Fotoniikka on kuljettanut Anni Lehmuskeron Joensuusta Göteborgin, Tromssan ja Tukholman kautta takaisin Joensuuhun.

Fotoniikka on tieteenala, joka tutkii valoa ja sen käyttöä. Sillä tarkoitetaan myös valoon perustuvaa teknologiaa, joka tekee monista moderneista laitteista ja järjestelmistä mahdollisia.
Anni Lehmuskeron matka fotoniikan huipulle alkoi jo lukioaikoina, kun hän kiinnostui optiikasta ja fotoniikasta. Alun perin tähtitieteestä ja optiikasta kiinnostunut Lehmuskero päätyi opiskelemaan Itä-Suomen yliopistoon, valiten pääaineekseen fysiikan ja sivuaineekseen matematiikan. Vuonna 2010 hän väitteli tohtoriksi optiikan alalta, mikä oli merkittävä askel kohti uraa fotoniikan parissa.
Väitöskirjan jälkeen Lehmuskeron ura kehittyi monipuolisesti ja kansainvälisesti. Ensimmäinen etappi oli Göteborgissa, Chalmersin teknillisessä yliopistossa post doc ‑tutkijana.
Halusin työskennellä osana tiimiä dynaamisemmassa ympäristössä ja olla mukana kehittämässä tuotteita, joilla oli käyttöarvoa, Lehmuskero sanoo.
– Muistan, kun väiteltyäni katselin työpaikkailmoituksia. Samoina päivinä sain sähköpostiini muistutuksen, että tutkijaa etsittiin laserpinsetti-sovelluksiin Chalmersilla ja viimeinen hakemuspäivä olisi huomenna, Lehmuskero muistelee.
– Aihe kuulosti todella mielenkiintoiselta, ja vastasin hetimiten ilmoitukseen. Hain, ja lopulta sain paikan.
Vaikkei Ruotsi varsinaisesti mikään kaukomaa olekaan, oli kotoisasta Suomesta pois muuttaminen nuorelle tutkijalle jännittävä siirto, joka johdatti osaksi kansainvälistä ja värikästä työyhteisöä.
Norjan kautta takaisin Ruotsiin
Post doc ‑positiot ovat tyypillisesti vain kaksivuotisia, ja niin oli Chalmersillakin. Ajan tullessa täyteen oli taas aika miettiä, minne seuraavaksi suuntaisi.
Mielenkiintoinen aihe ja paikka löytyivät maailman pohjoisimmasta yliopistosta, Norjan Tromssasta. Siellä tutkittiin vuonoissa elävien levien vuorovaikutusta valon kanssa. Tavoitteena oli levien hyödyntäminen lipidien tuotannossa kalojen ja ihmisten ravinnoksi sekä polttoaineeksi.
Tromssassa miljöö oli jälleen omanlaisensa. Siitä kertoo muun muassa se, että osa yliopiston henkilökunnasta saapui töihin koirien vetämillä valjaskelkoilla, ja he jättivät vetokoiransa aamuisin niille varattuihin koppeihin!
– En ikinä unohda Tromssan jylhää luontoa ja sen tuomia monipuolisia liikuntamahdollisuuksia. Hiihdin talvisin töihin. Hiihtolatu alkoi lähes kotiovelta ja päätyi yliopiston pääoven vierelle, Lehmuskero sanoo.

Tromssa oli kuitenkin kaukana perheestä, ja toisaalta hiljaa kypsynyt päätös siirtyä tutkijan töistä teollisuuden palvelukseen siivitti seuraavaa siirtoa: edessä oli muutto Tukholmaan.
– Koin tuolloin, että akateeminen ura oli liian paljon yksinään puurtamista sekä rahoitusten hakemista aiheiden parissa. Halusin työskennellä osana tiimiä dynaamisemmassa ympäristössä ja olla mukana kehittämässä tuotteita, joilla oli käyttöarvoa, Lehmuskero sanoo.
Tilaisuus tarjoutui, kun hän huomasi Profoton työpaikkailmoituksen.
– Koin olevani onnekas saadessani työpaikan, koska silloin monessakaan teollisuuden alan yrityksessä ei välttämättä oikein tiedetty mitä akateeminen ura piti sisällään, eikä akateemista kokemusta siksi välttämättä osattu arvostaa, kertaa Lehmuskero.
Joensuu on alalla näkyvä tekijä, ja fotoniikan ala kehittyy edelleen jatkuvasti niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.
Entanglyn matkassa Joensuuhun
Profotolta Lehmuskero siirtyi asiantuntijaksi tukholmalaiseen Entangly-nimiseen optiikka-alan konsultointiyritykseen, jossa hän toimii edelleen. Entangly toimii kuin insinööritoimisto, mutta keskittyy nimenomaan optiikkaan. Yrityksen viiden hengen asiantuntijatiimi palvelee monipuolisesti eri teollisuudenaloja.
Mansikkana kakun päällä Entangly päätti avata sivukonttorin Joensuuhun.
– Osallistun muun muassa optiikan suunnitteluun, mittauksiin ja myyntityöhön, ja Joensuussa johdan vastoittain avatun sivukonttorin kehittämistä.
Joensuun merkitys fotoniikan alalla on ollut merkittävä Lehmuskeron työssä. Itä-Suomen yliopisto on keskeinen toimija alalla, ja Lehmuskero kokee, että Joensuu tarjoaa erinomaiset puitteet fotoniikkayrityksille.
Fotoniikan opinnot tarjoavat vahvan pohjan matematiikan, fysiikan ja tietojenkäsittelyn kautta, ja ala tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia vaikuttaa teknologian tulevaisuuteen.
– Kun Entangly päätti laajentaa toimintaansa, Joensuu valikoitui toimiston sijaintipaikaksi juuri siksi, että kaupungista puuttui vastaavanlainen palveluntarjoaja, hän sanoo.
– Lisäksi kaupungin tarjoamat tukipalvelut, kuten Business Joensuu, ovat olleet avainasemassa yrityksen sujuvassa toiminnassa, Lehmuskero kertaa.
Entanglyn lisäksi Lehmuskerolla on toinen leiviskä: työelämäprofessuuri Itä-Suomen yliopistossa, jossa hänen vastuullaan on fotoniikan ja optisen suunnittelun koulutus sekä fotoniikan koulutuksen ja yliopiston sekä yritysten välisen yhteistyön edistäminen.
Juuri työn monipuolisuus on yksi tekijä, joka pitää Lehmuskeron motivaation korkealla. Entanglyssa hän osallistuu laajasti erilaisiin tehtäviin aina optiikkasuunnittelusta yrityksen kehittämiseen ja markkinointiin. Työelämäprofessorina hänellä on mahdollisuus edistää fotoniikan koulutusta Suomessa ja kehittää yhteistyötä yliopiston ja yritysmaailman välillä.

Näköalapaikka akateemiseen ja yritysmaailmaan
Joensuu on alalla näkyvä tekijä, ja fotoniikan ala kehittyy edelleen jatkuvasti niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Lehmuskero näkee kvanttioptiikan nousevana trendinä, joka täydentää fotoniikan kenttää, mutta fotoniikka itsessään pysyy edelleen keskeisenä teknologisena kehityksenä.
– Euroopan unionissa tehdään paljon työtä fotoniikan merkityksen esiin tuomiseksi ja rahoituksen varmistamiseksi, mikä vain vahvistaa sen asemaa tulevaisuuden alana.
Lehmuskero kannustaa nuoria lähtemään fotoniikan alalle, sillä se on edelleen yksi tulevaisuuden merkittävimmistä aloista.
– Fotoniikan opinnot tarjoavat vahvan pohjan matematiikan, fysiikan ja tietojenkäsittelyn kautta, ja ala tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia vaikuttaa teknologian tulevaisuuteen. Fotoniikan merkitys kasvaa jatkuvasti, ja nyt on oikea aika tarttua tilaisuuteen!
Artikkeli on tuotettu osana Joensuun kaupungin innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimuksen (EAKR) toimintoja, joita osarahoittavat Euroopan unioni sekä Joensuun kaupunki.