Joensuussa on tehty rohkeita ja isoja satsauksia pyöräilyyn. On kauaskantoiset suunnitelmat, Suomen ensimmäinen pyöräkatu, aiempaa vähemmällä lumimäärällä liikenteeseen lähtevät aurat – ja Suomen eniten pyöräilevät asukkaat.
Joensuulaiset kulkevat kaupungin sisäisistä matkoistaan lähes puolet kävellen tai pyöräillen. Hillitön määrä! Lyhyet välimatkat, sopivan tasainen maasto ja pyöräilyverkostoon satsaaminen satavat kaikki samaan laariin.
Meillä on Suomen eniten pyöräilevät asukkaat
Pyöräily tunnetusti virkistää ja pitää kuntoa yllä, ei lisää päästöjä ja pyörällä yksinkertaisesti pääsee
lyhyet välimatkat nopeimmin.
Joensuussa on haluttu tukea pyöräilyä monin keinoin. Meillä on satsattu loistaviin pyöräteihin niin ruutukaavalla kuin vaikkapa pitkin Pielisjoen rantoja ja rakennettu taidemuseon kohdalle Suomen ensimmäinen hollantilaistyyppinen kiertoliittymä, jossa pyöräilijäkin ajaa ympyrää eikä monikulmiota.
Olemme satsanneet kaupunkipyöräilyn lisäksi esimerkiksi satojen kilometrien maastopyöräilyreittiin naapurikuntien kanssa.
Papinkadun saneeraus ja Yliopiskadun kiertoliittymä tarpeen
Joensuulla on vuoteen 2030 yltävä jalankulun ja pyöräilyn kehittämissuunnitelma. Viimeisimpänä on saatu valmiiksi paremmat liikenneolosuhteet aseman seudulle, jossa Itärannan remontti valmistui juuri.
Nyt on tekeillä katusuunnitelma Utrantien puna-asfalttisen pyöräreitin jatkamisesta Mutalan alikulun kohdalta Rantakylän ostoskeskukselle asti. Liikenneinsinööri Jarmo Tihmala kertoo, että sen rakentaminen alkaa ensi vuonna.
– Ensi vuodelle on tarkoitus saada myös kiireellä tehtyä katusuunnitelma ja toteutus kiertoliittymästä Yliopistokadun ja Länsikadun valoristeyksen tilalle. Nykyisellään risteyksen valo-ohjaus haittaa korttelin päässä olevan Siltakadun ympyrän liikennettä ruuhka-aikoina, Tihmala kertoo.
Tihmala jatkaa, että risteys on välttämätön korjata, ennen kuin päästään saneeraamaan Papinkatua. Se on keskustassa yksi tärkeimmistä väylistä niin jalankulkijoille, pyöräilijöille kuin ajoneuvoliikenteelle eikä tila siellä enää riitä.
– Papinkadun liikenne lisääntyy Penttilän rakentumisen myötä koko ajan. Ylisoutajan sillalla on jo nyt yli miljoona ylittäjää vuodessa, ja alueelle tuovat liikennettä lähellä olevat lukiot, Mehtimäki ja Tiedepuisto.
Talvella pyöräillessä korostuu reitin valinta. Aivan joka katua ei aurata ensimmäisenä eikä yhtä usein.
Aurat liikkeelle aiemmin
Talvella pyöräillessä korostuu reitin valinta. Aivan joka katua ei aurata ensimmäisenä eikä yhtä usein.
Pyörätiet on jaettu ensin aurattaviin pääväyliin, kuten rantareitti Pielisjoen varrella, Kauppakadun pyöräkatu ja Siltakatu kävelykatuineen. A- ja B-luokan pyöräteillä taas aurat lähtevät liikkeelle, kun lunta on kolme senttiä.
– Aiemmin B-teillä odoteltiin paksumpaa lumikerrosta. Niillä teillä oli ongelmia ja siksi aurauksen lumimäärää tiputettiin niilläkin ja liikkeelle lähdetään rivakammin. Tämä on ollut merkittävä parannus talvipyöräilylle, Tihmala toteaa.
Talvipyöräilyä on helpotettu Joensuussa myös siten, pyöräreitteihin kuuluvat asuntokatuosuudet on lisätty pyörätieverkon laatuluokitukseen ja paremman aurauksen piiriin. Näitä osuu esimerkiksi koulureiteille.
– Papinkatu taas, vaikka vilkas onkin, ei täytä laatukäytävän kriteereitä mitenkään, koska siellä ajo katkeaa risteyksissä koko ajan. Papinkadun saneerauksesta ei ole vielä päätetty, kehitetäänkö sitä eroteltuna pyörätienä vai vaikka Kauppakadun tapaan pyöräkatuna. Silloin sinne saisi ainakin lumet aurattua paremmin.
