Joensuu on yksi Suomen metsäisimmistä kunnista, sillä meillä on metsää 9 000 hehtaaria. Puustoa riittää aivan kotien nurkilta kauas saloille. Kaupungin metsäomaisuutta hoitaa muutaman hengen tiimi.
Metsätalousinsinöörin voisi kuvitella viettävän työpäiviään metsässä puita mittaillen, mutta lähinnä tietokoneen äärellä ja toimistopalavereissa ne hänenkin päivänsä menevät. Välillä toki pääsee myös maastoon tai tutkimaan tonttipuita. Merja Kuukkanen on ollut kuntapuolen metsähommissa yli 30 vuotta, joista viimeiset 18 Joensuun kaupungilla.
Kuukkanen vastaa kaupungin metsistä ja tiimissä on kahden toimihenkilön lisäksi kaksi vakituista ja sulan maan ajan kaksi määräaikaista metsuria sekä vaihteleva määrä opiskelijoita.
Joensuussa koulutetaan metsäalan osaajia korkea-astetta myöten. Siksi myös kaupungilla on moneen muuhun paikkakuntaan nähden erityisen hyvä mahdollisuus työllistää opiskelijoita. Myös heitä, jotka osaavat alastaan jo hieman enemmän kuin pelkät perusteet.
Joensuu on laskentatavasta riippuen Suomen kunnista kolmanneksi tai neljänneksi suurin metsänomistaja.
Ja meillä työtä ja hoidettavaa tosiaan riittää. Joensuu on laskentatavasta riippuen Suomen kunnista kolmanneksi tai neljänneksi suurin metsänomistaja. Metsäalastamme yli puolet, 5 200 hehtaaria, on talousmetsää. Loppu on asutuksen viereistä lähimetsää tai isompia ulkoilu- ja virkistysmetsiä, suojeltuja metsiä ja teiden varsien suoja-alueita. Virallisia suojelualueita on kaupungin metsistä tällä hetkellä 5,6 prosenttia ja tavoite on nostaa luku seitsemään lähivuosien kuluessa.
Sen lisäksi, että meillä on metsiä erityisen paljon, ne ovat Kuukkasen mukaan hyvässä kunnossa.
– Siellä on tehty hoitotyöt ajallaan. Hyvin hoidetut talousmetsät erottaa siitä, että puusto elinvoimaista, riittävän tiheä, mutta myös riittävän väljä, sopivat puulajisuhteet ja lajisto, on kasvupaikalle sopiva. Keskimääräiseen pohjoiskarjalaiseen metsään verrattuna kaupungin metsissä on myös puuta enemmän.
Kaupungin talousmetsistä saadaan vuosittain noin miljoonan euron tuotto. Palkka- ja hoitokulujen jälkeen kaupungin muihin menoihin tilitetään puhtaasti noin 300 000 eli metsänhoitoa ei meillä kustanneta verovaroin ollenkaan.
Turha siistiminen jätetty pois
Kuukkasen metsäuran aikaan on kaupungin metsät ja niiden hoito muuttuneet – tietoa ja osaamista saadaan myös koko ajan lisää.
Iso muutos Joensuun metsissä ovat olleet talousmetsät, joita tuli Tuupovaaran alueelta 3 000 hehtaaria sekä Enosta, Kiihtelysvaarasta ja Pyhäselästä 1 000 hehtaaria kustakin.
– Sitä ennen Joensuu oli kuusi kertaa kuuden kilometrin kokoinen hiekkalaatikko plus Lykynlampi ja Pärnä, Kuukkanen naurahtaa.
– Myös pienpuuston hoitotapa on muuttunut. Ennen lähimetsien pohja ja osa ulkoilu- ja virkistysmetsistä melkein haravoitiin siistiksi pienpuuston hoidon jälkeen. Jälki oli tosi ”kliiniä” ja kaikki risutkin ajettiin pois, Kuukkanen kuvaa.
– Nyt me puhumme tekevämme hallitun hoitamatonta. Siivoamme hoitotöiden jälkeen vain polkujen reunat, näkymäalueet ja asutuksen reunat.
Asutuksen keskelle jätetään täysin hoitamattomia alueita ja risut kerätään pois vain kulkupaikoilta. Ne jätetään sinne maatumaan ja turvaamaan osaltaan luonnon monimuotoisuutta.
Joensuussa on hoidettu taajamametsiä jatkuvan hoidon periaatteella jo 1940-luvulta. Avohakkuun tapaisia hakkuita ei siis ole tehty niissä kuin tonttien takia tai esimerkiksi myrskytuhojen jälkeen.
Meistä 77000 asukkaasta varsin moni tuntee metsät omikseen ja niihin liittyy tunteita
Yli 70 000 metsänomistajaa
Noin 8 500 joensuulaista omistaa omaa metsää. Mutta kyllä meistä 77 000 asukkaasta varsin moni tuntee metsät omikseen ja niihin liittyy tunteita.
– Se on tämän työn rikkaus ja riesa! Palautetta saadaan molemmista päästä. Yhden mielestä alueella on tehty liian rajuja toimenpiteitä ja toisen mielestä samalla alueella ei ole samaan aikaan tehty mitään, hymyilee Kuukkanen.
– Meillä asukkaat ovat kyllä tottuneet olemaan metsän kanssa tekemisissä ja ymmärtävät, että metsää ei voi museoida vaan sitä hoidetaan.
Kuukkanen toivoo asukkailta aktiivista otetta esimerkiksi kulloinkin meneillään oleviin kyselyihin ja ylipäätään ympäristön hoitoon.
– Olemme myös saaneet paljon uusia puistokummeja, asukkaita siis, jotka haluavat osallistua esimerkiksi kotinsa lähellä olevan lähimetsän hoitoon, Kuukkanen iloitsee.
Tutustu kaupungin metsänhoidonlinjaukseen vuosille 2018–2028: joensuu.fi/metsat