Kaupungin kaavoituskatsauksessa 2021 on syksylle ajoitettu alkamaan suurehko asemakaavahanke: Puronsuun ja Pataluodonpuiston asemakaavan muutos Pielisjoen rantavyöhykkeellä Rantakylässä.
Keväällä vireille kuulutettu asemakaavahanke on kesällä käynnistynyt pohjatiedon keräämisellä. Laadinnassa on ollut luontoselvitys, ja Rantakylän–Utran-osayleiskaavatyön yhteydessä paljastunutta aiemmin tuntematonta kivikautista asuinpaikkaa Puronsuun rannassa on tutkittu tarkemmin.
Asukkaissa ja kaupunkilaisissa on herättänyt kiinnostusta tällä hetkellä rakentamattoman Puronsuun alueen tulevaisuus
Raportit valmistuvat elokuun aikana. Asukkaissa ja kaupunkilaisissa on herättänyt kiinnostusta tällä hetkellä rakentamattoman Puronsuun alueen tulevaisuus, ja huoli on näkynyt mm. kaupungille toimitetussa laajasti tuetussa adressissa.
Hankkeelle onkin nyt valmisteltu oma verkkosivu, jolta jatkossa löytyvät suunnittelulinkit, aikataulut osallistumiseen ja hankkeen vaiheisiin sekä useimmin kysytyt kysymykset (UKK).
Mitä tapahtuu ja miten?
Eniten kysymyksiä on herättänyt Puronsuun asuinrakentaminen, joka onkin keskeinen asemakaavalla muuttuva asia. Lisäksi tutkitaan rantavyöhykkeen käyttöä kokonaisuutena.
Pataluodonpuiston uimaranta on jo aiemmin poistettu käytöstä eroosiorannan vaarallisten virtausten ja taajamasta huuhtoutuvien hulevesien vaihtelevan koostumuksen vuoksi. Turvallisuus liittyy myös rantojen saavutettavuuteen koko suunnittelualueella.
Osayleiskaavavaiheessa on uimarannalle löytynyt mahdollinen suojainen paikka, nykyisellään ruokoinen luonnonlaguuni Puronsuunpuiston puolella.
Asemakaavalla pyritään edelleen varmistamaan jatkossa Pataluodonpuiston kehittäminen toiminnalliseksi koko Rantakylän alueen lähipuistoksi. Esille on jo tullut konkreettisia ideoita kuten silta ojauoman yli.
Tutkittavana on myös mahdollisuus toteuttaa ainakin osaksi ”Rantakylän rantaraitti” eli kulkureittien parantaminen Pataluodonpuistosta Puronsuulle.
– Kokonaan rantaan kulkureittiä ei saada, mutta ainakin rakentamattomilla rannanosilla se on mahdollista. Onhan pääkadun kautta kiertäminen tai kahlaaminen ojan yli hankalaa. Silta siinä on ollut aiemminkin, kertoo kaavaprojektista vastaava maankäytönsuunnittelija Päivi Mujunen.
Puronsuun alue on aina ollut asuttua. Vielä 2000-luvun alun ilmakuvissa Puronsuussa erottuvat useat nyt jo puretut pihapiirit, joiden jäljet näkyvät maastossa nyt pihakasvillisuuden jäänteinä, romuna ja maastonmuotoina.
Nykyiset polut ovat vanhoja risteäviä tonttiteitä, puuston rajaamat tasanteet entisiä pihamaita ja perusmaita.
– Alue on selvästi kulttuurivaikutteista eli ihmiselon leimaamaa, ja kaavasuunnittelussa ja maanhankinnassa on jo kauan varauduttu sen käyttöönottoon kaupunkimaisempaan rakentamiseen. Osayleiskaavalla tämä tavoite on luottamuselinten puolesta vahvistettu, toteaa Mujunen.
Rantojen luonto ei kaikkialla nykyisellään ole vapaa-ajanliikkujien saavutettavissa.
Puronsuun valumauoma rotkoineen on kuitenkin hieno luonnonympäristö ja mittakaavaltaan viehättävä paikka ja ulkoiluympäristö. Rantojen luonto ei kaikkialla nykyisellään ole vapaa-ajanliikkujien saavutettavissa.
– Osayleiskaavan rajaus uudelle asumiselle on hyvin karkea. Puronsuun uoman täyttäminen rakennusmaaksi ei voi tietenkään olla itsetarkoitus tarkemmassa suunnittelussa, vaan tasapaino ihmisen käyttämän virkistysluonnon ja monipuoliselle eliöstölle rauhallisen luonnonympäristön välillä olisi myös hyvä löytää ja selkeyttää maastossa. Virkistyskäyttäjiä on kuitenkin ympäristön asuinalueilla paljon, arvioi Mujunen.