Harvennushakkuu talvella metsässä

Suomalaista metsäoppia Kanadaan

Bioenergia voisi ratkaista metsään liittyviä haasteita Kanadassa

Kanadalainen metsä- ja bioenergia-asiantuntija Jamie Stephen vieraili helmikuun puolivälissä Joensuussa kuvaamassa materiaalia Youtube-videosarjaan, joka esittelee kestävän biotalouden eri muotoja Euroopassa. Joensuussa keskusteltiin kestävästä metsätaloudesta ja tutustuttiin erityisesti alueen kaukolämpöjärjestelmään.

– Joensuun ilmasto on viileämpi kuin esimerkiksi Ottawassa tai Edmontonissa, joissa lämmitetään pääasiassa maakaasulla. Joensuussa lämmitysjärjestelmä perustuu puupohjaisten materiaalien käyttöön ja tukee kestävää metsätaloutta, josta voimme Kanadassa ottaa oppia, Stephen kertoo.

Tiesin, että Joensuu on Euroopan metsäpääkaupunki ja yksi maailman johtavista kaupungeista kestävässä metsätaloudessa sekä puupohjaisten materiaalien hyödyntämisessä.

Videosarjaa kuvattiin Joensuun lisäksi Ruotsissa, Ranskassa ja Iso-Britanniassa. Joensuu valikoitui kuvauskohteeksi useasta syystä.

– Tiesin, että Joensuu on Euroopan metsäpääkaupunki ja yksi maailman johtavista kaupungeista kestävässä metsätaloudessa sekä puupohjaisten materiaalien hyödyntämisessä. Lisäksi täällä on laaja ja toimiva kaukolämpöjärjestelmä ja siihen liittyvää osaamista, joka voi siivittää muitakin onnistumaan, Stephen kuvailee.

Joensuun kaupungin elinkeino- ja kansainvälisten asioiden päällikkö Seppo Tossavainen (vas.) toimi oppaana ja asiantuntijana kuvausryhmän vierailulla.

Suomalainen metsäsuhde on ainutlaatuinen

Stephen on työskennellyt bioenergian ja metsäalan parissa yli 20 vuotta, ja toiminut suomalaisten energiaratkaisujen sanansaattajana kotimaassaan.

– Olen tutkimuksillani pyrkinyt vakuuttamaan kanadalaisia kaupunkeja siitä, että kestävän bioenergian hyödyntäminen on toimiva tapa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen sekä keino ohjata kaupunkien lämmitystä ja metsätaloutta vastuullisempaan suuntaan.

Stephenin mukaan Kanadassa usein ajatellaan, että lämpöä voi tuottaa joko sähköllä tai maakaasulla. Joensuussa kuvatun videon tarkoituksena on kertoa, että myös bioenergiaan perustuvat lämmitysratkaisut voivat todistetusti toimia Kanadan kaltaisissa olosuhteissa.

Kanadassa usein ajatellaan, että lämpöä voi tuottaa joko sähköllä tai maakaasulla.

– Kanada on kylmä maa, kuten Suomikin. Meillä on myös paljon metsäpinta-alaa ja metsäteollisuus on merkittävä toimiala, hän kuvailee maiden yhtäläisyyksiä.

Ruotsalainen Dan Nordgren kuvasi videomateriaalia yli 20 asteen pakkasessa.

Kanadalaisten ja suomalaisten metsäsuhde on kuitenkin erilainen. Stephen kertoo huomanneensa, että Suomessa monilla perheillä on omaa metsää, jonka hoitamiseen on pitkät perinteet. Maahan ja metsään on sukupolvet ylittävä suhde, vaikka asuttaisiin kaupungissa.

– Kanada puolestaan on todella kaupungistunut maa, jonka kansalaisista suurin osa elää hyvin urbaania elämää. Vaikka Kanadan metsäpinta-ala on jättimäinen, yksittäisten ihmisten voi olla vaikeaa muodostaa suhdetta metsään, Stephen toteaa.

Vaikka Kanadan metsäpinta-ala on jättimäinen, yksittäisten ihmisten voi olla vaikeaa muodostaa suhdetta metsään.

Yhtenä syynä tähän Stephen mainitsee metsänomistuksen rakenteen. Kanadassa 94 prosenttia metsistä on julkisessa omistuksessa.

– Metsiin pääsy voi olla vaikeaa, ja luonnossa liikutaan lähinnä kansallispuistoissa, minkä vuoksi metsä on kovin kaukana ihmisten arjesta.

Kanadassa metsiä ei harvenneta

Stephenin mukaan Suomen ja Kanadan välillä on valtavia eroja myös metsien käytössä.

– Suomessa metsän ympärille on onnistuttu luomaan kokonaisuus, jossa eri kasvuvaiheessa olevilla metsillä ja erilaisilla puupohjaisilla materiaaleilla on oma paikkansa.

– Esimerkiksi juuri lämmöntuotanto kytkeytyy osaksi suomalaista metsätalousjärjestelmää, mutta Kanadassa nämä ovat toisistaan erillisiä osa-alueita.

Yksi merkittävä ero liittyy harvennushakkuisiin, joita suomalaisissa talousmetsissä tehdään aktiivisesti. Harvennuksen myötä hyväkuntoiset puut saavat lisää kasvutilaa ja esimerkiksi sairaat tai vahingoittuneet puut poistetaan ja hyödynnetään muun muassa energiantuotannossa.

Harvennushakkuu talvella metsässä
Kanadassa ei tehdä juurikaan harvennushakkuita, mutta se voisi olla yksi keino esimerkiksi metsäpaloriskin pienentämiseen.

– Kanadassa harvennuksia ei juuri tehdä, eikä julkisomisteisten metsien hoitoon laiteta rahallisia resursseja metsän kasvun eri vaiheissa, Stephen kertoo.

Hänen mukaansa metsiä harventamalla olisi kuitenkin mahdollista vähentää huomattavasti esimerkiksi metsäpaloriskiä.

– Valtaosa Kanadan metsistä on luonnontilaisia ja siksi alttiita metsäpaloille, jotka esimerkiksi vuonna 2023 tuhosivat laajoja metsäalueita. Metsäpaloista syntyy hiilidioksidipäästöjä ja hiilinieluja menetetään lyhyessä ajassa valtavia määriä, Stephen kuvaa.

Metsät tulevat ilmastonmuutoksen myötä muuttumaan joka tapauksessa. Tämä on todella iso ero verrattuna muihin energianlähteisiin.

– Suomessa on bioenergian myötä onnistuttu luomaan harvennuksista saatavalle puuainekselle kannattavat markkinat. Tämän myötä metsät säilyvät tuoreena, eivätkä tuhoudu niin helposti palojen seurauksena. Kanadassa tällaista aktiivista metsienhoidon mallia ei ole.

Stephen pitää metsää poikkeuksellisena energianlähteenä, koska se on elävä organismi, joka muuttuu vuosien saatossa.

– Meidän tulisi toimia yhdessä metsän ja luonnon kanssa ja oppia ymmärtämään, mikä toimii ja mikä ei. Metsät tulevat ilmastonmuutoksen myötä muuttumaan joka tapauksessa. Tämä on todella iso ero verrattuna muihin energianlähteisiin, hän toteaa.

Metsätalous uudistuu yhteistyöllä

Stephenin mukaan suomalaisten teknologioiden ja käytännön toteutusosaamisen mahdollisuudet Kanadan vientimarkkinoilla ovat valtavat.

–Esimerkiksi lämmitysjärjestelmiä toteuttavia yrityksiä ja insinöörejä on Kanadassa hyvin vähän. Suomessa puolestaan on alan merkittäviä teknologioita ja asiantuntijatiimejä, joiden kanssa toimitaan jo nyt ison mittakaavan yhteistyöprojekteissa, hän kertoo.

Kuntien ja kaupunkien välinen yhteistyö voisi olla yksi keino osaamisen jakamiseen ja suomalaisten ratkaisujen saamiseen Kanadan markkinoille. Stephen korostaa erityisesti viestinnän merkitystä eri alueiden onnistumisten jakamisessa.

–Päästöjen vähentäminen ja hiilinielujen kasvattaminen on yhteinen tavoitteemme ja velvollisuutemme, mutta toimivista ratkaisuista ei vielä viestitä riittävästi.

–Kanadalaiselle ei kannata myydä yksittäistä tuotetta vaan kokonaisratkaisua. Verkostot, aktiivinen metsänhoito ja teknologiat ovat vahvuuksia, joista kannattaa kertoa kokonaisuutena, Stephen toteaa.

Tiesitkö tämän?


  • Suuri osa Joensuun rakennuksista lämmitetään kaukolämpöjärjestelmällä, jossa lämpö kulkee maanalaisia vesiputkia pitkin rakennuksiin.

  • Lämpöenergia tuotetaan Savon Voiman lämpölaitoksella Joensuun Iiksenvaaralla.

  • Polttoaineena käytetään hakkuutyömaiden jäännösmateriaalia ja energiapuuta, jota saadaan metsien harvennuksista. Turpeen poltosta pyritään eroon mahdollisimman nopeasti esimerkiksi investoimalla uusiin laitteisiin.

  • Kaukolämpöjärjestelmä kattaa lähes 3 000 rakennusta eri puolilla Joensuuta ja uusia yhteyksiä rakennetaan koko ajan.

  • Noin 80 prosenttia kaukolämpöä hyödyntävistä rakennuksista on asuinrakennuksia ja niissä asuu noin 45 000 ihmistä.

  • Kaukolämmitys tukee Joensuun tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä.




Artikkeli on tuotettu osana Joensuun kaupungin innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimuksen (EAKR) toimintoja, joita osarahoittavat Euroopan unioni sekä Joensuun kaupunki.

Aiheeseen liittyviä uutisia