Syr­jin­tää ehkäis­tään vai­kut­ta­mal­la asen­tei­siin

Poh­jois-Kar­ja­lan Seta ry kier­tää kai­kis­sa Joen­suun ylä­kou­luis­sa pitä­mäs­sä yhden­ver­tai­suus­kou­lu­tus­ta. Kou­lun hen­ki­lö­kun­ta saa kou­lu­tus­ta sii­tä, miten koh­da­ta nuo­ria.

– Kou­lu­tuk­sen myö­tä opet­ta­jil­le ker­tyy tie­toa sii­tä, miten taa­taan kai­kil­le lap­sil­le ja nuo­ril­le tur­val­li­nen kas­vu­ym­pä­ris­tö. Tavoit­tee­na on, että tämä ymmär­rys siir­tyy kas­va­tus­työ­hön ja meil­le kas­vaa suku­pol­vi, joil­le yhden­ver­tai­suus on perus­ar­vo, ker­too Lap­siys­tä­väl­li­nen kun­ta ‑koor­di­naat­to­ri Hilk­ka Mäki­nen.

Sanat luo­vat todel­li­suut­ta

Yhden­ver­tai­suus­kou­lu­tuk­sel­le näh­dään tar­vet­ta Joen­suus­sa

Huh­ti­kui­se­na maa­nan­tai­na Nepen­mäen kou­lun ruo­ka­laan oli kokoon­tu­nut Nepen­mäen ylä­kou­lun opet­ta­jia kuun­te­le­maan Poh­jois-Kar­ja­lan Seta ry:n pitä­mää yhden­ver­tai­suus­kou­lu­tus­ta. Tämä oli yksi mones­ta Setan kou­lu­tuk­ses­ta, joi­ta Seta jär­jes­tää jokai­sel­le Joen­suun ylä­kou­lul­le.

Nepen­mäen yhteis­kou­lun vs. reh­to­ri Mai­ja Salo-Var­tiai­nen oli erit­täin mie­lis­sään kou­lu­tuk­sen sisäl­lös­tä. Hänen mie­les­tään oli eri­tyi­sen hyvä, että kou­lu­tuk­ses­sa tuo­daan esiin tut­ki­mus­tie­toa. Hänen mie­les­tään se vah­vis­taa kou­lu­tuk­sen sisäl­töä.

– Sanat luo­vat todel­li­suut­ta, tote­aa Salo-Var­tiai­nen.

Salo-Var­tiai­nen näkee tämän­tyyp­pi­sen kou­lu­tuk­sen tar­peel­li­sek­si. Hän koros­taa asian äärel­le pysäh­ty­mis­tä ja kehot­taa miet­ti­mään, mitä itses­tään­sel­viä asioi­ta voi­daan tar­kas­tel­la jol­lain taval­la uudes­ta näkö­kul­mas­ta, joka oli­si aiem­paa yhden­ver­tai­sem­pi näkö­kul­ma.

Opet­ta­jan ei tar­vit­se osa­ta ulkoa kaik­kia sateen­kaa­ri­nuo­riin liit­ty­viä eri­tyis­ky­sy­myk­siä

Myös Poh­jois-Kar­ja­lan Setan koor­di­naat­to­ri Anna Esto­la pitää eri­tyi­sen tär­keä­nä, että yhden­ver­tai­suus­kou­lu­tus­ta jär­jes­te­tään kou­luis­sa.

– Sateen­kaa­ri­tie­to- ja tie­toi­suus on rat­kai­se­vas­sa osas­sa sen­si­tii­vis­tä koh­taa­mis­ta. Opet­ta­jan ei tar­vit­se osa­ta ulkoa kaik­kia sateen­kaa­ri­nuo­riin liit­ty­viä eri­tyis­ky­sy­myk­siä, mut­ta perus­asiat on hyvä hal­li­ta nuo­ren kas­vu­rau­han takaa­mi­sek­si, Esto­la muis­tut­taa.

– Hyvin­voi­va sateen­kaa­ri­nuo­ri ‑tut­ki­mus­han­ke ja Kou­lu­ter­veys­ky­se­lyn tulok­set (2019) osoit­ta­vat, että suu­rim­mal­la osal­la sek­su­aa­li- ja suku­puo­li­vä­hem­mis­töön kuu­lu­vis­ta nuo­ris­ta on koke­muk­sia vai­keuk­sis­ta ja haas­teis­ta, jot­ka aiheu­tu­vat yhteis­kun­nan suku­puol­ta ja sek­su­aa­lis­ta suun­tau­tu­mis­ta kos­ke­vis­ta nor­ma­tii­vi­sis­ta käsi­tyk­sis­tä, Esto­la jat­kaa.

Ote­taan nuo­ret vas­taan sel­lai­si­na, kuin he ovat

Kou­lu­tuk­sen sisäl­tö koos­tuu useas­ta eri näkö­kul­mas­ta, muun muas­sa sii­tä, miten mää­ri­tel­lään suku­puo­li tai sek­su­aa­li­nen suun­tau­tu­mi­nen. Asioi­ta käy­dään läpi myös lain näkö­kul­mas­ta sekä poh­di­taan mah­dol­li­sia eteen tule­via ongel­mia, tai mitä on jo koh­dat­tu. Lopuk­si mie­ti­tään, miten nii­tä voi­tai­siin rat­kais­ta.

Puhee­nai­heek­si kou­lu­tuk­sen kes­kus­te­luis­sa ovat Esto­lan mukaan nous­seet suku­puo­li­neut­raa­lit WC-tilat, lii­kun­ta­tun­tien puku­huo­ne­jär­jes­te­lyt ja ter­mit, joi­ta ope­tuk­ses­sa tulee käy­tet­tyä. Myös sek­su­aa­li­kas­va­tus ylei­se­nä aihee­na puhu­tut­taa kou­luis­sa.

– Tämän takia on eri­tyi­sen tär­ke­ää, että Joen­suun kau­pun­ki on muka­na poh­ti­mas­sa sateen­kaa­ri­ky­sy­myk­siä koko­nais­val­tai­ses­ti. Jos aja­tel­laan, että tur­val­li­nen pukeu­tu­mis­ti­la ja oman nimen käyt­tä­mi­nen voi­vat olla maa­il­maa mul­lis­ta­va tapah­tu­ma trans­nuo­rel­le, miten pal­jon meil­lä on teke­mis­tä vie­lä muu­al­la, poh­tii Esto­la.

Kou­lu­tuk­ses­sa muis­tu­te­taan­kin, että on hyvä tie­dos­taa, että vir­hei­tä tulee kai­kil­le. Pie­net jutut mer­kit­se­vät, ja nuo­rel­le on annet­ta­va mah­dol­li­suus olla oma itsen­sä.

On opet­ta­jien työ­tä vie­dä eteen­päin tie­toa nuo­ril­le

Tie­to väli­te­tään opet­ta­jal­ta nuo­rel­le

On tär­ke­ää kuun­nel­la oppi­las­ta ja ottaa tar­jot­tu tie­to avoi­min mie­lin vas­taan. Salo-Var­tiai­nen nos­taa myös esil­le sen, että on tär­ke­ää yhteis­kou­lun näkö­kul­mas­ta, miet­tiä, miten kou­lu­tuk­ses­sa esil­le tuo­dut tee­mat saa­daan tuo­tua esil­le ihan siel­tä kou­lu­tien alus­ta.

– On opet­ta­jien työ­tä vie­dä eteen­päin tie­toa nuo­ril­le, Salo-Var­tiai­nen muis­tut­taa.

– Ope­tuk­sen jär­jes­tä­jäl­lä on laki­sää­tei­nen vel­voi­te yhden­ver­tai­suus­suun­ni­tel­mien laa­ti­mi­seen, toi­men­pi­tei­den toteut­ta­mi­seen sekä nii­den seu­ran­taan, huo­maut­taa Esto­la.

Esi­mer­kik­si Nepen­mäen kou­lus­sa on aikai­sem­pi­na vuo­si­na teh­ty tii­vis­tä yhteis­työ­tä Joen­suun Set­le­ment­ti ry:n kans­sa.