Joulukuun puolivälissä Joensuuhun, Euroopan metsäpääkaupunkiin, kokoontui joukko vaikutusvaltaisia Euroopan alueiden komitean jäseniä. Pohjois-Karjalassa järjestettiin metsäinnovaatioleiri, joka kokosi Joensuuhun Euroopan Unionin päättäjiä ja vaikuttajia sekä maakuntien ja kaupunkien johtajia. Tapahtuman yhteydessä keskusteltiin muun muassa metsien tilasta, biotaloudesta ja metsien monipuolisesta käytöstä.
Metsät ovat lainassa tulevilta sukupolvilta
Metla-talolla järjestetyssä paneelikeskustelussa pureuduttiin kestävään metsätalouteen ja metsien monipuoliseen hyödyntämiseen. Keskustelun panelisteina olivat Viimsin kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Jan Trei Virosta sekä Euroopan alueiden komitean jäsen, poliitikko Åsa Ågren Wikström Ruotsista ja metsäntutkimuslaitoksen ohjelmapäällikkö Erik Ling Ruotsista.
Paneelikeskustelun ohjannut Luonnonvarakeskuksen ryhmäpäällikkö Lauri Sikanen muistutti alustuksessaan, että metsät eivät tule meille perintönä vanhemmiltamme, vaan ne ovat lainassa tulevilta sukupolvilta. Tähän ajatukseen peilaten tulisi pohtia myös metsien käyttöä nyt ja tulevaisuudessa.
Jan Trei totesi, että metsät esimerkiksi Suomessa ovat suurelta osin yksityisten metsänomistajien omistuksessa. – On erityisen tärkeää saada aikaan tasapaino muun muassa metsänomistajien, kuntien, paikallisten ihmisten ja liiketoiminnan kanssa. Yhteisymmärrys metsien hyödyntämisestä ja niiden vaalimisesta on kasvanut entistä suurempaan rooliin, hän muistuttaa.
Yhteisymmärrys metsien hyödyntämisestä ja niiden vaalimisesta on kasvanut entistä suurempaan rooliin.
Trein mukaan myös metsän ja sieltä saatavien tuotteiden arvoa pitää pystyä kasvattamaan. Tämä tapahtuu modernin yrittäjyyden ja jalostusasteen nostamisen kautta.
– Alueilla, kunnilla ja paikallisilla metsänomistajilla on suuri merkitys ilmastonmuutoksen seurauksiin varautumisessa, kuten älykkään metsäsuunnittelun, uusien teknologioiden ja liiketoimintojen käyttöönotossa, hän korostaa.
Uusien toimintatapojen omaksuminen vaatii tiedon jakamista eri alueiden ja maiden välillä, ja esimerkiksi Viro ja Suomi voivat Trein mukaan oppia toisiltaan.
Yksi malli ei sovi kaikille
Åsa Ågren Wikström totesi, että Ruotsin ja Suomen samankaltaisuus metsiin liittyvissä kysymyksissä luo hyvän pohjan yhteistyölle. Metsillä on merkittävä rooli alueellisen kasvun tukemisessa sekä meillä että länsinaapurissa. Sekä Suomessa että Ruotsissa metsää on aina ollut paljon ja ihmisten metsäsuhde on vahva, mutta toisaalta metsä on totuttu ottamaan itsestäänselvyytenä.
– Yhteiseen keskusteluun tulee nostaa se, voimmeko jatkaa niin kuin olemme aina tehneet. Kun päätöksenteossa tehdään uusia linjauksia ja metsäala on muutoksen edessä, on muistettava, että yksi tapa ei sovi kaikille EU-tasolla, Ågren Wikström muistuttaa.
Yhteiseen keskusteluun tulee nostaa se, voimmeko jatkaa niin kuin olemme aina tehneet.
Ratkaisumalleja voidaan löytää esimerkiksi tuomalla koulutus, tutkimus ja liiketoiminta lähemmäs toisiaan.
– Euroopassa maantieteellisestikin metsät ovat hyvin erilaisia ja eri mailla ja alueilla on omat lähtökohdat, tarpeet ja ongelmat. Tästä syystä kouluttaminen ja tiedonjako on tärkeää. Tutkimuksen ja liiketoiminnan yhdistämisen myötä syntyvät innovaatiot voivat vastata moniin eri tarpeisiin, Ågren Wikström toteaa.
Katse sadan vuoden päähän
Ruotsin metsäntutkimuslaitosta edustavan Erik Lingin mukaan metsiin liittyviä asioita tulee pohtia pitkällä aikavälillä. – Metsiin liittyvää suunnittelua ja ennakointia tehdään jollain tasolla jopa sadan vuoden päähän, mutta prosessit ovat monimutkaisia, koska emme voi ennustaa asioita tarkasti niin pitkällä aikajänteellä, hän toteaa.
Myös Lingin mukaan metsiin liittyvissä kysymyksissä tulee huomioida eri näkökulmia ja rakentaa luottamusta eri toimijoiden välillä. – Esimerkiksi Suomessa yksityisen metsänomistuksen suuri osuus luo moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna erilaiset lähtökohdat päätöksenteolle, Ling kertoo.
– Yhteinen tehtävämme on auttaa metsiä selviytymään ilmastonmuutoksesta. Poikkitieteellistä ja pitkällä aikavälillä toteutettavaa tutkimusta pitäisi enemmän suunnata siihen, kuinka teemme metsistä kestävämpiä ilmastonmuutoksen aiheuttamille haasteille, hän toteaa.
Yhteinen tehtävämme on auttaa metsiä selviytymään ilmastonmuutoksesta.
Lingin mukaan metsät näyttävät päällepäin helposti samanlaisilta, mutta tarkemmalla tutkimuksella niiden tilasta voidaan löytää suuriakin vaihteluita. Kaukokartoitusta ja muita digitaalisia ratkaisuja hyödyntämällä voidaan havaita ja ymmärtää metsäalueiden keskinäisiä eroja paremmin.
– Yhteinen tavoitteemme ilmastonmuutokseen liittyvien haasteiden helpottamisessa on askeleen lähempänä toteutumista, kun metsiin liittyvää päätöksentekoa tehdään käytännön tasolla metsänomistajien kanssa ja ohjataan saatujen kokemusten perusteella, Ling päättää.
Innovaatioleiri suuntautui suomalaisen metsän ytimeen
-Eri alojen asiantuntijoista koostuva Euroopan alueiden komitea työskentelee yhteiskunnallisten innovaatioiden edistämiseksi Euroopan Unionin alueella ja tukee eurooppalaisen innovaatio-ohjelman toteutusta.
-Euroopan alueiden komitean metsäinnovaatioleiri järjestettiin 13.–15.12.2023 Pohjois-Karjalassa. Leirin kantavana teemana olivat vastuullisuus ja kestävä metsänhoito.
-Osallistujia Suomesta, Virosta, Italiasta, Hollannista, Portugalista, Ruotsista ja Irlannista.
-Osallistujat tutustuivat suomalaiseen metsäosaamiseen käytännönläheisesti esimerkiksi puurakentamisen, puuinnovaatioiden ja Pohjois-Karjalan talvisiin metsiin tutustumisen kautta. Ryhmä vieraili Joensuussa, Kolilla ja Vaikkojoella.
Artikkeli on tuotettu osana Joensuun kaupungin innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimuksen (EAKR) toimintoja, joita osarahoittavat Euroopan unioni sekä Joensuun kaupunki.
