Joensuun ruutukaavan reunalla päästään lähivuosina seuraamaan kirsikkapuiden kasvua ja kukintaa, kun Ylisoutajan sillan ja Gävlenlinnan väliselle puistoalueelle istutettiin alkusyksystä neljä kirsikkapuun tainta. Puut istutettiin Japanin Hokkaidon ja Naganon alueiden ja Pohjois-Karjalan tiiviin yhteistyön merkiksi.
Vuosien yhteistyö sai symbolin
Hokkaido–Suomi-seura toi Japanista kirsikkapuun siemeniä vuonna 2019 juhlistaakseen Japanin ja Suomen diplomaattisuhteiden satavuotista taivalta. Siemenet käsiteltiin asianmukaisesti, jotta niiden tuominen Suomeen oli luvallista.
Siemenet kylvettiin Helsingin yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa, ja niistä kasvaneita taimia on viime vuosina sijoitettu eri puolille Suomea. Yksi jo yli metrin mittaiseksi kasvanut taimi jäi Helsingin yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan, eikä sille ollut tiedossa uutta kotia.
Harvinainen kirsikkapuun taimi tuotiin kesällä Joensuuhun junalla.
Hokkaido–Suomi-seuran edustajat päättivät, että viimeinen taimi lahjoitetaan kiitokseksi pitkästä ja ansiokkaasta yhteistyöstä. Tällä hetkellä yhteisiä toimenpiteitä tehdään erityisesti BIOSYS Japani ‑hankkeessa, joka sai kunnian vastaanottaa lahjoituksen Joensuuhun.
Harvinainen kirsikkapuun taimi tuotiin kesällä Joensuuhun junalla, ja kaupungin puutarhurit pitivät siitä huolta aina istutuspäivään saakka. Kaverikseen tämä harvinaisuus sai kolme samaa lajiketta olevaa tainta, joiden siemenet on kerätty alun perin Suomessa.
Kestävää metsäbiotaloutta edistetään pohjoiskarjalaisin opein
Kaupunkien välinen yhteistyö on tiivistä erityisesti metsäsektorilla. Euroopan metsäpääkaupunki Joensuun oppeja viedään Japaniin tutkimuksen, koulutuksen ja kaupallisen yhteistyön kautta.
– Japanissa on halua lisätä kestävää metsäbiotaloutta suomalaisin opein. Yhteistyö alkoi jo vuonna 2017, kun japanilaiset huomasivat Suomen ja Joensuun mahdollisuudet, kertoo Joensuun kaupungin elinkeino- ja kansainvälisten asioiden päällikkö Seppo Tossavainen.
Japanissa on halua lisätä kestävää metsäbiotaloutta suomalaisin opein.
– Joensuun ja Japanin välisen yhteistyön kulmakiviä ovat tutkimus- ja koulutusyhteistyö, jotka raivaavat tietä liiketoiminnalle. Kokonaisuudessa on oma roolinsa Luonnonvarakeskuksella, Itä-Suomen yliopistolla, Karelia-ammattikorkeakoululla, Riverialla, Business Joensuulla ja ennen kaikkea alueemme yrityksillä, Tossavainen kuvailee.
Tällä hetkellä yhteistyötä tehdään muun muassa BIOSYS Japani ‑hankkeessa, jota toteuttavat Luonnonvarakeskus, Itä-Suomen yliopisto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Pro Agria Itä-Suomi. Metsäosaamisen lisäksi hankkeessa edistetään elintarvikevientiä ja matkailua.
Tossavaisen mukaan tulokset näkyvät käytännössä uusina vientiavauksina Japaniin ja muualle Aasiaan sekä vahvistavat Japaniin jo nyt kauppaa tekevien yritysten vientiä. Samaa mallia sovelletaan myös esimerkiksi Pohjois-Amerikkaan, josta alueemme yritykset ovat saaneet mukavasti Venäjää korvaavaa markkinaa.
Yhteistyötä yli vuosien
Istutustapahtumassa puhunut Japanin Suomen suurlähettiläs Takashi Okada totesi, että Naganon ja Hokkaidon alueiden yhteistyö Pohjois-Karjalan kanssa on viime vuosina syventynyt entisestään erityisesti yhteisen hanketoiminnan myötä.
– Kaikkia kolmea aluetta yhdistää kaunis luonto, puhtaat vesistöt ja runsaat metsät. Yhteistyön myötä alueet jakavat metsäbiotalouteen, vihreään ja puhtaaseen siirtymään sekä aluekehitykseen liittyvää tietotaitoa, suurlähettiläs Okada kertoo.
Suomella ja Japanilla on myös yhteisiä haasteita, jotka liittyvät etenkin ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuteen, maaseudun ja kaupunkien väliseen muuttoliikkeeseen sekä väestön ikääntymiseen.
Suurlähettilään mukaan Suomella ja Japanilla on myös yhteisiä haasteita, jotka liittyvät etenkin ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuteen, maaseudun ja kaupunkien väliseen muuttoliikkeeseen sekä väestön ikääntymiseen. Hänen mukaansa yhteisiä haasteita voidaan ratkaista erityisesti laadukkaalla tutkimus- ja kehitystoiminnalla.
– Toivon jatkoa tiiviille yhteistyölle Pohjois-Karjalan, Naganon ja Hokkaidon välillä. Toivottavasti yhteistyön ja ystävyyden merkiksi istutetut puut kasvavat ja kukkivat tulevina vuosina runsaina, Okada toteaa.
Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Markus Hirvosen mukaan kirsikkapuiden istutus on erittäin tärkeä merkki Suomen ja Japanin yhteistyöstä.
– Pohjois-Karjalassa puu kuvastaa hyvää tulevaisuutta ja elämän jatkuvuutta. Nyt meillä on Joensuussa konkreettinen paikka osoittamassa hyvää yhteistyötä Japanin kanssa, hän toteaa.
Artikkeli on tuotettu osana Joensuun kaupungin innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimuksen (EAKR) toimintoja, joita osarahoittavat Euroopan unioni sekä Joensuun kaupunki.