Emme ole pyö­räi­lyn ympä­ri­vuo­ti­nen mah­ti­kau­pun­ki sat­tu­mal­ta

Joen­suus­sa on teh­ty roh­kei­ta ja iso­ja sat­sauk­sia pyö­räi­lyyn. On kau­as­kan­toi­set suun­ni­tel­mat, Suo­men ensim­mäi­nen pyö­rä­ka­tu, aiem­paa vähem­mäl­lä lumi­mää­räl­lä lii­ken­tee­seen läh­te­vät aurat – ja Suo­men eni­ten pyö­räi­le­vät asuk­kaat.

Joen­suu­lai­set kul­ke­vat kau­pun­gin sisäi­sis­tä mat­kois­taan lähes puo­let kävel­len tai pyö­räil­len. Hil­li­tön mää­rä! Lyhyet väli­mat­kat, sopi­van tasai­nen maas­to ja pyö­räi­ly­ver­kos­toon sat­saa­mi­nen sata­vat kaik­ki samaan laa­riin.

Meil­lä on Suo­men eni­ten pyö­räi­le­vät asuk­kaat

Pyö­räi­ly tun­ne­tus­ti vir­kis­tää ja pitää kun­toa yllä, ei lisää pääs­tö­jä ja pyö­räl­lä yksin­ker­tai­ses­ti pää­see
lyhyet väli­mat­kat nopeim­min.

Joen­suus­sa on halut­tu tukea pyö­räi­lyä monin kei­noin. Meil­lä on sat­sat­tu lois­ta­viin pyö­rä­tei­hin niin ruu­tu­kaa­val­la kuin vaik­ka­pa pit­kin Pie­lis­joen ran­to­ja ja raken­net­tu tai­de­museon koh­dal­le Suo­men ensim­mäi­nen hol­lan­ti­lais­tyyp­pi­nen kier­to­liit­ty­mä, jos­sa pyö­räi­li­jä­kin ajaa ympy­rää eikä moni­kul­mio­ta.

Olem­me sat­san­neet kau­pun­ki­pyö­räi­lyn lisäk­si esi­mer­kik­si sato­jen kilo­met­rien maas­to­pyö­räi­ly­reit­tiin naa­pu­ri­kun­tien kans­sa.

Papin­ka­dun sanee­raus ja Yli­opis­ka­dun kier­to­liit­ty­mä tar­peen

Joen­suul­la on vuo­teen 2030 yltä­vä jalan­ku­lun ja pyö­räi­lyn kehit­tä­mis­suun­ni­tel­ma. Vii­mei­sim­pä­nä on saa­tu val­miik­si parem­mat lii­ken­neo­lo­suh­teet ase­man seu­dul­le, jos­sa Itä­ran­nan remont­ti val­mis­tui juu­ri.

Nyt on tekeil­lä katusuun­ni­tel­ma Utran­tien puna-asfalt­ti­sen pyö­rä­rei­tin jat­ka­mi­ses­ta Muta­lan ali­ku­lun koh­dal­ta Ran­ta­ky­län ostos­kes­kuk­sel­le asti. Lii­ken­nein­si­nöö­ri Jar­mo Tih­ma­la ker­too, että sen raken­ta­mi­nen alkaa ensi vuon­na.

– Ensi vuo­del­le on tar­koi­tus saa­da myös kii­reel­lä teh­tyä katusuun­ni­tel­ma ja toteu­tus kier­to­liit­ty­mäs­tä Yli­opis­to­ka­dun ja Län­si­ka­dun valo­ris­teyk­sen tilal­le. Nykyi­sel­lään ris­teyk­sen valo-ohjaus hait­taa kort­te­lin pääs­sä ole­van Sil­ta­ka­dun ympy­rän lii­ken­net­tä ruuh­ka-aikoi­na, Tih­ma­la ker­too.

Tih­ma­la jat­kaa, että ris­teys on vält­tä­mä­tön kor­ja­ta, ennen kuin pääs­tään sanee­raa­maan Papin­ka­tua. Se on kes­kus­tas­sa yksi tär­keim­mis­tä väy­lis­tä niin jalan­kul­ki­joil­le, pyö­räi­li­jöil­le kuin ajo­neu­vo­lii­ken­teel­le eikä tila siel­lä enää rii­tä.

– Papin­ka­dun lii­ken­ne lisään­tyy Pent­ti­län raken­tu­mi­sen myö­tä koko ajan. Yli­sou­ta­jan sil­lal­la on jo nyt yli mil­joo­na ylit­tä­jää vuo­des­sa, ja alu­eel­le tuo­vat lii­ken­net­tä lähel­lä ole­vat lukiot, Meh­ti­mä­ki ja Tie­de­puis­to.

Tal­vel­la pyö­räil­les­sä koros­tuu rei­tin valin­ta. Aivan joka katua ei aura­ta ensim­mäi­se­nä eikä yhtä usein.

Aurat liik­keel­le aiem­min

Tal­vel­la pyö­räil­les­sä koros­tuu rei­tin valin­ta. Aivan joka katua ei aura­ta ensim­mäi­se­nä eikä yhtä usein.

Pyö­rä­tiet on jaet­tu ensin aurat­ta­viin pää­väy­liin, kuten ran­ta­reit­ti Pie­lis­joen var­rel­la, Kaup­pa­ka­dun pyö­rä­ka­tu ja Sil­ta­ka­tu käve­ly­ka­tui­neen. A- ja B‑luokan pyö­rä­teil­lä taas aurat läh­te­vät liik­keel­le, kun lun­ta on kol­me sent­tiä.

– Aiem­min B‑teillä odo­tel­tiin pak­sum­paa lumi­ker­ros­ta. Niil­lä teil­lä oli ongel­mia ja sik­si aurauk­sen lumi­mää­rää tipu­tet­tiin niil­lä­kin ja liik­keel­le läh­de­tään riva­kam­min. Tämä on ollut mer­kit­tä­vä paran­nus tal­vi­pyö­räi­lyl­le, Tih­ma­la tote­aa.

Tal­vi­pyö­räi­lyä on hel­po­tet­tu Joen­suus­sa myös siten, pyö­rä­reit­tei­hin kuu­lu­vat asun­to­ka­tuo­suu­det on lisät­ty pyö­rä­tie­ver­kon laa­tu­luo­ki­tuk­seen ja parem­man aurauk­sen pii­riin. Näi­tä osuu esi­mer­kik­si kou­lu­rei­teil­le.

– Papin­ka­tu taas, vaik­ka vil­kas onkin, ei täy­tä laa­tu­käy­tä­vän kri­tee­rei­tä miten­kään, kos­ka siel­lä ajo kat­ke­aa ris­teyk­sis­sä koko ajan. Papin­ka­dun sanee­rauk­ses­ta ei ole vie­lä pää­tet­ty, kehi­te­tään­kö sitä ero­tel­tu­na pyö­rä­tie­nä vai vaik­ka Kaup­pa­ka­dun tapaan pyö­rä­ka­tu­na. Sil­loin sin­ne sai­si aina­kin lumet aurat­tua parem­min.