Joen­suun seu­dun met­sä­ver­kos­to vakuut­ti vie­raat val­ta­me­ren takaa

Joen­suu ja Poh­jois-Kar­ja­la pää­si­vät näyt­tä­mään moni­puo­lis­ta met­sä­osaa­mis­taan, kun Busi­ness Fin­land yhteis­työ­kump­pa­nei­neen toi maa­kun­taan vie­rai­ta Kana­das­ta ja Yhdys­val­lois­ta. Noin vii­kon mit­tai­sen reis­sun var­rel­le mah­tui usei­ta koh­tei­ta eri puo­lil­ta Suo­mea.

Poh­jois-Kar­ja­lan alu­eel­la ohjel­maan kuu­lui vie­rai­lu Val­ti­mon met­sä­ko­ne­kou­lul­la ja Kolil­la. Lisäk­si ryh­mä pää­si seu­raa­maan ener­gia­puun kor­juu­ta ja kuu­le­maan suo­ma­lai­sen met­sän­hoi­don perus­teis­ta met­sä­kä­ve­lyl­lä.

Joen­suun seu­tu on met­sän­hoi­to-osaa­mi­sen, tut­ki­muk­sen, tek­no­lo­gioi­den ja teol­li­suu­den osal­ta ykkö­nen koko Euroo­pas­sa.

– Ohjel­ma pai­not­tuu eri­tyi­ses­ti met­sien hoi­toon ja hyö­dyn­tä­mi­seen sekä puu­poh­jai­siin tuot­tei­siin. Myös useam­pi pai­kal­li­nen met­sä­alan yri­tys esit­täy­tyy vie­rai­lun aika­na, Ris­to Huh­ta-Koi­vis­to Busi­ness Fin­lan­dil­ta ker­too.

Ryh­män tavoit­tee­na on kerä­tä par­hai­ta käy­tän­tö­jä met­sien hoi­dos­ta ja met­sä­ta­lou­des­ta, mut­ta myös kes­tä­vyy­des­tä ja bio­di­ver­si­tee­tis­tä. Joen­suu vali­koi­tui koh­teek­si eri­tyi­ses­ti vah­van ja moni­puo­li­sen osaa­mi­sen myö­tä.

– Uskom­me, että tääl­tä he saa­vat par­haan tie­don useis­ta eri tee­mois­ta. Joen­suun seu­tu on met­sän­hoi­to-osaa­mi­sen, tut­ki­muk­sen, tek­no­lo­gioi­den ja teol­li­suu­den osal­ta ykkö­nen koko Euroo­pas­sa, Huh­ta-Koi­vis­to tote­aa.

Ideoi­ta osaa­jien kou­lut­ta­mi­seen

Kana­da­lai­nen Geoff M. Clar­ke joh­taa kes­tä­vän ja talou­del­li­sen kehi­tyk­sen pro­ses­se­ja Port Haw­kes­bu­ryn pape­ri­teh­taal­la Nova Sco­tias­sa. Hän ker­too käy­neen­sä Suo­mes­sa edel­li­sen ker­ran kym­me­nen vuot­ta sit­ten.

– Tämä mat­ka on ollut hyvä päi­vi­tys met­sä­alan nyky­het­keen Suo­mes­sa. Halusin näh­dä, mis­sä men­nään yri­tys­ten, tut­ki­muk­sen, kou­lu­tuk­sen ja TKI-toi­min­nan kans­sa. Olen saa­nut pal­jon uut­ta tie­toa sii­tä, miten Suo­mes­sa vas­ta­taan met­sä­bio­ta­lou­den tämän het­ken megat­ren­dei­hin, Clar­ke tote­aa.

Clar­ke kiit­te­lee jär­jes­tä­jiä onnis­tu­nees­ta mat­kaoh­jel­mas­ta. Eri­tyi­sen vai­kut­tu­nut hän on Val­ti­mon met­sä­ko­ne­kou­lun toi­min­nas­ta alan työ­voi­ma­tar­pei­siin vas­taa­mi­sek­si.

Olen saa­nut pal­jon uut­ta tie­toa sii­tä, miten Suo­mes­sa vas­ta­taan met­sä­bio­ta­lou­den tämän het­ken megat­ren­dei­hin.

– Val­ti­mol­la näim­me, miten tar­vit­ta­va osaa­mi­nen raken­tuu onnis­tu­nees­ti sekä teo­rias­sa että käy­tän­nös­sä. Esi­mer­kik­si simu­laat­to­rei­ta hyö­dyn­tä­mäl­lä opin­toi­hin saa­daan käy­tän­nön­lä­hei­syyt­tä ja pelil­li­syyt­tä. Tämä mal­li oli­si hie­noa vie­dä Kana­daan, hän suun­nit­te­lee.

Clar­ken mukaan met­siin liit­ty­väs­sä kes­kus­te­lus­sa on täl­lä het­kel­lä muu­ta­ma eri­tyi­sen tär­keä tee­ma, joi­ta hän mie­lel­lään vei­si syvem­mäl­le käy­tän­töön Suo­mes­ta mal­lia ottaen.

– Moder­ni met­sä­ta­lous, jos­sa met­sän­hoi­don tehok­kuus ja kes­tä­vyys yhdis­ty­vät, on täl­lä het­kel­lä yksi alan isois­ta kysy­myk­sis­tä. Lisäk­si myös osaa­mi­nen ja kou­lu­tus sekä tule­vai­suu­den met­sä­poh­jai­set tuot­teet puhut­ta­vat. Täl­lä mat­kal­la olen saa­nut pal­jon tie­toa sii­tä, miten yri­tys voi erot­tau­tua ja laa­jen­taa toi­min­taan­sa uusiin puu­poh­jai­siin tuot­tei­siin, Clar­ke ker­too.

Talou­den ja kes­tä­vyy­den tasa­pai­no

Was­hing­to­nin osa­val­tios­ta mat­kal­le läh­te­nyt Kris­ti­ne Ree­ves kat­soo met­siin liit­ty­vää kes­kus­te­lua jul­ki­sen toi­mi­jan sil­min.

– Was­hing­to­nin osa­val­tio omis­taa noin kak­si mil­joo­naa heh­taa­ria met­sää. Työs­sä­ni olen päät­tä­mäs­sä sii­tä, kuin­ka näi­tä met­siä hoi­de­taan, hän ker­too.

– Haluai­sin yhdis­tää tavoit­teel­li­sen met­sän­hoi­don, mut­ta huo­mioi­da myös talou­del­li­sen puo­len. Tämä mat­ka on todis­ta­nut, että meil­lä on suo­ma­lai­sil­ta vie­lä pal­jon opit­ta­vaa, Ree­ves tote­aa.

Tämä mat­ka on todis­ta­nut, että meil­lä on suo­ma­lai­sil­ta vie­lä pal­jon opit­ta­vaa.

Poh­jois-Kar­ja­lan met­sä­koh­teis­sa vie­te­tyn päi­vän aika­na Ree­ves on huo­man­nut muun muas­sa alu­een vah­van yhteis­työn.

– Tämä on ollut hie­no käy­tän­nön osoi­tus toi­mi­vas­ta yhteis­työ­ver­kos­tos­ta. Tar­vi­taan oikeat osaa­jat oikeil­la tai­doil­la ja yri­tyk­set, jot­ka jalos­ta­vat tuot­teet eteen­päin.

Ree­ve­sin mukaan Suo­mes­sa ollaan pit­käl­lä myös ilmas­to­ky­sy­mys­ten ja met­sä­ta­lou­den yhdis­tä­mi­ses­sä.

– Voi­sim­me ottaa mal­lia sii­hen, kuin­ka syn­tyy yhtei­nen ymmär­rys ilmas­to- ja met­sä­ky­sy­mys­ten välil­lä. Sitä kaut­ta on mah­dol­lis­ta ede­tä koh­ti kes­tä­vää met­sä­ta­lout­ta, joka toi­mii yhte­nä rat­kai­su­na ilmas­ton­muu­tok­sen aiheut­ta­miin ongel­miin, hän päät­tää.