Valo voittaa pimeän

Vaikka ajat ovat monesti ennenkin olleet vaikeat, joensuulaiset eivät ole koskaan jääneet vain murehtimaan.

Juuri ennen vuoden pimeintä aikaa uutisoitiin, kuinka Suomi jäi viimeiseksi The Economist -talouslehden tuoreessa maavertailussa, jossa lehti laittoi 35 maata paremmuusjärjestykseen mittareinaan inflaatio, bruttokansantuote, työpaikat ja osakemarkkinat.

Helsingin Sanomien pääkirjoitus (HS 18.12.) asetti Itä-Suomen valtakunnan heikoiten kehittyväksi alueeksi, mittareinaan muun muassa heikko väestö- ja talouskehitys, terveystilanne ja koulujen oppimistulokset.

Näitä asioita ei voi huoleti ohittaa, mutta pimeyden seassa on paljon myös valoa. Otetaan esimerkiksi Joensuun kaupunki. Esimerkki voisi olla erinomaisesti myös Kuopio.

Joensuu kasvaa

Joensuu sijaitsee Itä-Suomessa eli Euroopan huonoimman talousmaan huonoimmassa osassa. Joensuulla pitäisi mennä siis todella huonosti.

Joensuu on Pohjois-Karjalan maakuntakeskus, kansainvälinen yliopistokaupunki. Väkimäärä on kasvanut koko ajan ylittäen juuri 78 000 asukasta.

Joensuu kansainvälistyy nopeammin kuin koskaan, viimeisen 12 kk aikana nettomaahanmuutto on ollut lähes 1 000 henkeä plussalla. Karjalainen vieraanvaraisuus elää Joensuussa vahvana. Täällä on aina otettu ihmiset hyvin vastaan.

Joensuussa on yli 20 000 tutkintotavoitteista opiskelijaa ja on Jyväskylän ohella Suomen opiskelijaintensiivisin kaupunki. Itä-Suomen yliopisto on maan monialaisin.

Joensuu on Euroopan metsäpääkaupunki. Kolmella koulutustasolla on yhteensä 400 metsäalan opiskelijaa. Kansainvälistä huippututkimusta tekevät oppilaitosten lisäksi Joensuussa sijaitsevat Euroopan metsäinstituutti, Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus. Metsäbiotalousala tarjoaa alueella 6 000 työpaikkaa, joista 600 asiantuntija- ja kehitystehtävissä.

Joensuussa on useita kansainvälisiä isoja vientiyrityksiä ja menestyviä kauppiassukuja. Erityistä valoa tuo Euroopan yksi merkittävin fotoniikkaklusteri.

Valtiolta toivomme reilua infraa

Joensuu on tiiviin keskustan lisäksi laaja maaseutukaupunki. Olemme yhdistelmä urbaania elämää, tapahtumia, kulttuuria ja urheilua sekä kaunista luontoa. Vahvuutemme on maailman parhaissa koulujen ja päiväkotien opettajissa, osaavissa ihmisissä, koulutuksessa, opiskelijoissa ja maahanmuuttajissa. Potentiaalia on matkailussa ja toivon mukaan jatkossa myös puhtaan energian investoinneissa.

Pärjäämme täällä vahvuuksillamme ja omillammekin, mutta tarvitsemme valtiolta apua tuulivoiman rajoitusten purkamisessa, sähkön kantaverkon rakentamisessa sekä liikenneinfrassa ja saavutettavuudessa.

Meillä tehdään, ei murehdita

Joensuu on aina sijainnut idän ja lännen välissä. Tämä on muovannut joensuulaisille omintakeisen luonteen, joka on yhdistelmä surumielisyyttä ja iloa. Vaikka ajat ovat monesti ennenkin olleet vaikeat, joensuulaiset eivät ole koskaan jääneet vain murehtimaan.

Itä-Suomen kokonaiskuvaa ja suuntaa on vaikea nopealla aikavälillä muuttaa, mutta omintakeinen luonne ja positiivinen asenne täytyy säilyttää tulevina vuosina. Pimeinkin aika väistyy ja jokaisen toimijan panos on tärkeä valon luomisessa.

Aiheeseen liittyviä uutisia