Suo­ma­lais­ta met­sä­op­pia Kana­daan

Kana­da­lai­nen met­sä- ja bio­ener­gia-asian­tun­ti­ja Jamie Step­hen vie­rai­li hel­mi­kuun puo­li­vä­lis­sä Joen­suus­sa kuvaa­mas­sa mate­ri­aa­lia You­tu­be-video­sar­jaan, joka esit­te­lee kes­tä­vän bio­ta­lou­den eri muo­to­ja Euroo­pas­sa. Joen­suus­sa kes­kus­tel­tiin kes­tä­väs­tä met­sä­ta­lou­des­ta ja tutus­tut­tiin eri­tyi­ses­ti alu­een kau­ko­läm­pö­jär­jes­tel­mään.

– Joen­suun ilmas­to on vii­leäm­pi kuin esi­mer­kik­si Ottawas­sa tai Edmon­to­nis­sa, jois­sa läm­mi­te­tään pää­asias­sa maa­kaa­sul­la. Joen­suus­sa läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä perus­tuu puu­poh­jais­ten mate­ri­aa­lien käyt­töön ja tukee kes­tä­vää met­sä­ta­lout­ta, jos­ta voim­me Kana­das­sa ottaa oppia, Step­hen ker­too.

Tie­sin, että Joen­suu on Euroo­pan met­sä­pää­kau­pun­ki ja yksi maa­il­man joh­ta­vis­ta kau­pun­geis­ta kes­tä­väs­sä met­sä­ta­lou­des­sa sekä puu­poh­jais­ten mate­ri­aa­lien hyö­dyn­tä­mi­ses­sä.

Video­sar­jaa kuvat­tiin Joen­suun lisäk­si Ruot­sis­sa, Rans­kas­sa ja Iso-Bri­tan­nias­sa. Joen­suu vali­koi­tui kuvaus­koh­teek­si useas­ta syys­tä.

– Tie­sin, että Joen­suu on Euroo­pan met­sä­pää­kau­pun­ki ja yksi maa­il­man joh­ta­vis­ta kau­pun­geis­ta kes­tä­väs­sä met­sä­ta­lou­des­sa sekä puu­poh­jais­ten mate­ri­aa­lien hyö­dyn­tä­mi­ses­sä. Lisäk­si tääl­lä on laa­ja ja toi­mi­va kau­ko­läm­pö­jär­jes­tel­mä ja sii­hen liit­ty­vää osaa­mis­ta, joka voi sii­vit­tää mui­ta­kin onnis­tu­maan, Step­hen kuvai­lee.

Suo­ma­lai­nen met­sä­suh­de on ainut­laa­tui­nen

Step­hen on työs­ken­nel­lyt bio­ener­gian ja met­sä­alan paris­sa yli 20 vuot­ta, ja toi­mi­nut suo­ma­lais­ten ener­gia­rat­kai­su­jen sanan­saat­ta­ja­na koti­maas­saan.

– Olen tut­ki­muk­sil­la­ni pyr­ki­nyt vakuut­ta­maan kana­da­lai­sia kau­pun­ke­ja sii­tä, että kes­tä­vän bio­ener­gian hyö­dyn­tä­mi­nen on toi­mi­va tapa hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seen sekä kei­no ohja­ta kau­pun­kien läm­mi­tys­tä ja met­sä­ta­lout­ta vas­tuul­li­sem­paan suun­taan.

Step­he­nin mukaan Kana­das­sa usein aja­tel­laan, että läm­pöä voi tuot­taa joko säh­köl­lä tai maa­kaa­sul­la. Joen­suus­sa kuva­tun videon tar­koi­tuk­se­na on ker­toa, että myös bio­ener­gi­aan perus­tu­vat läm­mi­tys­rat­kai­sut voi­vat todis­te­tus­ti toi­mia Kana­dan kal­tai­sis­sa olo­suh­teis­sa.

Kana­das­sa usein aja­tel­laan, että läm­pöä voi tuot­taa joko säh­köl­lä tai maa­kaa­sul­la.

– Kana­da on kyl­mä maa, kuten Suo­mi­kin. Meil­lä on myös pal­jon met­sä­pin­ta-alaa ja met­sä­teol­li­suus on mer­kit­tä­vä toi­mia­la, hän kuvai­lee mai­den yhtä­läi­syyk­siä.

Kana­da­lais­ten ja suo­ma­lais­ten met­sä­suh­de on kui­ten­kin eri­lai­nen. Step­hen ker­too huo­man­neen­sa, että Suo­mes­sa monil­la per­heil­lä on omaa met­sää, jon­ka hoi­ta­mi­seen on pit­kät perin­teet. Maa­han ja met­sään on suku­pol­vet ylit­tä­vä suh­de, vaik­ka asut­tai­siin kau­pun­gis­sa.

– Kana­da puo­les­taan on todel­la kau­pun­gis­tu­nut maa, jon­ka kan­sa­lai­sis­ta suu­rin osa elää hyvin urbaa­nia elä­mää. Vaik­ka Kana­dan met­sä­pin­ta-ala on jät­ti­mäi­nen, yksit­täis­ten ihmis­ten voi olla vai­ke­aa muo­dos­taa suh­det­ta met­sään, Step­hen tote­aa.

Vaik­ka Kana­dan met­sä­pin­ta-ala on jät­ti­mäi­nen, yksit­täis­ten ihmis­ten voi olla vai­ke­aa muo­dos­taa suh­det­ta met­sään.

Yhte­nä syy­nä tähän Step­hen mai­nit­see met­sä­no­mis­tuk­sen raken­teen. Kana­das­sa 94 pro­sent­tia met­sis­tä on jul­ki­ses­sa omis­tuk­ses­sa.

– Met­siin pää­sy voi olla vai­ke­aa, ja luon­nos­sa lii­ku­taan lähin­nä kan­sal­lis­puis­tois­sa, min­kä vuok­si met­sä on kovin kau­ka­na ihmis­ten arjes­ta.

Kana­das­sa met­siä ei har­ven­ne­ta

Step­he­nin mukaan Suo­men ja Kana­dan välil­lä on val­ta­via ero­ja myös met­sien käy­tös­sä.

– Suo­mes­sa met­sän ympä­ril­le on onnis­tut­tu luo­maan koko­nai­suus, jos­sa eri kas­vu­vai­hees­sa ole­vil­la met­sil­lä ja eri­lai­sil­la puu­poh­jai­sil­la mate­ri­aa­leil­la on oma paik­kan­sa.

– Esi­mer­kik­si juu­ri läm­mön­tuo­tan­to kyt­key­tyy osak­si suo­ma­lais­ta met­sä­ta­lous­jär­jes­tel­mää, mut­ta Kana­das­sa nämä ovat toi­sis­taan eril­li­siä osa-aluei­ta.

Yksi mer­kit­tä­vä ero liit­tyy har­ven­nus­hak­kui­siin, joi­ta suo­ma­lai­sis­sa talous­met­sis­sä teh­dään aktii­vi­ses­ti. Har­ven­nuk­sen myö­tä hyvä­kun­toi­set puut saa­vat lisää kas­vu­ti­laa ja esi­mer­kik­si sai­raat tai vahin­goit­tu­neet puut pois­te­taan ja hyö­dyn­ne­tään muun muas­sa ener­gian­tuo­tan­nos­sa.

– Kana­das­sa har­ven­nuk­sia ei juu­ri teh­dä, eikä jul­ki­so­mis­teis­ten met­sien hoi­toon lai­te­ta rahal­li­sia resurs­se­ja met­sän kas­vun eri vai­heis­sa, Step­hen ker­too.

Hänen mukaan­sa met­siä har­ven­ta­mal­la oli­si kui­ten­kin mah­dol­lis­ta vähen­tää huo­mat­ta­vas­ti esi­mer­kik­si met­sä­pa­lo­ris­kiä.

– Val­tao­sa Kana­dan met­sis­tä on luon­non­ti­lai­sia ja sik­si alt­tii­ta met­sä­pa­loil­le, jot­ka esi­mer­kik­si vuon­na 2023 tuho­si­vat laa­jo­ja met­sä­aluei­ta. Met­sä­pa­lois­ta syn­tyy hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä ja hii­li­nie­lu­ja mene­te­tään lyhyes­sä ajas­sa val­ta­via mää­riä, Step­hen kuvaa.

Met­sät tule­vat ilmas­ton­muu­tok­sen myö­tä muut­tu­maan joka tapauk­ses­sa. Tämä on todel­la iso ero ver­rat­tu­na mui­hin ener­gian­läh­tei­siin.

– Suo­mes­sa on bio­ener­gian myö­tä onnis­tut­tu luo­maan har­ven­nuk­sis­ta saa­ta­val­le puu­ai­nek­sel­le kan­nat­ta­vat mark­ki­nat. Tämän myö­tä met­sät säi­ly­vät tuo­ree­na, eivät­kä tuhou­du niin hel­pos­ti palo­jen seu­rauk­se­na. Kana­das­sa täl­lais­ta aktii­vis­ta met­sien­hoi­don mal­lia ei ole.

Step­hen pitää met­sää poik­keuk­sel­li­se­na ener­gian­läh­tee­nä, kos­ka se on elä­vä orga­nis­mi, joka muut­tuu vuo­sien saa­tos­sa.

– Mei­dän tuli­si toi­mia yhdes­sä met­sän ja luon­non kans­sa ja oppia ymmär­tä­mään, mikä toi­mii ja mikä ei. Met­sät tule­vat ilmas­ton­muu­tok­sen myö­tä muut­tu­maan joka tapauk­ses­sa. Tämä on todel­la iso ero ver­rat­tu­na mui­hin ener­gian­läh­tei­siin, hän tote­aa.

Met­sä­ta­lous uudis­tuu yhteis­työl­lä

Step­he­nin mukaan suo­ma­lais­ten tek­no­lo­gioi­den ja käy­tän­nön toteu­tus­osaa­mi­sen mah­dol­li­suu­det Kana­dan vien­ti­mark­ki­noil­la ovat val­ta­vat.

–Esi­mer­kik­si läm­mi­tys­jär­jes­tel­miä toteut­ta­via yri­tyk­siä ja insi­nöö­re­jä on Kana­das­sa hyvin vähän. Suo­mes­sa puo­les­taan on alan mer­kit­tä­viä tek­no­lo­gioi­ta ja asian­tun­ti­ja­tii­me­jä, joi­den kans­sa toi­mi­taan jo nyt ison mit­ta­kaa­van yhteis­työ­pro­jek­teis­sa, hän ker­too.

Kun­tien ja kau­pun­kien väli­nen yhteis­työ voi­si olla yksi kei­no osaa­mi­sen jaka­mi­seen ja suo­ma­lais­ten rat­kai­su­jen saa­mi­seen Kana­dan mark­ki­noil­le. Step­hen koros­taa eri­tyi­ses­ti vies­tin­nän mer­ki­tys­tä eri aluei­den onnis­tu­mis­ten jaka­mi­ses­sa.

–Pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen ja hii­li­nie­lu­jen kas­vat­ta­mi­nen on yhtei­nen tavoit­teem­me ja vel­vol­li­suu­tem­me, mut­ta toi­mi­vis­ta rat­kai­suis­ta ei vie­lä vies­ti­tä riit­tä­väs­ti.

–Kana­da­lai­sel­le ei kan­na­ta myy­dä yksit­täis­tä tuo­tet­ta vaan koko­nais­rat­kai­sua. Ver­kos­tot, aktii­vi­nen met­sän­hoi­to ja tek­no­lo­giat ovat vah­vuuk­sia, jois­ta kan­nat­taa ker­toa koko­nai­suu­te­na, Step­hen tote­aa.