Erkki Kukkonen ja Niko Salovaara parantavat maailmaa paju kerrallaan.
Jos joku kertoisi, että tavallinen paju voi olla ratkaisu hiilensidontaan, uskoisitko? Usko pois. Metsätalousinsinööreiksi opiskelevat Erkki Kukkonen ja Niko Salovaara ovat nimittäin jalostaneet ideaa aina yritykseksi asti ja perustaneet Karelian Paju Oy:n.
Neljättä vuotta Karelia-ammattikorkeakoulussa opiskelevat Kukkonen ja Salovaara ehtivät ennen alanvaihtoa olla jo kelpo tovin työelämässä: Salovaara 15 vuotta terveydenhuollossa, Kukkonen parikymmentä vuotta tehdastyössä. Jossain kohtaa molemmat alkoivat ajatella, että tämä on nyt nähty ja koulunpenkki kutsui.
Opiskeluiden lomassa syntyi ajatus omasta yrityksestä, jonka perustana oli kiinnostus energiantuotantoon suunnatun pajun viljelystä. Paju osoittautui vaikeaksi viljelykasviksi, mutta pian kaksikko oivalsi sille uuden ja paremman käyttötarkoituksen; paju tarjoaa erinomaisen raaka-aineen biohiilen valmistukseen.
Tämä on omien arvojen mukaista toimintaa ja asia, jonka takana pystyy seisomaan.
–Tämä on omien arvojen mukaista toimintaa ja asia, jonka takana pystyy seisomaan, Salovaara summaa.
Ensimmäisenä askeleena he osallistuivat vuonna 2022 Business Joensuun järjestämään Start Me Up ‑liikeideakilpailuun, missä heidän projektinsa sai opiskelijapalkinnon. Tunnustus toi uskottavuutta ja todisti, että idealla on potentiaalia.
Suodattimista pigmenttiin
Biohiili on materiaalia, joka valmistetaan esimerkiksi puusta tai kasvijätteestä kuumentamalla niitä ilman happea. Se sisältää runsaasti hiiltä ja sillä on monia hyödyllisiä ominaisuuksia.
Biohiiltä käytetään erityisesti parantamaan maan laatua, koska se sitoo vettä ja ravinteita sekä varastoi hiiltä maaperään pitkäksi aikaa. Lisäksi biohiiltä voidaan käyttää suodattimissa puhdistamaan vettä ja ilmaa, ja siitä voi olla hyötyä teollisuudessa ja energiantuotannossa.
Kukkosen ja Salovaaran liikeidea perustuu nimenomaan siihen, että biohiilituotteilla voidaan tukea hiilen sidontaa ilmastosta pitkällä aikavälillä. He osallistuvat hankkeisiin, joissa tutkitaan biohiilen uusia käyttötarkoituksia, kuten sadevesien puhdistusta ja erilaisia kasveille tarkoitettuja kasvualustoja.
Karelian Pajun tuotevalikoimaan kuuluu korkealaatuisia biohiilituotteita hienojakoisesta jauheesta karkeampiin rakeisiin. Biohiilen perinteinen käyttö maanparannusaineena tarjoaa kasveille optimaalisen ravinne- ja vedenottoalustan, mutta yritys tähtää myös suodatuskäytön ja ekologisten mustien pigmenttien markkinoille.
Kilpailuetuina on paitsi vankka osaaminen, myös yrityksen valmistaman biohiilen korkea hiilipitoisuus ja alhainen tuhkapitoisuus. Laatu perustuu tarkasti valittuun raaka-aineeseen.
– Meidän tuotteissamme hiilipitoisuus ylittää 95 prosenttia, ja tuhkapitoisuus pysyy alhaisena, siellä parin prosentin tienoilla, Salovaara kuvailee.
Myös tekemisen vapaus ja tietynlainen itselle tekeminen ovat yrittäjyyden parhaita puolia.
Apua on löytynyt
Yrittäjyys on tuonut mukanaan myös haasteita, etenkin kun kyseessä ovat opiskelijat, joilla ei ollut aikaisempaa yrittäjäkokemusta. Erkki Kukkonen ja Niko Salovaara ovatkin joutuneet — tai päässeet — opettelemaan monia yrittäjyyteen liittyviä taitoja alusta alkaen, mukaan lukien rahoitusneuvottelut ja taloushallinto.
Tässä kaikessa on auttanut suuresti Business Joensuun tarjoama Start-valmennus ja pääsy mukaan yrityskiihdyttämöön. Tätä kautta on syntynyt myös tärkeitä verkostoja.
Alkuvaiheessa esimerkiksi rahoituskuviot ovat työllistäneet paljon, ja talousasioiden haltuunotto on vienyt oman aikansa. Rahoituksen saamisessa Kukkonen ja Salovaara hyödynsivät monia eri instrumentteja, kuten EU:n ja Ely-keskuksen tukia, Finnveran takausta sekä yksityisiä sijoittajia.
Sijoittaja Antti Korhosen mukaan tulo oli tärkeä käännekohta, sillä Korhonen toi mukanaan paitsi pääomaa myös työpanoksensa yritykseen. Tämä on auttanut Kukkosta ja Salovaaraa rakentamaan yritystä ja mahdollistanut suurempien kehityshankkeiden toteuttamisen.
Puhelinkoppi toimistona
Opintojen ja yrityksen yhdistäminen ei ole ollut helppoa, mutta alussa Kukkonen ja Salovaara pystyivät työskentelemään joustavasti ja hyödyntämään oppituntien välisiä taukoja. He jopa käyttivät koulun puhelinkoppeja toimistotilanaan ennen kuin saivat varsinaisen toimiston käyttöönsä.
Seuraava askel olikin sitten isompi, kun yrityksen ensimmäiset suuret projektit käynnistyivät ja yritys sai Ely-tuen taakseen. Viimeisenä opiskeluvuonna aikataulujen hallinta vaatii jo enemmän järjestelyjä ja joustoja, ja koulu joutui jäämään osittain taka-alalle.
– Tässä yritetään järjestää ensimmäisiä koeajoja meidän uudelle laitteistolle lähiaikoina, ja koulu on vähän jäänyt toissijaiseksi, Kukkonen kertoo.
– Mutta onneksi koulussakin on nähty se, että meidän on nyt vähän pakko joustaa tuosta opiskelusta, Salovaara lisää.
Opinnoista miehet ovat kuitenkin saaneet paljon hyödyllistä tietoa, jota ovat pystyneet hyödyntämään yritystoiminnassa. Metsätalousinsinöörin koulutus on auttanut heitä hahmottamaan isojakin kokonaisuuksia, ja se on muun muassa tukenut yritystoiminnan käytännön organisointia.
Lisäksi metsätalousinsinöörin opinnoissa oli yrittäjyyteen keskittyviä kursseja, joista miehet saivat perustiedot ja eväitä yritystoiminnan käynnistämiseen.
Molemmat yrittäjät kokevat suurta ylpeyttä siitä, että heidän liiketoimintansa ei ainoastaan tarjoa kannattavaa ansaintalogiikkaa, vaan myös tukee kestävää kehitystä ja osaltaan taistelee ilmastonmuutosta vastaan.
Ensin Suomi, sitten Eurooppa
Kukkonen ja Salovaara uskovat, että heidän suurimmat onnistumisensa ovat vielä edessäpäin. Yrityksen kehitys on päässyt hyvään vauhtiin, ja pian on tarkoitus ottaa käyttöön ensimmäinen laitteisto täysimittaista tuotantoa varten.
Kukkonen ja Salovaara keskittyvät tuotannon käynnistämiseen kotimaassa, mutta tavoitteena on skaalata toimintaa ja kasvaa sekä määrällisesti että laadullisesti merkittäväksi toimijaksi niin Suomessa kuin Euroopassa. Hiilen talteenoton tarve kasvaa nopeasti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi — etenkin kun viimeisimmät mittaukset osoittavat, että hiilidioksidipäästöt ovat nousseet ennätyksellisesti.
Vaikka Euroopan markkinat tarjoavat suuret laajentumismahdollisuudet, ei ulkomaille laajentuminen ole vielä ajankohtaista. Biohiilen kysyntä on kasvussa, ja tulevaisuuden visiossa siintävät kansainväliset kauppa-alustat.
Kukkonen ja Salovaara näkevät tuotantoyksiköiden lisäämisen lähivuosina parhaana tapana vastata sekä teollisuuden että yhteiskunnan tarpeisiin kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi.
Viimeisten vuosien aikana niin tuotantomenetelmät kuin tuotteet ovat kehittyneet paljon, ja kehitystyö jatkuu vauhdilla. Silti tämänhetkinen tilanne on yritykselle vasta välivaihe.
– Nyt ollaan nimenomaan panostettu varmuuteen ja tästä sitten lähdetään jalostamaan. Kun kaikki on testattu, niin itse palotilaa eli pyrolyysitilaa saadaan nykyistä suljetummaksi ja tarkemmaksi, Salovaara valaisee.
Molemmat yrittäjät kokevat suurta ylpeyttä siitä, että heidän liiketoimintansa ei ainoastaan tarjoa kannattavaa ansaintalogiikkaa, vaan myös tukee kestävää kehitystä ja osaltaan taistelee ilmastonmuutosta vastaan.
– Myös tekemisen vapaus ja tietynlainen itselle tekeminen ovat yrittäjyyden parhaita puolia, Erkki Kukkonen toteaa.
Artikkeli on tuotettu osana Joensuun kaupungin innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimuksen (EAKR) toimintoja, joita osarahoittavat Euroopan unioni sekä Joensuun kaupunki.
