175 vuot­ta Poh­jois-Kar­ja­lan vetu­ri­na

Joen­suu on kas­va­nut rei­lun sadan asuk­kaan tup­pu­ky­läs­tä lähes 80 000 ihmi­sen moder­nik­si ja tyy­lik­kääk­si kau­pun­gik­si.

Noin 120. Sen ver­ran oli asuk­kai­ta, kun tsaa­ri Niko­lai I perus­ti Joen­suun kau­pun­gin vuon­na 1848 eli 175 vuot­ta sit­ten. Kau­pun­kioi­keu­det oli­vat kova jut­tu, sil­lä ne mah­dol­lis­ti­vat kau­pan­käyn­nin, ja Joen­suus­ta tuli lähi­seu­dun kau­pan kes­kus.

Tuol­loin ”kau­pun­ki” koos­tui Pie­lis­joen molem­min puo­lin ripo­tel­luis­ta talois­ta. Pin­ta-ala oli pie­ni. Se oli jäl­keen­päin aja­tel­tu­na onnen­pot­ku, ajat­te­lee Joen­suun väis­ty­vä kau­pun­gin­joh­ta­ja Kari Kar­ja­lai­nen. Tilan­puut­teen takia Joen­suu­hun syn­tyi tii­vis kes­kus­ta, eikä kau­pun­ki ole myö­hem­min­kään auto­mar­ke­ti­soi­tu­nut, vaan elin­voi­ma on pysy­nyt yti­mes­sä.

Sahas­ta sai alkun­sa tari­na, jon­ka ansios­ta Joen­suu on nyky­ään Euroo­pan met­sä­pää­kau­pun­ki.

His­to­rian virs­tan­pyl­väi­tä

Joen­suun tuo­re, loka­kuun alus­sa aloit­ta­nut kau­pun­gin­joh­ta­ja Jere Pent­ti­lä nos­taa his­to­rian kes­keis­ten virs­tan­pyl­väi­den jouk­koon vuon­na 1894 raken­ne­tun Kar­ja­lan radan. Se tar­jo­si yhdes­sä Sai­maan kana­van kans­sa yhtey­det itään ja ete­lään.

Sata­ma­kau­pun­ki Joen­suu­hun syn­tyi mer­kit­tä­vää saha­teol­li­suut­ta kuten 1918 raken­net­tu myyt­ti­nen Pent­ti­län saha. Sahas­ta sai alkun­sa tari­na, jon­ka ansios­ta Joen­suu on nyky­ään Euroo­pan met­sä­pää­kau­pun­ki. Met­sän rin­nal­le ovat kas­va­neet ensin metal­li- ja sit­ten muo­vi­teol­li­suu­den kes­kit­ty­mät.

Teol­li­suu­den kehit­ty­mi­nen ei tie­ten­kään oli­si ollut mah­dol­lis­ta ilman kor­kea­kou­lua, joka aloit­ti Joen­suus­sa vuon­na 1969. Vaik­ka alku oli vaa­ti­ma­ton, vai­ku­tus alkoi näkyä nopeas­ti kaik­kial­la. Urhei­lus­sa ja kult­tuu­ris­sa oli tapah­tu­nut toki aiem­min­kin, mut­ta kor­kea­kou­lun tuo­ma nuor­ten ihmi­set vir­ta ei kehi­tys­tä aina­kaan hil­lin­nyt.

Urhei­lu­kau­pun­ki Joen­suu oli 60–70-luvuilla jää­kie­kon täh­ti­teh­das, jos­ta legen­daa­ri­set Sep­po Repo ja Lau­ri ”Leu­ka” Mono­nen ete­ni­vät Poh­jois-Ame­ri­kan ammat­ti­lais­sar­joi­hin asti. Vilk­kaan kar­ja­lai­suu­den ilmen­ty­mä, Sami Kapa­sen isä ja Kas­pe­ri Kapa­sen isoi­sä, Han­nu ihas­tut­ti maa­jouk­ku­ees­sa ja häm­men­si SM-lii­gas­sa.

Joen­suu­lais­seu­rois­ta Suo­men mes­ta­ruut­ta ovat juh­li­neet ensin Jos­ba sali­ban­dys­sa ja nyt­tem­min Kata­ja kori­pal­los­sa ja Joma pesä­pal­los­sa. Ylei­sur­hei­lus­sa Kata­jan Aki Par­viai­nen heit­ti kei­hään maa­il­man­mes­ta­rik­si ja Las­si Ete­lä­ta­lo EM-mita­leil­le. Vuon­na 2005 Joen­suun toril­la juh­lit­tiin Juk­ka Kes­ki­sa­lon Euroo­pan mes­ta­ruut­ta. Kale­van Ras­tin suun­nis­ta­jat ovat saa­vut­ta­neet yli 30 MM-mita­lia, jois­ta kol­me on pujo­tet­tu Itä-Suo­men yli­opis­tos­ta oikeus­tie­teen mais­te­rik­si val­mis­tu­neen Mari­ka Tei­nin kau­laan. Joen­suus­sa vai­kut­taa tie­ten­kin myös yksi Suo­men 2000-luvun par­hais­ta urhei­li­jois­ta, ampu­ma­hiih­tä­jä Kai­sa Mäkä­räi­nen.

Joh­tui­ko yli­opis­tos­ta vai Kar­ja­lan lau­lu­mai­den perin­tees­tä, mut­ta vuon­na 1971 juu­ri perus­tet­tu Joen­suun pop­muusi­kot ry jär­jes­ti Ilo­saa­res­sa Roc­krie­han eli ensim­mäi­sen Ilo­saa­ri­roc­kin. Näin syn­tyi kas­vua­lus­ta, jol­ta pon­nis­ti­vat Ismo Alan­ko Has­si­sen Konei­neen ja Sie­lun Vel­ji­neen, Ilk­ka Alan­ko ja Nel­jä Ruusua ja hei­dän peräs­sään monet muut.

Ilo­saa­ri­roc­kin, Pop­muusi­kot ry:n ja Keru­bi-klu­bin vai­ku­tus­pii­ris­sä on kas­va­nut mer­kit­tä­viä kult­tuu­ri­hah­mo­ja kuten näyt­te­li­jä-ohjaa­ja Pame­la Tola, näyt­te­li­jä Lot­ta Kai­hua, elo­ku­va­tuot­ta­ja Oska­ri Hut­tu, räp­pä­ri Joda­rok ja käsi­kir­joit­ta­ja Jus­si Moi­la. Ja sit­ten vie­lä ne bän­dit Hap­po­ra­dio, 51 koo­dia, Stel­la, Elä­ke­läi­set, Kumi­ka­me­li ja luke­mat­to­mat muut.

– Olen huo­man­nut, että esi­mer­kik­si legen­daa­ri­nen Joen­suu-hah­mo Kara­te-Mau­ri on tul­lut yllät­tä­vän monil­le hel­sin­ki­läi­sil­le­kin tutuk­si Joda­ro­kin räp­pien kaut­ta, nau­res­ke­lee muun muas­sa Reinreerspotting‑, Kesä­ka­ve­ri ja Luok­ka­ko­kous-elo­ku­via tuot­ta­nut Oska­ri Hut­tu, joka nimit­tää itse­ään olo­suh­tei­den pakos­ta Hel­sin­gis­sä asu­vak­si joen­suu­lai­sek­si.

Pai­su­va kau­pun­ki

Vuo­sien 2005 ja 2009 kun­ta­lii­tok­sis­sa Joen­suun pin­ta-ala pai­sui 20-ker­tai­sek­si, kun Tuu­po­vaa­ra, Kiih­te­lys­vaa­ra, Eno ja Pyhä­sel­kä tuli­vat osak­si kau­pun­kia.

– Kau­pun­ki on kas­va­nut ja kas­vaa 10–15 kilo­met­rin alu­eel­la alku­pe­räi­sen Joen­suun ympä­ril­lä ja pal­ve­lui­ta on pys­tyt­ty mel­ko hyvin tur­vaa­maan koko alu­eel­la, tuo­re kau­pun­gin­joh­ta­ja Pent­ti­lä sanoo.

– Kun­ta­lii­tok­set muut­ti­vat myös hen­kis­tä ilma­pii­riä. Joen­suus­ta tuli tii­viin kes­kus­tan lisäk­si maa­seu­tu­kau­pun­ki, Kari Kar­ja­lai­nen muis­taa.

Pent­ti­lä on ollut iso buus­ti, joka on tuo­nut asuk­kai­ta ja työ­paik­ko­ja. On mil­le tahan­sa kau­pun­gil­le onnen­pot­ku saa­da uusi asui­na­lue puo­len kilo­met­rin pää­hän toris­ta.

Lii­tos käyn­nis­ti val­ta­van remon­tin, kun uusien ja van­ho­jen aluei­den nuh­jaan­tu­neet kou­lut, päi­vä­ko­dit ja ter­veys­a­se­mat lai­tet­tiin kun­toon. Kes­kus­ta­kin päi­vi­tet­tiin 2000-luvul­le. Nyt moder­nis­sa käve­ly­kes­kus­tas­sa on uusit­tu tori, tori­park­ki ja kaup­pa­hal­li,

– On tapah­tu­nut val­ta­va kehi­tys sii­nä, mil­tä kes­kus­ta näyt­tää ja mitä siel­lä voi teh­dä. On ravin­to­la­kult­tuu­ria ja kah­vi­la­kult­tuu­ria, Oska­ri Hut­tu vah­vis­taa.

Viih­tyi­sään joen­ran­taan on syn­ty­nyt pal­ve­lui­ta ja joel­le on ilmes­ty­nyt pari uut­ta sil­taa, jois­ta toi­nen joh­taa Joen­suun Man­hat­ta­nil­le, Pent­ti­lään. Siel­lä on tapah­tu­nut kum­mia. 90-luvul­la pala­neen Pent­ti­län sahan alue oli pit­kään jou­to­maa­ta. Nyt alu­eel­le on kas­va­nut uusi kau­pun­gin­osa, joka on ensim­mäi­nen askel Joen­suun suun­ni­tel­mas­sa laa­jen­taa kes­kus­taa myös joen toi­sel­le ran­nal­le.

– Pent­ti­lä on ollut iso buus­ti, joka on tuo­nut asuk­kai­ta ja työ­paik­ko­ja. On mil­le tahan­sa kau­pun­gil­le onnen­pot­ku saa­da uusi asui­na­lue puo­len kilo­met­rin pää­hän toris­ta, Kar­ja­lai­nen iloit­see.

Yli­opis­ton vie­reen Meh­ti­mäel­le on raken­net­tu koko maan mit­ta­kaa­vas­sa poik­keuk­sel­li­nen urhei­lun kes­kus, jos­sa on aree­nat muun muas­sa kori­pal­lol­le, pesä­pal­lol­le ja ylei­sur­hei­lul­le. Jää­hal­lin uudis­tus on par­hail­laan menos­sa.

Tääl­lä on aina otet­tu ihmi­set hyvin vas­taan, ja jat­kos­sa sen pitää hei­jas­tua entis­tä enem­män myös maa­han­muut­ta­jiin.

Paras­ta Joen­suus­sa

Mut­ta, mikä on se yksi asia, joka erot­taa Joen­suun muis­ta kau­pun­geis­ta? Molem­mil­ta kau­pun­gin­joh­ta­jil­ta tulee sama vas­taus: kar­ja­lai­set höpöt­te­le­väi­set, ystä­väl­li­set ja vie­raan­va­rai­set ihmi­set.

– Se ei ole mikään kli­see, Pent­ti­lä vakuut­taa.

– Ja sen kyl­lä huo­maa­vat kaik­ki, jot­ka tän­ne tule­vat, Kar­ja­lai­nen lisää.

Vie­raan­va­rai­suus on Joen­suun valt­ti myös tule­vai­suu­des­sa. Kau­pun­gin tavoi­te on kas­vaa 80 000 asuk­kaan kau­pun­gik­si vuo­den 2025 lop­puun men­nes­sä. Ilman maa­han­muut­ta­jia se ei onnis­tu. Hyvin suju­nut ukrai­na­lais­ten vas­taa­not­ta­mi­nen onkin käy­nyt har­joi­tuk­ses­ta.

– Tääl­lä on aina otet­tu ihmi­set hyvin vas­taan, ja jat­kos­sa sen pitää hei­jas­tua entis­tä enem­män myös maa­han­muut­ta­jiin. Se on ehdo­ton edel­ly­tys, että saa­daan työ­voi­maa yri­tyk­siin, kau­pun­gil­le ja hyvin­voin­tia­lu­eel­le, Jere Pent­ti­lä lin­jaa.

Muut­tu­nut kau­pun­ki kuvi­na

Kuvat: Poh­jois-Kar­ja­lan museo