Kun osaa hommansa ja ymmärtää bisneksen, pärjää kyllä, uskoo BCon Oy:n perustaja Marko Uutela.
BCon Oy:n perustaja Marko Uutela aloitti opinnot ympäristöalalla, mutta kiinnostus metsätyötä kohtaan roihahti liekkeihin työvaihdossa Länsi-Irlannissa vuonna 2000. Irlannissa Uutela havaitsi metsäalan olevan hänen todellinen kutsumuksensa, ja kaksi vuotta myöhemmin mies jo aloitti metsätieteiden opinnot silloisessa Joensuun yliopistossa. Maatalous- ja metsätieteiden maisterin paperit olivat kädessä vuonna 2007.
Maisteriksi valmistuttuaan Uutela aloitti työskentelyn Rajaforest Oy:ssä, jossa hän oppi laaja-alaisesti metsäbisneksen toimintaa ja nousi nopeasti yrityksen toimitusjohtajaksi. Uutela viihtyikin Rajaforestissa kunnioitettavat 12 vuotta, kunnes oli aika siirtyä elämässä eteenpäin.
Uutela alkoi pohtia, voisiko omaa osaamistaan lähteä kaupallistamaan.
Uutela uskoo, että alan tulevaisuus liittyy vahvasti tekoälyyn ja sen moninaisiin mahdollisuuksiin logistiikasta tuotannon optimointiin.
– Mietin, pystyisinkö elättämään itseni. Sattumalta sitten tuli muutama tuttu kyselemään, voisinko tehdä toimeksiantona hakkeeseen ja polttoaineisiin liittyviä juttuja, Uutela muistelee.
Marko Uutelalle selvisi pian, että hänen metsäalan osaamiselle on kysyntää, ja niinpä hän päätti kokeilla omia siipiään.
– Huomasin, että osaamiselleni on markkinoita. Niinpä sitten puoli vuotta myöhemmin laitoin firman pystyyn ja hyppäsin suoraan syvään päähän, Uutela toteaa.
Oppirahat maksettu
Ennen yrityksen perustamista Uutela kävi Business Joensuun järjestämän aloittavan yrittäjän ryhmävalmennuksen, mistä oli apua yrityksen liiketoimintaidean työstämiseen ja yleiseen yrittäjyyden pohdintaan. Sitten hän oli vuoden päivät yrityskiihdyttämössä, missä hiottiin perusliiketoimintaa ja etsittiin kehittämiskohteita.
– Yrityskiihdyttämössä nousi pari tärkeää juttua esiin, ja niistä on ollut paljon iloa sen jälkeen, Uutela kertoo.
Vaikka Marko Uutelalla on vankka metsäbiotalouden ja ‑energian osaaminen, on konsultointi ollut jotain uutta ja ihmeellistä aina näihin päiviin saakka. Alussa haasteena oli etenkin asiakassuhteiden luominen ja oman osaamisen kaupallistaminen.
Yrittäjyyden alkuaikoina Uutela lähestyi pienempiä potentiaalisia asiakkuuksia, kuten metsäkoneurakoitsijoita ja pieniä voimalaitoksia. Hän kuvailee näitä alkuvaiheita “oppirahaprosessina”, kun Uutela lähti kartoittamaan asiakkaiden tarpeita kehittääkseen yrityksensä palveluja.
– Kävin asiakaskuntaa puhelimitse läpi keskustelemalla heidän kanssaan. Sitä kautta aloin tavallaan ymmärtää, mitä asiakaskunta haluaa, ja minkälaista palvelua he tarvitsevat, Uutela kertoo.
Uutela näkee metsäbiotalouden suurimpina haasteina raaka-aineiden niukkuuden ja niiden vastuullisen hankinnan. Hän uskoo, että alan tulevaisuus liittyy vahvasti tekoälyyn ja sen moninaisiin mahdollisuuksiin logistiikasta tuotannon optimointiin. Uutela näkee myös biohiilituotannossa paljon mahdollisuuksia.
– Kuinka hyviä menetelmiä voidaan kehittää vaikkapa lentopolttoaineisiin tai laivaliikenteen metanoliin? Onko sellaisia tuotantoratkaisuja, jotka ovat pomminvarmoja ja vielä kannattavia, Uutela pohtii.
Asiakaslähtöisyys ajurina
Uutela on aina ollut asiakaslähtöisen ajattelutavan puolestapuhuja, ja tämä filosofia on kulkenut mukana koko hänen urapolkunsa ajan. Hänelle on ollut tärkeää, että työ perustuu todelliseen vuorovaikutukseen asiakkaan kanssa, jossa ymmärretään asiakkaan tarpeet ja vastataan niihin yksilöllisesti.
– Ei ole valmispaketteja, kaikki on uniikkia, hän sanoo ja lisää, että asiakaslähtöisyys ei ole vain yrityksen menestyksen perusta, vaan myös hänen omassa työssään se on ollut tärkein ajuri.
Uutela on aina ollut asiakaslähtöisen ajattelutavan puolestapuhuja, ja tämä filosofia on kulkenut mukana koko hänen urapolkunsa ajan.
Tätä ajattelutapaa Uutela on toteuttanut uransa aikana myös yrittäjänä. Hän painottaa, kuinka tärkeää on muistaa joustavuus ja reagointikyky, kun asiakkaan tarpeet muuttuvat.
– Me emme voi jäädä täysin vanhaan, vaikka uusien tarpeiden myötä mennään eteenpäin. Vanhan ja uuden tasapaino on se, jonka kautta etenemme, Uutela mainitsee.
Yhteistyötä yli rajojen
Uutela on kokenut, että henkilökohtaiset suhteet ovat avain myös kansainväliseen yhteistyöhön. Kiinnostus Japaniin ja sinne syntynyt henkilökohtainen yhteys on ollut hänelle erityinen.
Uutela kertoo, kuinka hänellä on ollut pitkäaikainen yhteys japanilaisen professorin kanssa, joka on tuonut ryhmänsä Suomeen useita kertoja. Yhteiset keskustelut bioenergiasta ja muista aiheista ovat olleet hänelle paitsi mielenkiintoisia myös arvokkaita henkilökohtaisessa ja ammatillisessa mielessä.
– Minulle tämä suhde on ollut enemmän kuin pelkkää liiketoimintaa. Olen pitänyt huolta siitä, että olemme yhteydessä, mutta en ole aktiivisesti lähtenyt etsimään uusia kontakteja Japanista.
Viiden vuoden päästä meillä pitäisi olla kolmesta viiteen henkilöä töissä, tai olemme luoneet uusia kumppanuuksia ja liikevaihdosta yli puolet tulee kansainvälisiltä markkinoilta.
– Pohjatyö on kuitenkin tehty, ja toivon, että se joskus avaa suuremman mahdollisuuden, Uutela pohtii.
Uutelalle uran ja suhteiden hoitaminen ei ole vain numeroita ja saavutuksia, vaan kokonaisvaltaista ajattelua ja pitkäjänteistä työskentelyä. Hän ei odota suuria kansainvälisiä avauksia heti, mutta uskoo vakaasti, että juuri tämä pitkäjänteinen työ tuo tulevaisuudessa tuloksia.
– Näen tämän pitkän ja henkilökohtaisen prosessin tärkeänä. Joskus se tuo tullessaan isomman kaupallisen läpimurron – ja jos ei tuo, niin on silti ollut arvokasta, Uutela kuvailee.
Verkostoituminen vie eteenpäin
Marko Uutela uskoo, että menestyminen perustuu oikeisiin suhteisiin ja verkostoihin. Hän kokee, että verkostoituminen ei ole vain kaupallista tekemistä, vaan se on myös aidon yhteistyön ja luottamuksen rakentamista. Uutela näkee oman kilpailuetunsa käytännön osaamisessa.
– Meillä on syvällistä osaamista ja kyky soveltaa sitä käytännössä – se erottuu, hän sanoo.
Uutela katsoo tulevaisuuteen optimistisesti ja uskoo, että tiimi kasvaa seuraavien vuosien aikana. Hän uskoo myös yritystoiminnan kansainväliseen kasvuun.
– Viiden vuoden päästä meillä pitäisi olla kolmesta viiteen henkilöä töissä, tai olemme luoneet uusia kumppanuuksia ja liikevaihdosta yli puolet tulee kansainvälisiltä markkinoilta, hän visioi.
Yrittäjänä oleminen tarkoittaa Uutelalle jatkuvaa oppimista ja sitoutumista. Hän uskoo vahvasti yrityksen kasvuun, ja motivaatio tekemiseen on vahva. Uutela työskentelee kotitoimistolta käsin, jolloin kotiväki on lähellä.
Työn ja vapaa-ajan voi aikatauluttaa itse, joten ajankäytön hallinta on omissa käsissä. Marko Uutela uskoo, että jos hän tekisi pitkiä työpäiviä jossain muualla, se voisi muodostua ongelmalliseksi.
– Kun on tehnyt kaiken, mitä on tarvinnut, voi laittaa tietokoneen tauolle. Nyt olen luvannut, että jouluna ja hiihtolomalla pidän viikon lomaa. Sitten ensi kesänä vietän oikean kesäloman — ellei sitten tule töitä, Uutela tuumaa.
Artikkeli on tuotettu osana Joensuun kaupungin innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimuksen (EAKR) toimintoja, joita osarahoittavat Euroopan unioni sekä Joensuun kaupunki.