Kau­pun­gin met­siä ei enää hara­voi­da

Kaupungin metsänhoito on muuttunut

Joen­suu on yksi Suo­men met­säi­sim­mis­tä kun­nis­ta, sil­lä meil­lä on met­sää 9 000 heh­taa­ria. Puus­toa riit­tää aivan kotien nur­kil­ta kau­as saloil­le. Kau­pun­gin met­sä­omai­suut­ta hoi­taa muu­ta­man hen­gen tii­mi.

Met­sä­ta­lous­in­si­nöö­rin voi­si kuvi­tel­la viet­tä­vän työ­päi­vi­ään met­säs­sä pui­ta mit­tail­len, mut­ta lähin­nä tie­to­ko­neen äärel­lä ja toi­mis­to­pa­la­ve­reis­sa ne hänen­kin päi­vän­sä mene­vät. Välil­lä toki pää­see myös maas­toon tai tut­ki­maan tont­ti­pui­ta. Mer­ja Kuuk­ka­nen on ollut kun­ta­puo­len met­sä­hom­mis­sa yli 30 vuot­ta, jois­ta vii­mei­set 18 Joen­suun kau­pun­gil­la.

Kuuk­ka­nen vas­taa kau­pun­gin met­sis­tä ja tii­mis­sä on kah­den toi­mi­hen­ki­lön lisäk­si kak­si vaki­tuis­ta ja sulan maan ajan kak­si mää­rä­ai­kais­ta met­su­ria sekä vaih­te­le­va mää­rä opis­ke­li­joi­ta.

Joen­suus­sa kou­lu­te­taan met­sä­alan osaa­jia kor­kea-astet­ta myö­ten. Sik­si myös kau­pun­gil­la on moneen muu­hun paik­ka­kun­taan näh­den eri­tyi­sen hyvä mah­dol­li­suus työl­lis­tää opis­ke­li­joi­ta. Myös hei­tä, jot­ka osaa­vat alas­taan jo hie­man enem­män kuin pel­kät perus­teet.

Joen­suu on las­ken­ta­ta­vas­ta riip­puen Suo­men kun­nis­ta kol­man­nek­si tai nel­jän­nek­si suu­rin met­sä­no­mis­ta­ja.

Ja meil­lä työ­tä ja hoi­det­ta­vaa tosi­aan riit­tää. Joen­suu on las­ken­ta­ta­vas­ta riip­puen Suo­men kun­nis­ta kol­man­nek­si tai nel­jän­nek­si suu­rin met­sä­no­mis­ta­ja. Met­sä­alas­tam­me yli puo­let, 5 200 heh­taa­ria, on talous­met­sää. Lop­pu on asu­tuk­sen vie­reis­tä lähi­met­sää tai isom­pia ulkoi­lu- ja vir­kis­tys­met­siä, suo­jel­tu­ja met­siä ja tei­den var­sien suo­ja-aluei­ta. Viral­li­sia suo­je­lua­luei­ta on kau­pun­gin met­sis­tä täl­lä het­kel­lä 5,6 pro­sent­tia ja tavoi­te on nos­taa luku seit­se­mään lähi­vuo­sien kulues­sa.

Sen lisäk­si, että meil­lä on met­siä eri­tyi­sen pal­jon, ne ovat Kuuk­ka­sen mukaan hyväs­sä kun­nos­sa.

– Siel­lä on teh­ty hoi­to­työt ajal­laan. Hyvin hoi­de­tut talous­met­sät erot­taa sii­tä, että puus­to elin­voi­mais­ta, riit­tä­vän tiheä, mut­ta myös riit­tä­vän väl­jä, sopi­vat puu­la­ji­suh­teet ja lajis­to, on kas­vu­pai­kal­le sopi­va. Kes­ki­mää­räi­seen poh­jois­kar­ja­lai­seen met­sään ver­rat­tu­na kau­pun­gin met­sis­sä on myös puu­ta enem­män.

Kau­pun­gin talous­met­sis­tä saa­daan vuo­sit­tain noin mil­joo­nan euron tuot­to. Palk­ka- ja hoi­to­ku­lu­jen jäl­keen kau­pun­gin mui­hin menoi­hin tili­te­tään puh­taas­ti noin 300 000 eli met­sän­hoi­toa ei meil­lä kus­tan­ne­ta vero­va­roin ollen­kaan.

Tur­ha siis­ti­mi­nen jätet­ty pois

Kuuk­ka­sen met­sä­uran aikaan on kau­pun­gin met­sät ja nii­den hoi­to muut­tu­neet – tie­toa ja osaa­mis­ta saa­daan myös koko ajan lisää.

Iso muu­tos Joen­suun met­sis­sä ovat olleet talous­met­sät, joi­ta tuli Tuu­po­vaa­ran alu­eel­ta 3 000 heh­taa­ria sekä Enos­ta, Kiih­te­lys­vaa­ras­ta ja Pyhä­se­läs­tä 1 000 heh­taa­ria kus­ta­kin.

– Sitä ennen Joen­suu oli kuusi ker­taa kuu­den kilo­met­rin kokoi­nen hiek­ka­laa­tik­ko plus Lykyn­lam­pi ja Pär­nä, Kuuk­ka­nen nau­rah­taa.

– Myös pien­puus­ton hoi­to­ta­pa on muut­tu­nut. Ennen lähi­met­sien poh­ja ja osa ulkoi­lu- ja vir­kis­tys­met­sis­tä mel­kein hara­voi­tiin siis­tik­si pien­puus­ton hoi­don jäl­keen. Jäl­ki oli tosi ”klii­niä” ja kaik­ki risut­kin ajet­tiin pois, Kuuk­ka­nen kuvaa.

– Nyt me puhum­me teke­väm­me hal­li­tun hoi­ta­ma­ton­ta. Sii­voam­me hoi­to­töi­den jäl­keen vain pol­ku­jen reu­nat, näky­mä­alu­eet ja asu­tuk­sen reu­nat.

Asu­tuk­sen kes­kel­le jäte­tään täy­sin hoi­ta­mat­to­mia aluei­ta ja risut kerä­tään pois vain kul­ku­pai­koil­ta. Ne jäte­tään sin­ne maa­tu­maan ja tur­vaa­maan osal­taan luon­non moni­muo­toi­suut­ta.

Joen­suus­sa on hoi­det­tu taa­ja­ma­met­siä jat­ku­van hoi­don peri­aat­teel­la jo 1940-luvul­ta. Avo­hak­kuun tapai­sia hak­kui­ta ei siis ole teh­ty niis­sä kuin tont­tien takia tai esi­mer­kik­si myrs­ky­tu­ho­jen jäl­keen.

Meis­tä 77000 asuk­kaas­ta var­sin moni tun­tee met­sät omik­seen ja nii­hin liit­tyy tun­tei­ta

Yli 70 000 met­sä­no­mis­ta­jaa

Noin 8 500 joen­suu­lais­ta omis­taa omaa met­sää. Mut­ta kyl­lä meis­tä 77 000 asuk­kaas­ta var­sin moni tun­tee met­sät omik­seen ja nii­hin liit­tyy tun­tei­ta.

– Se on tämän työn rik­kaus ja rie­sa! Palau­tet­ta saa­daan molem­mis­ta pääs­tä. Yhden mie­les­tä alu­eel­la on teh­ty lii­an raju­ja toi­men­pi­tei­tä ja toi­sen mie­les­tä samal­la alu­eel­la ei ole samaan aikaan teh­ty mitään, hymyi­lee Kuuk­ka­nen.

– Meil­lä asuk­kaat ovat kyl­lä tot­tu­neet ole­maan met­sän kans­sa teke­mi­sis­sä ja ymmär­tä­vät, että met­sää ei voi museoi­da vaan sitä hoi­de­taan.

Kuuk­ka­nen toi­voo asuk­kail­ta aktii­vis­ta otet­ta esi­mer­kik­si kul­loin­kin meneil­lään ole­viin kyse­lyi­hin ja yli­pää­tään ympä­ris­tön hoi­toon.

– Olem­me myös saa­neet pal­jon uusia puis­to­kum­me­ja, asuk­kai­ta siis, jot­ka halua­vat osal­lis­tua esi­mer­kik­si kotin­sa lähel­lä ole­van lähi­met­sän hoi­toon, Kuuk­ka­nen iloit­see.

Tutus­tu kau­pun­gin met­sän­hoi­don­lin­jauk­seen vuo­sil­le 2018–2028: joensuu.fi/metsat

Sinustako puistokummi?


Olisitko kiinnostunut pitämään huolta ympäristöstäsi? Tekisikö mieli laittaa paikkoja kuntoon raivaamalla pusikoita lähipuistosta tai niittämällä kaislikkoa uimarannalta? Puistokummina pääset jättämään kädenjälkesi kaupunkikuvaan itsellesi tärkeissä kohteissa.

Joensuussa toimii jo 80 puistokummia tai puistokummiporukkaa, jotka leikkaavat nurmikkoa, raivaavat pientä vesakkoa, poistavat haitallisia vieraslajeja tai keräävät roskia oman aikataulunsa ja jaksamisensa mukaan.

Puistokummiksi ilmoittautuminen ei velvoita mihinkään, mutta tarjoaa mahdollisuuden merkitykselliseen tekemiseen alueen viihtyisyyden parantamiseksi.

Lue lisää puistokummeista osoitteessa: joensuu.fi/puistot

 

 



Artikkeli on tuotettu osana Joensuun kaupungin innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimuksen (EAKR) toimintoja, joita osarahoittavat Euroopan unioni sekä Joensuun kaupunki.

Aiheeseen liittyviä uutisia