Kaupungin tavoitteena on pitää Joensuu kasvukaupunkina ja saavuttaa 80 000 asukasta vuoden 2025 loppuun mennessä.
Viime vuoden lopussa meitä oli 77 521, joka oli 263 enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuosina 2017–2022 Joensuun väkimäärä kasvoi 1 717 asukkaalla.
Luonnollinen väestönmuutos on kääntynyt negatiiviseksi eli syntyneitä on vähemmän kuin kuolleita.
Trendiä on vaikea muuttaa ja luonnollinen väestönmuutos on plussalla Suomessa enää 33 kunnassa. Joensuussa luonnollinen väestönmuutos oli viime vuonna ‑257 henkilöä.
Mistä Joensuun väestönkasvu sitten on tullut ja mistä se voi tulla tulevaisuudessa?
Mistä Joensuun väestönkasvu sitten on tullut ja mistä se voi tulla tulevaisuudessa? Onko kotimaan muuttoliike mahdollisuus? Vuosina 2017–2022 Joensuun nettomuutto oli +835. Viime vuosi oli ainoa, jolloin pois muuttaneita oli tänne muuttaneita enemmän
Kotimaan muuttovoittoa on saatu pääosin muualta Pohjois-Karjalasta ja Savonlinnasta sekä vähäisesti lähinnä Imatralta, Kajaanista, Kouvolasta, Varkaudesta ja Mikkelistä.
Oman maakunnan ja Itä-Suomen tyhjäksi imurointi lienee loppuun kuljettu ja muutenkin kyseenalainen tie.
Eniten asukkaita olemme menettäneet Helsingin, Tampereen, Kuopion, Jyväskylän ja Turun suuntiin.
Kotimaan muuttajien määrä on Joensuussa ikäryhmittäin korostetun kaksijakoinen: muuttovoittoa tulee eniten 15–24-vuotiaista ja muuttotappiota 25–34-vuotiaista. Joensuuhun tullaan siis opiskelemaan, mutta valmistumisen jälkeen liian harva jää tänne pysyvämmin.
Entä saadaanko maahanmuutosta apua?
Viiden viime vuoden aikana ulkomailta tuli muuttovoittoa 1 954 henkilöä. Vuonna 2022 maahanmuutto oli ensimmäisen kerran ainoa asukasmääräämme lisännyt tekijä, peräti 666 henkilöä plussalla eivätkä lukuun sisälly Ukrainasta sotaa paenneet.
Heitä on Joensuussa noin tuhat ja kotikuntalaisuutta on mahdollista hakea vasta vuoden kestäneen tilapäisen suojelun statuksen jälkeen.
Onko 80 000 asukasta mahdollista saavuttaa lähivuosina?
Tavoite on mahdollista saavuttaa, mutta viime vuosien kisakuntoon verrattuna se vaatii kyllä superonnistumisen. Seuraavien kolmen vuoden koti- ja ulkomaiden muuttovoittojen tulisi olla lähes huippuvuosien tasolla.
Tavoitteeseen pääsy edellyttää myös, että vähintään puolet saapuneista ukrainalaisista jäisi meille pysyvästi.
Joensuun väkiluvun säilymiseen kasvussa, tai edes nykyisellään, tarvitaan lisäksi vahvaa työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa ja humanitäärisessä maahanmuutossa meidän on kannettava vastuumme.
Joensuun kaupunki uudistaa strategiansa kevään ja kesän aikana. 80 000 asukasta on tarkastelun ytimessä. Tätä mahdollistamaan Joensuusta ja Pohjois-Karjalasta tarvitaan huhtikuussa valittavaan uuteen eduskuntaan vahvoja kansallisia vaikuttajia. Kannattaa äänestää – jälleen kerran!