Tuo­re met­sä­no­mis­ta­ja ei jää yksin

Kaisa on kaupunkilaismetsänomistaja

Noin 8 500 joen­suu­lais­ta omis­taa met­sää. Yksi heis­tä on Rei­jo­las­sa asu­va Kai­sa Kolu, 45. Hänes­tä tuli met­sä­no­mis­ta­ja suvun hal­lus­sa ollei­den met­sien kaut­ta.

– Olen minä aina met­säs­sä liik­ku­nut ja sii­tä naut­ti­nut, mut­ta en iki­nä aja­tel­lut met­sä­no­mis­ta­jak­si ryh­ty­mis­tä. Perin­nön­jaos­sa pää­tim­me kui­ten­kin sisa­ruk­sie­ni kans­sa, että haluam­me pitää mum­mo­lam­me met­sät suvus­sa. Sii­tä läh­ti kau­pun­ki­lais­met­sä­no­mis­ta­jan tai­val, ker­too Kolu moneen asi­aan joh­ta­nees­ta pää­tök­ses­tä.

Kun ura met­sä­no­mis­ta­ja­na alkoi hyvin mata­lal­ta tie­to­ta­sol­ta, niin oppi­mis­ta ja asiois­ta sel­vän otta­mis­ta on riit­tä­nyt.

– Perus­ta­mam­me met­säyh­ty­mä on taval­laan kuin oma yri­tys. Sii­nä pitää ottaa sel­vää pait­si sii­tä, miten met­sää hoi­de­taan, myös sii­tä, miten rahoi­tus, puu­kau­pat, met­sä­ve­ro­tus ja monet muut asiat hoi­tu­vat. Meil­lä on kah­den sisa­ruk­se­ni kans­sa toi­mi­va työn­ja­ko. Minä lähim­pä­nä asu­va­na hoi­dan pal­jon pai­kan pääl­lä tar­vit­ta­via asioi­ta. Mut­ta toi­saal­ta esi­mer­kik­si hak­kui­den edis­ty­mi­ses­tä saa kuvia What­sap­piin eikä tar­vit­se päi­vys­tää pals­tan lai­dal­la töi­den ete­ne­mis­tä, nau­rah­taa Kolu.

Omien met­sien hoi­ta­mi­ses­ta on tul­lut myös koko per­heen har­ras­tus.

Saha soi

Omien met­sien hoi­ta­mi­ses­ta on tul­lut myös koko per­heen har­ras­tus, kun lap­sia on otet­tu vii­kon­lop­pui­sin mukaan hoi­to­töi­hin. Kolu on myös hank­ki­nut itsel­leen moot­to­ri­sa­han ja met­su­rin­va­rus­teet.

– Itse en kaa­da iso­ja pui­ta, mut­ta kar­sin ja pil­kon kyl­lä. Minus­ta on tär­ke­ää, että lap­set ovat muka­na töis­sä, sil­lä heil­le­hän näi­tä met­siä lop­pu­jen lopuk­si kas­va­te­taan, tote­aa Kolu met­sä­no­mis­ta­mi­sen pit­kä­jän­tei­syy­des­tä.

Kolun ja hänen sisa­rus­ten­sa yhteis­työ pai­kal­li­sen Met­sän­hoi­to­yh­dis­tyk­sen kans­sa on alus­ta asti ollut kiin­te­ää ja toi­mi­vaa.

– Met­sän­hoi­to­yh­dis­tys ja hei­dän asian­tun­ti­jan­sa ovat olleet usko­ma­ton tuki. Aina on voi­nut kysyä neu­voa ja aina nii­tä on myös saa­tu. Jos kel­lä on met­sää tai edes har­kit­see met­sä­no­mis­ta­juut­ta, niin läm­pi­mäs­ti suo­sit­te­len myös Met­sään-start­ti­päi­vää, jon­ka avul­la pää­see liik­keel­le.

Met­sän­hoi­to­yh­dis­tyk­set ovat met­sä­no­mis­ta­jien itsen­sä hal­lin­noi­mia yhdis­tyk­siä ja etu­jär­jes­tö­jä. Nii­den tavoit­tee­na on luo­da mah­dol­li­sim­man hyvät edel­ly­tyk­set met­sä­no­mis­ta­mi­seen Suo­mes­sa.

Met­sä on myös tuot­ta­vaa omai­suut­ta, joka luo vakaut­ta pait­si tähän het­keen, myös kau­as tule­vai­suu­teen.

Met­sä on myös varal­li­suut­ta

Met­sä on myös tuot­ta­vaa omai­suut­ta, joka luo vakaut­ta pait­si tähän het­keen, myös kau­as tule­vai­suu­teen.

– Kun teim­me pää­tök­sen met­sien lunas­ta­mi­ses­ta itsel­lem­me ja olim­me pan­kis­sa hake­mas­sa met­sä­lai­naa, oli poh­ja­na tie­tys­ti met­sä­ar­viot sii­tä, min­kä­lai­sia nämä met­sät ovat. Myös pan­kin asian­tun­ti­ja piti met­siäm­me hyvi­nä ja sii­nä­kin mie­les­sä oli help­po läh­teä sijoit­ta­maan. Met­sää pitää kui­ten­kin aktii­vi­ses­ti hoi­taa ja han­kin­taan otet­tua met­sä­lai­naa pys­tyä tuo­toil­la lyhen­tä­mään, ker­taa Kai­sa Kolu met­sä­no­mis­ta­mi­seen liit­ty­viä perus­läh­tö­koh­tia.

Oma luon­non­suo­je­lua­lue

Kai­ken kaik­ki­aan Kolun ja hänen kah­den sisa­ruk­sen­sa met­säyh­ty­mäl­lä on noin 65 heh­taa­ria met­sää, jos­ta noin kak­si kol­mas­osaa on hoi­to­met­sää.

– Kun tee­tim­me met­sä­suun­ni­tel­man, niin kävi ilmi, että siel­lä on jou­kos­sa yli sata­vuo­tiai­ta pals­to­ja. Met­sä­suun­ni­tel­mas­sa oli myös nos­tet­tu esiin pari mah­dol­lis­ta suo­jel­ta­vaa koh­det­ta. Niin­pä meil­lä­kin on nyt oma 6,6 heh­taa­rin luon­non­suo­je­lua­lue omas­sa met­säs­säm­me. Sekin pro­ses­si viran­omais­pää­tök­si­neen sujui todel­la hyvin, kuvaa Kolu.

Kolul­la on omien koke­mus­ten­sa myö­tä syn­ty­nyt sel­vä näke­mys sii­tä, mitä met­sä­no­mis­ta­jan, tai sitä miet­ti­vän, kan­nat­taa pitää mie­les­sään.

– Ensin­nä­kin met­sä on hyvä sijoi­tus, joka luo talou­del­lis­ta tur­vaa. Toi­sek­seen kan­nat­taa kysyä roh­keas­ti neu­vo­ja, nii­den avul­la pär­jää. Kol­man­nek­si kan­nat­taa olla teke­mis­sä pai­kal­lis­ten kans­sa, sil­lä met­sien hoi­dos­sa tar­vit­see monen­lais­ta apu­voi­maa, tii­vis­tää Kolu koke­muk­si­aan kau­pun­ki­lais­met­sä­no­mis­ta­juu­des­ta.

Koulutusta & opastusta


Uudelle metsänomistajalle on tarjolla koulutusta ja opastusta sekä kasvotusten että verkon kautta.

Osallistu koulutukseen


Metsäkeskus järjestää Metsään-koulutuksia, joissa jaetaan tietoa metsänomistukseen liittyen. Eritasoiset kurssit sopivat kaikille perustietoa kaipaaville metsänomistajille tai metsänhoidosta kiinnostuneille. Koulutuksia toteutetaan lähitilaisuuksina ja verkossa.

Tutki tietoa verkossa


Metsäkeskuksen ja Metsänhoitoyhdistyksen verkkosivuilla on laajasti tietoa metsänomistukseen ja sen eri vaiheisiin liittyen. Sivustoilla kerrotaan esimerkiksi metsänomistajan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä metsän hoitotoimenpiteistä. Omat metsätiedot voi tarkastaa osoitteesta metsaan.fi.

Mene metsään


Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala tarjoaa jäsenilleen oman nimetyn asiantuntijan, jonka kanssa voi tutustua omistamaansa metsään myös maastossa. Asiantuntija antaa raportin metsän tilasta ja metsänhoidon mahdollisuuksista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Lue lisää:
www.mhy.fi/pohjois-karjala
metsakeskus.fi

 

 



Artikkeli on tuotettu osana Joensuun kaupungin innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimuksen (EAKR) toimintoja, joita osarahoittavat Euroopan unioni sekä Joensuun kaupunki.

Aiheeseen liittyviä uutisia