Ratkaisuna metsä

Metsäpääkaupunkiohjelma kertoo Joensuun ainutlaatuisuudesta

Joensuusta on puhuttu jo pitkään Euroopan metsäpääkaupunkina. Välillä hieman taustallekin jäänyt ajatus on nyt päivitetty tähän hetkeen. Metsäalan toimijoiden yhdessä laatima metsäpääkaupunkiohjelma kokoaa yhteen edelleen hyvin elinvoimaisen ja ainutlaatuisen laaja-alaisen joensuulaisen metsäosaamisen.

– Olemme etsineet, olisiko millään muulla kaupungilla vastaavaa kokonaisuutta, mutta aina sieltä joku sektori on puuttunut. Joensuuhun vuosikymmenten aikana rakentunut kokonaisuus on laaja-alaisuudessaan ainutkertainen, painottaa ohjelmatyössä tiiviisti mukana ollut Joensuun kaupungin strategiajohtaja Sami Laakkonen.

Olemme etsineet, olisiko millään muulla kaupungilla vastaavaa kokonaisuutta, mutta aina sieltä joku sektori on puuttunut.

Ohjelma kuvaa, kuinka Joensuussa koulutus, tutkimus, yritystoiminta, tuotekehitys ja yhdessä tekeminen luovat vahvan ja ehjän kokonaisuuden. Samalla metsäpääkaupunkiohjelman toimet vahvistavat tätä kokonaisuutta. Strategiatyössä myös itse prosessi on usein itsessään tärkeä, niin nytkin.

– Kyllä jokainen mukana ollut oppi varmasti jotain uutta ja ennen kaikkea meille piirtyi yhteinen kuva ja tahtotila. Yhdessä tekeminen ja verkostot ovat hyvästä syystä tässä ohjelmassa yksi tärkeimmistä kilpailutekijöistämme, naulaa Laakkonen.

Vaikuttavuuden kunnianhimoisuutta kuvaa ohjelman tavoite, jonka mukaan vuonna 2030 Joensuun on kansainvälisesti arvostettu ja tunnettu metsäalan keskittymä, jossa metsistä luodaan maailmaa muuttavia innovaatioita.

Joensuu on kaupungiksi myös itse suuri metsänomistaja.

Metsän piilossa oleva kaupunki

Myös muualla maailmassa on huomattu Joensuun metsäosaamisen laajuus jo ennen tätä ohjelmaa. Tärkeä merkitys on ollut 30 vuotta sitten perustetulla Euroopan metsäinstituutilla, jonka pääkonttori on Joensuussa.

Joensuu on kaupungiksi myös itse suuri metsänomistaja. Joensuun noin 9 000 hehtaarin metsien hoidosta vastaa metsätalousinsinööri Merja Kuukkanen.

– Jos Joensuuta katsoo ilmasta, kaupunkia ei tahdo edes nähdä. Vasta nämä uudet, korkeat rakennukset nousevat puiden latvojen yli. Ennen Joensuusta näkyi kauemmas vain valkoinen sairaala Tikkamäellä, naurahtaa Kuukkanen.

Metsäpääkaupunkiohjelma haluaa puhutella eri kohderyhmiä. Eri tasojen päättäjiä kotimaasta maailmalle vakuutetaan siitä, että juuri Joensuuhun kannattaa panostaa metsiin liittyvissä asioissa. Yritysmaailmalle kerrotaan alueen kokonaisuuden suomista kasvun mahdollisuuksista. Metsäalaa ammatikseen harkitseville puolestaan kerrotaan, miten Joensuussa koulutetuille ura urkeaa vaikka maailmalle. Suurelle yleisölle kerrotaan metsän monista mahdollisuuksista niin taloudellisella kuin monella muulla sektorilla.

Aina vähän paremmin

Metsätalousinsinööri Kuukkanen itse on myös joensuulaisen metsäkoulutuksen kasvatti ja ollut mukana jo noin 30 vuotta hoitamassa kaupungin metsiä. Työ nojaa kaupunginhallituksen hyväksymään metsänhoidon linjaukseen.

Asemastaan metsäpääkaupungiksi julistautuneen kaupungin metsänhoitajana Kuukkanen ei halua ottaa paineita.

– Ajatuksena joka tapauksessa on, että teemme täällä metsiin liittyvät asiat aina vähän paremmin kuin mitä vaaditaan. Koko ajan lisääntyvä tieto ja ymmärrys auttavat tässä. Itse asiassa minun metsänhoitajan näkökulmastani ne asiat, joita täällä Joensuussa opimme ja kehitämme, leviävät kaikkialle maailmaan auttamaan kestävää metsänhoitoa, kuvaa Kuukkanen näkökulmaansa Joensuuhun metsäpääkaupunkina.

Ohjelmassa on katsottu metsiä monipuolisesti taloudellisesta, sosiaalisesta ja luonnon kestävyyden näkökulmista

Ratkaisuna metsä

Myös Joensuun kaupungin ilmastokoordinaattori Tuuli Hyppänen oli mukana laatimassa ohjelmaa. Hän korostaa, miten tärkeää on, että ohjelmassa on katsottu metsiä monipuolisesti taloudellisesta, sosiaalisesta ja luonnon kestävyyden näkökulmista.

– Toivoisin myös muiden kaupunkien ymmärtävän metsät näin kokonaisvaltaisesti. Taloudellisten vaikutusten lisäksi metsillä on terveyshyötyjä, ne voivat toimia hiilinieluina ja lisätä luonnon monimuotoisuutta. Ohjelmassa tulee hyvin esille, miten kokonaisvaltainen ymmärrys metsistä vaatii monia erilaisia toimijoita.

– Linjaukset on vedetty niin, että kaupunki pyrkii omissa metsissään kasvattamaan hiilinieluja, huomioimaan luonnon monimuotoisuutta ja torjumaan vieraslajeja, iloitsee Hyppänen.

Ilmastokoordinaattori Hyppänen tiivistää metsäalan toimijoiden yhdessä toteuttaman prosessin tulokset ja metsäpääkaupunkiohjelman merkityksen:

– Joensuulainen voi olla ylpeä kaupunkinsa ainutlaatuisesta metsäalan keskittymästä ja siitä, miten sitä käytetään globaaleihin haasteisiin vastaamiseen.

Lue Metsäpääkaupunki Joensuu -ohjelma osoitteessa joensuu.fi/metsapaakaupunki

Tiesitkö tämän Euroopan metsäpääkaupungista?



  1. Penttilässä sijaitseva John Deeren tehdas on maailman suurin metsäkonetehdas.

  2. Joensuun kaupunki omistaa metsää noin 9 000 hehtaaria, josta noin 5 000 hehtaaria on talousmetsää.

  3. Metsäalaa voi opiskella Joensuussa kolmella eri koulutustasolla: Riveriassa, Karelia-ammattikorkeakoulussa ja Itä-Suomen yliopistossa.

  4. Metsäala tarjoaa Joensuussa noin 6 000 työpaikkaa monipuolisesti eri tehtävissä.

  5. Euroopan metsäinstituutin (EFI) pääkonttori sijaitsee Metla-talolla Itä-Suomen yliopiston kampuksella.

  6. Kaupungin omistamista metsistä on suojeltu hieman yli 500 hehtaaria.

  7. Joensuun kaupungin omistamista metsistä noin 1 100 hehtaaria on ulkoilu- ja virkistysmetsiä.

  8. Joensuussa on noin 400 metsäalan opiskelijaa.

  9. Metsäalan tutkimus- ja kehitystehtävissä työskentelee Joensuun seudulla noin 600 asiantuntijaa.

  10. Joensuussa on kehitetty maailmanluokan sovelluksia, joiden kautta voidaan kerätä ja analysoida metsä- ja luonnonvaratietoa.


 

 



Artikkeli on tuotettu osana Joensuun kaupungin innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimuksen (EAKR) toimintoja, joita osarahoittavat Euroopan unioni sekä Joensuun kaupunki.

Aiheeseen liittyviä uutisia