokasta muodostuviin opetusryhmiin.

Tavoitteena tasata opetuksen laatua

Kustannussäästön ohella palveluverkon kaventamisen tavoite on tasata opetuksen laatua ja tähdätä pedagogisesti järkeviin, yhdestä ikäluokasta muodostuviin opetusryhmiin. Isommissa kouluissa koululaisilla on mahdollista opiskella omanikäisten parissa, omalla ikä- ja taitotasolla.

Esityksen lähtökohta on, että haluamme turvata jokaiselle joensuulaiselle koululaiselle riittävän ja tasa-arvoisen opettajan ajan riippumatta siitä, missä koulussa hän käy kouluaan. Mikäli koulutuksen vähenevät resurssit kohdistuvat seinien ylläpitoon, tarkoittaa se väistämättä vähemmän opetustunteja säästötoimien osuessa opetukseen. Keskittämällä opetusta haluamme luoda mahdollisuuden jakaa ja eriyttää opetusta oppilaiden tarpeiden mukaisesti. Lisäksi haluamme mahdollistaa monipuoliset keinot ja menetelmät oppimisen tukeen. Tällaisia ovat muun muassa pienryhmät, laaja-alainen erityisopetus ja ohjaajien tuki.

Keskittämällä opetusta turvaamme opiskeluhuollonpalveluiden saatavuuden omasta koulusta. Lisäksi saamme entistä enemmän lapsia hyvinvointiohjaajien tuen ja avun piiriin.

– Joensuussa on tällä hetkellä oppilasmäärään nähden laaja koulutuksen palveluverkko, toteaa koulutus- ja nuorisojohtaja Aatu Mustonen

Oppilaaksiottorajoja muokattava

Palveluverkon uudistuksen esitys vaatii oppilaaksiottorajojen uudistamista. Muutoksilla pääsemme maantieteellisesti järkeviin oppilaaksiottorajoihin, etenkin keskuskaupungin osalta. Tällä hetkellä osalla oppilaista voi toinen koulu olla huomattavasti lähempänä kotia, kuin osoitettu lähikoulu. Näin tapahtuu etenkin Penttilän alueella, josta lapset ohjataan Itä-Suomen yliopiston harjoittelukouluun Tulliportinkadulle.

Joensuun kaupungilla on velvollisuus ja vahva intressi turvata Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulujen oppilasmäärät. Harjoittelukoulut tarvitsevat tietyn määrän opetusta pystyäkseen toteuttamaan Suomen laajinta opettajankoulutusta.

Vaikutukset koulumatkoihin ja alueen elinvoimaan

On ymmärrettävää, että oman kylän koulun lakkauttaminen aiheuttaa vahvoja tunteita ja vastustusta. Herää myös aiheellisia kysymyksiä siitä, millaisiksi oppilaiden koulumatkat venyvät ja onko alueella enää elinvoimaa, ellei siellä ole koulua.

Koulumatkojen osalta voimme taata jokaiselle oppilaalle alle perusopetuslain mukaiset koulumatkan kestot. Suurimman osan oppilaista osalta reilusti lyhyemmät ja niidenkin osalta, joilla koulumatka kasvaa nykyistä pidemmäksi, pääsemme kirkkaasti alle lain määräämän tason. Mitä elinvoimaan tulee, niin on todettava meillä olevan alueita, joissa on viime vuodet ollut uusi koulu, mutta alueen syntyvyyteen tai koulun oppilasmäärään uudella koululla ei ole ollut positiivista vaikutusta. Uskomme, että hieman kauempana annettu laadukas ja monipuoliset menetelmät turvaava koulu luo elinvoimaa kauemmaksikin.

Vaikka esitys palveluverkon sopeuttamisessa ulottuu vuoteen 2031, tulee Joensuun kaupungin valmistelijoilla ja päättäjillä olla valmius muuttaa suunnitelmia, jos näyttää siltä, että lapsimäärät ovat jollain alueella tulevina vuosina muuta, kuin tällä hetkellä näyttävät.

Palveluverkkouudistuksen myötä pidämme alueellisen koulutuksen palveluverkon edelleen laajana. Joka suunnalla laajaa kaupunkia on edelleen koulu, jossa saa erinomaista opetusta ja kasvatusta, ja jossa pystytään vastaamaan lasten tarpeisiin. Palveluverkkomme säilyy päivityksen jälkeenkin uskottavana, laajana ja kouluissa on edelleen varaa alueiden ja Joensuun kasvaa ja kehittyä.

Kolumnin pääkuvassa sivistys- ja hyvinvointijohtaja Jani Kaasinen

Aiheeseen liittyviä uutisia