Vii­mei­nen tai­mi mat­kus­ti Joen­suu­hun

Kirsikkapuita istutettiin kiitokseksi yhteistyöstä

Joen­suun ruu­tu­kaa­van reu­nal­la pääs­tään lähi­vuo­si­na seu­raa­maan kir­sik­ka­pui­den kas­vua ja kukin­taa, kun Yli­sou­ta­jan sil­lan ja Gäv­len­lin­nan väli­sel­le puis­toa­lu­eel­le istu­tet­tiin alkusyk­sys­tä nel­jä kir­sik­ka­puun tain­ta. Puut istu­tet­tiin Japa­nin Hok­kai­don ja Naga­non aluei­den ja Poh­jois-Kar­ja­lan tii­viin yhteis­työn mer­kik­si.

Ruu­tu­kaa­van ete­lä­osaan istu­te­tut kir­sik­ka­puut sym­bo­loi­vat yhteis­työ­tä ja ystä­vyyt­tä, jota oli juh­lis­ta­mas­sa suu­ri jouk­ko japa­ni­lai­sia ja poh­jois­kar­ja­lai­sia kump­pa­nei­ta.

Vuo­sien yhteis­työ sai sym­bo­lin

Hokkaido–Suomi-seura toi Japa­nis­ta kir­sik­ka­puun sie­me­niä vuon­na 2019 juh­lis­taak­seen Japa­nin ja Suo­men diplo­maat­ti­suh­tei­den sata­vuo­tis­ta tai­val­ta. Sie­me­net käsi­tel­tiin asian­mu­kai­ses­ti, jot­ta nii­den tuo­mi­nen Suo­meen oli luval­lis­ta.

Sie­me­net kyl­vet­tiin Hel­sin­gin yli­opis­ton kas­vi­tie­teel­li­ses­sä puu­tar­has­sa, ja niis­tä kas­va­nei­ta tai­mia on vii­me vuo­si­na sijoi­tet­tu eri puo­lil­le Suo­mea. Yksi jo yli met­rin mit­tai­sek­si kas­va­nut tai­mi jäi Hel­sin­gin yli­opis­ton kas­vi­tie­teel­li­seen puu­tar­haan, eikä sil­le ollut tie­dos­sa uut­ta kotia.

Har­vi­nai­nen kir­sik­ka­puun tai­mi tuo­tiin kesäl­lä Joen­suu­hun junal­la.

Hokkaido–Suomi-seuran edus­ta­jat päät­ti­vät, että vii­mei­nen tai­mi lah­joi­te­taan kii­tok­sek­si pit­käs­tä ja ansiok­kaas­ta yhteis­työs­tä. Täl­lä het­kel­lä yhtei­siä toi­men­pi­tei­tä teh­dään eri­tyi­ses­ti BIOSYS Japa­ni ‑hank­kees­sa, joka sai kun­nian vas­taa­not­taa lah­joi­tuk­sen Joen­suu­hun.

Har­vi­nai­nen kir­sik­ka­puun tai­mi tuo­tiin kesäl­lä Joen­suu­hun junal­la, ja kau­pun­gin puu­tar­hu­rit piti­vät sii­tä huol­ta aina istu­tus­päi­vään saak­ka. Kave­rik­seen tämä har­vi­nai­suus sai kol­me samaa laji­ket­ta ole­vaa tain­ta, joi­den sie­me­net on kerät­ty alun perin Suo­mes­sa.

Japa­nin suur­lä­he­tys­tön I lähe­tys­tö­sih­tee­ri Atsus­hi Miu­ra, Luon­no­va­ra­kes­kuk­sen kan­sain­vä­lis­ten asioi­den pääl­lik­kö Jut­ta Kaup­pi, BIOSYS Japa­ni ‑hank­keen pro­jek­ti­pääl­lik­kö ja vies­tin­tä­asian­tun­ti­ja Nao­mi Moriy­ama sekä Itä-Suo­men yli­opis­ton met­sä­tie­tei­den pro­fes­so­ri Jou­ni Pykä­läi­nen istut­ti­vat kir­sik­ka­puun yhteis­tuu­min.

Kes­tä­vää met­sä­bio­ta­lout­ta edis­te­tään poh­jois­kar­ja­lai­sin opein

Kau­pun­kien väli­nen yhteis­työ on tii­vis­tä eri­tyi­ses­ti met­sä­sek­to­ril­la. Euroo­pan met­sä­pää­kau­pun­ki Joen­suun oppe­ja vie­dään Japa­niin tut­ki­muk­sen, kou­lu­tuk­sen ja kau­pal­li­sen yhteis­työn kaut­ta.

– Japa­nis­sa on halua lisä­tä kes­tä­vää met­sä­bio­ta­lout­ta suo­ma­lai­sin opein. Yhteis­työ alkoi jo vuon­na 2017, kun japa­ni­lai­set huo­ma­si­vat Suo­men ja Joen­suun mah­dol­li­suu­det, ker­too Joen­suun kau­pun­gin elin­kei­no- ja kan­sain­vä­lis­ten asioi­den pääl­lik­kö Sep­po Tos­sa­vai­nen.

Japa­nis­sa on halua lisä­tä kes­tä­vää met­sä­bio­ta­lout­ta suo­ma­lai­sin opein.

– Joen­suun ja Japa­nin väli­sen yhteis­työn kul­ma­ki­viä ovat tut­ki­mus- ja kou­lu­tusyh­teis­työ, jot­ka rai­vaa­vat tie­tä lii­ke­toi­min­nal­le. Koko­nai­suu­des­sa on oma roo­lin­sa Luon­non­va­ra­kes­kuk­sel­la, Itä-Suo­men yli­opis­tol­la, Kare­lia-ammat­ti­kor­kea­kou­lul­la, Rive­rial­la, Busi­ness Joen­suul­la ja ennen kaik­kea alu­eem­me yri­tyk­sil­lä, Tos­sa­vai­nen kuvai­lee.

Met­sä­osaa­mi­sen lisäk­si Japa­nin suun­taan teh­dään yhteis­työ­tä esi­mer­kik­si elin­tar­vi­ke­vien­nin ja mat­kai­lun saral­la.

Täl­lä het­kel­lä yhteis­työ­tä teh­dään muun muas­sa BIOSYS Japa­ni ‑hank­kees­sa, jota toteut­ta­vat Luon­non­va­ra­kes­kus, Itä-Suo­men yli­opis­to, Poh­jois-Kar­ja­lan maa­kun­ta­liit­to ja Pro Agria Itä-Suo­mi. Met­sä­osaa­mi­sen lisäk­si hank­kees­sa edis­te­tään elin­tar­vi­ke­vien­tiä ja mat­kai­lua.

Tos­sa­vai­sen mukaan tulok­set näky­vät käy­tän­nös­sä uusi­na vien­tia­vauk­si­na Japa­niin ja muu­al­le Aasi­aan sekä vah­vis­ta­vat Japa­niin jo nyt kaup­paa teke­vien yri­tys­ten vien­tiä. Samaa mal­lia sovel­le­taan myös esi­mer­kik­si Poh­jois-Ame­rik­kaan, jos­ta alu­eem­me yri­tyk­set ovat saa­neet muka­vas­ti Venä­jää kor­vaa­vaa mark­ki­naa.

Yhteis­työ­tä yli vuo­sien

Istu­tus­ta­pah­tu­mas­sa puhu­nut Japa­nin Suo­men suur­lä­het­ti­läs Takas­hi Oka­da tote­si, että Naga­non ja Hok­kai­don aluei­den yhteis­työ Poh­jois-Kar­ja­lan kans­sa on vii­me vuo­si­na syven­ty­nyt enti­ses­tään eri­tyi­ses­ti yhtei­sen han­ke­toi­min­nan myö­tä.

– Kaik­kia kol­mea aluet­ta yhdis­tää kau­nis luon­to, puh­taat vesis­töt ja run­saat met­sät. Yhteis­työn myö­tä alu­eet jaka­vat met­sä­bio­ta­lou­teen, vih­re­ään ja puh­taa­seen siir­ty­mään sekä alue­ke­hi­tyk­seen liit­ty­vää tie­to­tai­toa, suur­lä­het­ti­läs Oka­da ker­too.

Suo­mel­la ja Japa­nil­la on myös yhtei­siä haas­tei­ta, jot­ka liit­ty­vät eten­kin ilmas­ton­muu­tok­seen, luon­non moni­muo­toi­suu­teen, maa­seu­dun ja kau­pun­kien väli­seen muut­to­liik­kee­seen sekä väes­tön ikään­ty­mi­seen.

Suur­lä­het­ti­lään mukaan Suo­mel­la ja Japa­nil­la on myös yhtei­siä haas­tei­ta, jot­ka liit­ty­vät eten­kin ilmas­ton­muu­tok­seen, luon­non moni­muo­toi­suu­teen, maa­seu­dun ja kau­pun­kien väli­seen muut­to­liik­kee­seen sekä väes­tön ikään­ty­mi­seen. Hänen mukaan­sa yhtei­siä haas­tei­ta voi­daan rat­kais­ta eri­tyi­ses­ti laa­duk­kaal­la tut­ki­mus- ja kehi­tys­toi­min­nal­la.

– Toi­von jat­koa tii­viil­le yhteis­työl­le Poh­jois-Kar­ja­lan, Naga­non ja Hok­kai­don välil­lä. Toi­vot­ta­vas­ti yhteis­työn ja ystä­vyy­den mer­kik­si istu­te­tut puut kas­va­vat ja kuk­ki­vat tule­vi­na vuo­si­na run­sai­na, Oka­da tote­aa.

Japa­nin Suo­men suur­lä­het­ti­läs Takas­hi Oka­da puhui istu­tus­ti­lai­suu­des­sa, johon osal­lis­tui­vat muun muas­sa Poh­jois-Kar­ja­lan maa­kun­ta­joh­ta­ja Mar­kus Hir­vo­nen, Luon­no­va­ra­kes­kuk­sen kan­sain­vä­lis­ten asioi­den pääl­lik­kö Jut­ta Kaup­pi sekä Itä-Suo­men yli­opis­ton met­sä­tie­tei­den pro­fes­so­ri Jou­ni Pykä­läi­nen.

Poh­jois-Kar­ja­lan maa­kun­ta­joh­ta­ja Mar­kus Hir­vo­sen mukaan kir­sik­ka­pui­den istu­tus on erit­täin tär­keä merk­ki Suo­men ja Japa­nin yhteis­työs­tä.

– Poh­jois-Kar­ja­las­sa puu kuvas­taa hyvää tule­vai­suut­ta ja elä­män jat­ku­vuut­ta. Nyt meil­lä on Joen­suus­sa kon­kreet­ti­nen paik­ka osoit­ta­mas­sa hyvää yhteis­työ­tä Japa­nin kans­sa, hän tote­aa.

Artik­ke­li on tuo­tet­tu osa­na Joen­suun kau­pun­gin inno­vaa­tio­toi­min­nan eko­sys­tee­mi­so­pi­muk­sen (EAKR) toi­min­to­ja, joi­ta osa­ra­hoit­ta­vat Euroo­pan unio­ni sekä Joen­suun kau­pun­ki.

Aiheeseen liittyviä uutisia