Joensuu on kansainvälisestikin merkittävä tekijä sekä fotoniikan että metsäbiotalouden aloilla.
Fotoniikka-ala kasvaa hurjaa vauhtia maailmalla, ja Joensuu on yksi sen tunnistetuista keskittymistä. Kaupungissa työskentelee fotoniikan parissa yli 350 ammattilaista, ja määrä kasvaa jatkuvasti. Joensuu on myös Suomen suurin fotoniikan kouluttaja.
Metsäbiotalouden alalla Joensuussa työllistyy yli 6 000 henkilöä, joista 600 asiantuntija- ja kehittämistehtävissä. Alan osaajia valmistuu lähes 20 eri tutkintonimikkeellä.
Vilkaistaanpa, millaisia tyyppejä metsäbiotalouden ja fotoniikan parissa työskentelee.
Markus Soikkeli, laatuteknikko, Nanocomp Oy
– Olen oikeastaan hyvä esimerkki siitä, kuinka monenlaisista taustoista voi päätyä fotoniikan alalle. Valmistuin alun perin automaalariksi ja ehdin kokeilla useita ammatteja, kunnes neljä vuotta sitten löysin tieni Nanocompille.
– Nanocomp valmistaa nano-optisia komponentteja, joita käytetään esimerkiksi mobiililaitteiden näytöissä ja hahmontunnistuksessa.
– Aloitin tuotannon laaduntarkastajana ja olen sittemmin edennyt laatuteknikoksi. Vastaan muun muassa 3D-mittalaitteiden ohjelmoinnista ja tuotannon tukemisesta.
– Työn vaihtelevuus ja kehittyminen ovat alalla parasta, ja suosittelen fotoniikkaa alana kenelle tahansa. Tämä on jatkuvasti kehittyvä ala, ja työtä varmasti piisaa niin kauan kuin on olemassa elektroniikkaa ja ledejä!
Rauno Tanskanen, metsuri, Joensuun kaupunki
– Metsä on ollut tuttu ympäristö pienestä pitäen, maaseudun poikana. Pikkupoikana haaveilin poliisin ammatista ja rakennusalasta, mutta päädyin metsänhoidon pariin.
– Valmistuttuani metsäinsinööriksi aloitin metsurina Joensuun kaupungilla vuonna 2012 ja vakituisena vuonna 2017. Siitä saakka olen näissä hommissa ollut.
– Työ kaupungin metsurina on monipuolista ja vaihtelevaa. Se kattaa metsänhoidon lisäksi esimerkiksi istutuksia, raivauksia ja erikoistöitä puistoalueilla. Onpa välillä tehty myös lumitöitä, ja juuri nyt työn alla olivat uudet nimikylttien tolpat Joensuun puulajipuistoon.
– Arvostan työssäni sen vapautta ja ulkoilmaa. Punttisaliakaan ei kaipaa, kun päivät kuluvat fyysisissä töissä.
– Tämä on todella monipuolista työtä, jossa saa vastuuta ja vapautta työn suunnittelussa.
Anni Lehmuskero, Senior Optics Specialist, Entangly / työelämäprofessori, UEF
– Innostuin fotoniikasta jo lukiossa, ja ala on edelleen yhtä lupaava kuin se oli silloinkin.
– Tein väitöskirjani fotoniikasta. Sen jälkeen olen työskennellyt tutkijana ulkomailla ja siirtynyt sittemmin teollisuuden puolelle optisen suunnittelun ja tuotekehityksen pariin.
– Nykyään toimin Entangly-konsultointiyrityksessä, jossa osallistun mm. optiikan suunnitteluun, mittauksiin ja myyntityöhön. Joensuussa johdan vastoittain avatun sivukonttorin kehittämistä. Samalla olen työelämäprofessori Itä-Suomen yliopistossa, jossa edistän fotoniikan koulutusta ja yliopiston sekä yritysten välistä yhteistyötä.
– Fotoniikka tarjoaa laajat mahdollisuudet insinööritieteistä kiinnostuneille, ja opinnoissa yhdistyy monia eri osa-alueita, kuten fysiikkaa, matematiikkaa ja tietojenkäsittelyä.
Johanna Routa, tutkimuspäällikkö, LUKE
– Tie metsäntutkijaksi alkoi varjoliitämisestä, tavallaan. Toimme mieheni kanssa yrityksemme kautta maahan varjoliitimiä ja niiden varusteita. Myöhemmin lasten synnyttyä aloin miettiä uusia urasuuntia ja päädyin metsätieteiden pariin Joensuuhun ja yliopistolle.
– Metsä tuli ensimmäisenä mieleen. Mutta toki asiaan vaikutti sekin, että ison perheen äitinä opiskelupaikan piti löytyä Joensuusta.
– Työskentelen Luonnonvarakeskuksessa (LUKE), jossa johdan tutkimusprojekteja, kuten REpower EU ‑hanketta, joka keskittyy energiahuoltovarmuuden parantamiseen. Tutkimusalue kattaa bioenergian ja puupolttoaineiden optimoinnin. Tutkimuspäällikön roolissa vastaan monenlaisista metsien hoitoon, inventointiin, metsäsuunnitteluun ja metsänviljelyyn liittyvistä hankkeista.
– Lukessa teemme työtä, jolla on tarkoitus, ja tuotamme tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi. Metsien merkitys vain kasvaa, ja tutkitun tiedon tarve korostuu entisestään.
Elina Koistinen, toiminnanjohtaja, Euroopan Optiikan Seura (EOS)
– Toimin Euroopan Optiikan Seuran (EOS) toiminnanjohtajana, vastaan yli 4 000 jäsenen organisaation toiminnasta, tapahtumatuotannosta ja projekteista.
– EOS on eurooppalaisten optiikan ja fotoniikan asiantuntijoiden sekä alan kansallisten seurojen kattojärjestö, joka edistää alan tutkimusta, koulutusta ja teollisuuden kehitystä. Seura järjestää kansainvälisiä konferensseja ja työpajoja, julkaisee tieteellisiä julkaisuja ja tarjoaa verkostoitumismahdollisuuksia tutkijoille, opiskelijoille ja yrityksille.
– Ala tarvitsee lisää osaajia ja rahoitusta pysyäkseen kasvun tiellä. Erityisesti Joensuu on hänen mukaansa esimerkillinen fotoniikan koulutuksen ja tutkimuksen keskus.
– Fotoniikka tarjoaa valtavat uramahdollisuudet, ja ala on erittäin kansainvälinen. Tämä on loistava valinta opiskelijoille, jotka haluavat työllistyä teknologian parissa, Koistinen sanoo.
– Joensuussa on huippuluokan koulutusta saatavilla alalta. Kaupunki on Suomen johtava fotoniikan kouluttaja, ja alueelle on sijoittuneena useita alan yrityksiä!
Artikkeli on tuotettu osana Joensuun kaupungin innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimuksen (EAKR) toimintoja, joita osarahoittavat Euroopan unioni sekä Joensuun kaupunki.