Joensuussa vietetään tänä vuonna Kulttuurin Unelmavuotta. Vuoden aikana kaupungissa järjestetään yli sata tapahtumaa useamman tuhannen ihmisen tilaisuuksista intiimeihin parinkymmenen osallistujan taidehetkiin.
Erilaisia esityksiä ja kulttuurikokemuksia leviää pitkin laajaa kaupunkia pitäjistä kantakaupunkiin ja seinien sisältä luonnon keskelle.
Kulttuurin Unelmavuosi on hanke, jota vetää pitkän linjan projektityöntekijä Anne Mujunen.
– Hankkeen tausta on Saimaa-ilmiössä, jossa Joensuu, Mikkeli, Lappeenranta ja Kuopio kirittivät Savonlinnaa Euroopan vuoden 2026 kulttuuripääkaupungiksi. Titteli meni lopulta Ouluun, mutta hakijat päättivät järjestää jokainen oman juhlavuotensa Saimaan alueen kulttuurin kunniaksi.
Mikkeli aloitti viime vuonna ja me olemme vuorossa toisena. Joensuun jälkeen unelmavuosia on vielä kolmella paikkakunnalla, Mujunen taustoittaa.
Joensuulaisten into osallistua yllättänyt kaikki
Unelmavuosi on Joensuussa vasta alussa, mutta tapahtumiin osallistuneiden määrä on yllättänyt järjestäjät.
– On ollut mahtavaa nähdä joensuulaisten into osallistua kulttuuritapahtumiin! Vuotta on vietetty vasta kolmisen kuukautta ja olemme lähes ylittäneet Mikkelin koko vuoden kävijämäärän sekä samalla omat tavoitteemme. Kaupunkilaiset ovat käyneet tapahtumissa hyvin aktiivisesti, Mujunen iloitsee.
Alkuvuoden suurimmat yleisöryntäykset keräsivät Botanialla tammikuussa järjestetyt avajaiset ja Laulurinteen Lumipuiston yhteydessä esitetyt Sanna Hirvosen tanssiteokset sekä äänitaideteos Sähkökehto.
Meille on tärkeää saada kulttuurin pariin myös sellaisia ihmisiä, joille osallistuminen ei ole syystä tai toisesta helppoa.
Mujusen mukaan suuret massat eivät ole Unelmavuoden oleellinen tavoite.
– Meille on tärkeää saada kulttuurin pariin myös sellaisia ihmisiä, joille osallistuminen ei ole syystä tai toisesta helppoa. Siksi haluamme tuoda tapahtumia ihmisten luo. Pienemmät tapahtumat ovat aivan yhtä tärkeitä kuin suurempaa huomiota saavat. Esimerkiksi Mulon kodalla järjestettiin rentouttava äänimatka akustisilla soittimilla. Tupaan mahtui alle kaksikymmentä osallistujaa. Kokemus oli todella intiimi.
Unelmavuoden tapahtumissa on pyritty huomioimaan Joensuun laaja koko ja eri-ikäiset ihmiset.
Alkuvuodesta erilaisia esityksiä on järjestetty muun muassa Enossa, Tuupovaarassa, Uimaharjussa ja Kiihtelysvaarassa. Vuoden mittaan kulttuurin ilosanoma leviää esimerkiksi kaupungin osakonserttien ja kiertävän keikkabussin kautta.
– Haluamme, että tarjontaa on kaikille joensuulaisille lapsista eläkeikäisiin. Tarvetta selvästi on. Vasta järjestetyt senioreiden hyvinvointipäivän tanssit keräsivät miltei parisataa parkettien partaveistä. Tansseihin oli ajeltu Outokumpua ja Kesälahtea myöten, Mujunen myhäilee.
Yksittäisten tapahtumien lisäksi joensuulaisten vuotta piristävät muun muassa kulttuurikahvilat, taidepenkit, lasten ötökkäpolut ja erilaiset kisailut.
Ohjelmaa rakennetaan ja esiintyjiä haetaan pitkin vuotta ja siksi tapahtumakalenteri päivittyy noin kahden kuukauden ajalle kerrallaan.
Kulttuurin Unelmavuoden maksamat palkkiot tukevat joensuulaisten kulttuuritoimijoiden työllistymistä. Hankkeen kautta ohjautuvat rahat eivät pienennä muuta kulttuurille kohdistuvaa rahoitusta.
Reilu panostus joensuulaiseen kulttuuriin
Sen lisäksi, että kaupunkilaiset saavat hurjan määrän ilmaisia tapahtumia, on Kulttuurin Unelmavuoden pyrkimys tukea joensuulaisen kulttuurielämän elinvoimaisuutta ja edesauttaa matkailua.
Hankkeen budjetti on kokonaisuudessaan 620 000 euroa. Rahoitus koostuu Joensuun kaupungin ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton aluekehitysrahaston osuuksista.
Unelmavuoden esityksistä pääosa hankitaan joensuulaisilta taiteilijoilta ja kulttuuritoimijoilta. Omia esityksiä on voinut tarjota muun muassa kaikille avoimien esiintyjäpankin, kulttuurikahviloiden ja kulttuuritupsahdusten hakujen myötä.
Mujusen mukaan osallistumiskynnys Unelmavuoteen on haluttu pitää matalana, jotta hyöty jakaantuisi mahdollisimman laajalle joukolle.
– Unelmavuoden kulttuuritupsahdusten ja muiden tapahtumien esiintymispalkkioita maksetaan joensuulaisille toimijoille reilusti yli 100 000 euroa. Lisäksi paikallisilta yrityksiltä ostetaan muun muassa äänentoistoja tuotantopalveluja sekä vuokrataan tiloja. Kokonaisuudessaan palveluja hankitaan 400 000 eurolla. Toivottavasti tämä tuo alalle piristystä vaikeiden koronavuosien jälkeen, Mujunen toteaa.
Kulttuurin Unelmavuoden maksamat palkkiot tukevat joensuulaisten kulttuuritoimijoiden työllistymistä. Hankkeen kautta ohjautuvat rahat eivät pienennä muuta kulttuurille kohdistuvaa rahoitusta. Muun muassa Joensuun kaupungin kulttuuripalvelut jakoi alkuvuonna yli 250 000 euroa erilaisina yhteistyösopimuksina ja tukena.

Luvassa toridiscoa ja ruokaelämyksiä
Unelmavuoden ohjelma pitää sisällään mitä erikoisempia tempauksia pipon neulomisesta avannossa runoiluun.
Kevään mittaan tarjolla on muun muassa Kuplivaa Swingiä Joensuun taidemuseo Onnin kulttuurikahvilassa, lauluja ja runoja Kalmonkatiskalla, ruokaelämyksiä avotulella ja Hurjan Hallan kirjastokonsertteja.
Paikallisten taiteilijoiden luomat taidepenkit pystytetään puistoihin toukokuussa ja lasten ötökkäpolut valmistuvat kesän kynnyksellä. Kesä–heinäkuun vaihteessa Joensuun kauppatorilla järjestetään viikonlopputapahtuma Karjalan Kurmee, jossa yhdistyvät karjalainen ruoka kulttuuri ja monipuolinen esiintyjäkattaus.
– On ilo työskennellä ihmisten hyvinvointia edistävässä hankkeessa. Tyytyväiset hymyt kävijöiden kasvoilla ovat parasta palautetta, Anne Mujunen päättää.