Maanantaina 7.2. Joensuussa järjestetään Suomen ensimmäinen varautumisen teemapäivä. Päivän tarkoituksena on lisätä varautumisvalmiutta. Varautumisella varmistetaan tehtävien häiriötön hoitaminen tai häiriötilanteissa vaadittavien toimenpiteiden tekeminen. Jokaisen on hyvä miettiä selviytyisivätkö he 72 tuntia, jos jokin häiriötilanne sattuisi omalle kohdalle. Aiemmin kotivarasuositus oli 14 vuorokautta, mutta suositusta muutettiin kolmeen vuorokauteen eli 72 tuntiin.
Vaikka asian ymmärtäisi, niin ei pakosti ole niin, että sille pystyisi riittävästi itse tekemään
Ihmisten käsitys varautumisesta
Joensuun kaupungin valmius- ja turvallisuuspäällikkö Ville Leinosen mukaan ihmisten yleiskäsitys on nykyään parempi kuin aiemmin. Toisaalta Leinonen huomaa, että ongelmia varautumisen ymmärtämisessä on vielä havaittavissa. Maaliskuussa 2020 Suomessa julistettiin poikkeusolot, jolloin ihmiset hamstrasivat esimerkiksi vessapaperia.
– Kuvastaa, että sitä ei vielä mielletä ehkä oikein, mitä se varautuminen on tai mitä ihminen tarvitsee, Leinonen kertoo.
Leinosen mukaan ihmisillä on suuri luotto sähköverkkoyhteyksien toimimiseen ja häiriöttömään ICT-yhteyteen, joka aiheuttaa ihmisille harhakuvan siitä, että ne toimivat aina yhtä sujuvasti. Hän toteaakin, että edellä mainittuihin häiriöihin ei olla ehkä varauduttu riittävästi. Toisaalta monessa tapauksessa nämä tilanteet eivät ole omissa käsissä.
– Vaikka asian ymmärtäisi, niin ei pakosti ole niin, että sille pystyisi riittävästi itse tekemään, toteaa Leinonen.
Häiriötilanteisiin varautuminen
Yleisiä häiriötilanteita ovat sähkön-, veden-, lämmönjakeluhäiriöt ja tietoverkkohäiriöt. Leinosen mielestä on todella vaikeaa miettiä, miten yksittäisen henkilön pitää varautua, vaan enemmänkin yksilön pitäisi miettiä, mitä hän itse tarvitsee erilaisissa häiriötilanteissa. Leinonen nostaa esimerkiksi auton. Autojen kohdalla pitää varautua siten, että tankissa on polttoainetta. Polttoaineen saatavuus voi estyä maksuliikennehäiriön, sähkökatkon, saatavuushäiriön tai vaikkapa lakon vuoksi.
Miten me voimme sitten itse vaikuttaa siihen, että olisimme varautuneita mahdollisimman hyvin? Juoma ja ruoka ovat eräitä ensimmäisiä asioita, mihin kannattaa kiinnittää huomiota. Tämän lisäksi kaikki lääkkeet.
Leinonen nostaa esille myös kyvyn ottaa yhteyttä lähipiirissä oleviin ihmisiin, jotka mahdollisesti voivat auttaa tietyissä tilanteissa. Hän neuvookin ihmisiä tarkistamaan kaapit, että mitä hyvin säilyviä elintarvikkeita sieltä löytyy. Jos niitä löytyy tarpeeksi kolmen vuorokauden ajalle, tilanne on ihan hyvä.
– Jos on tietoinen siitä, mitä elintarvikkeita käyttää paljon ja ne ovat säilyviä, niin silloin on aika helppo varautua, Leinonen toteaa.
Kotitalouksien varautuminen parani, koska tuli Pokémon Go -peli
Varautumisessa on myös otettava huomioon mahdolliset lemmikit ja esimerkiksi niiden vedensaanti. Kaiken kaikkiaan ruoanlaitto on hyvä miettiä ennakkoon ja Leinonen toteaakin, että tilanteessa myös taloyhtiö voi ennakoida tätä esimerkiksi rakentamalla pihalle grillikatos, jossa olisi puita. Jos taas esimerkiksi kerrostalossa asuva haluaa itse ratkaista tilanteen, on retkikeitin paras vastaus Leinosen mielestä tähän ongelmaan.
Varavirtalähde on myös hyvä olla Leinosen mukaan, koska sillä pystytään lataamaan pienelektroniikkatuotteita muutamankin kerran. Pattereilla toimiva radio on myös hyvä olla, koska sen avulla pysyy ajan tasalla uutisista, mutta sen käyttö ei ole riippuvaista tietoverkkoyhteydestä. Taskulampun hän nostaa myös, koska valoa tarvitaan.
Heinäkuussa 2016 julkaistiin sensaatioksi muodostunut Pokémon Go, joka innosti ihmisiä liikkumaan Pokémoneja keräiltäessä. Kotitalouksiin ostettiin pelin pelaamista varten varavirtalähteitä.
–Kotitalouksien varautuminen parani, koska tuli Pokémon Go -peli, naurahtaa Leinonen
Yritysten on varauduttava myös
Vaikka varautuminen koskee yksilöitä, pitää myös erilaisten yritysten ja organisaatioiden ottaa huomioon häiriötilanteet. Leinosen mukaan ensimmäisenä pitää tehdä riskinarviointi, jossa mietitään, mitä toimintoja on turvattava. Toiminnan jatkuvuuden kannalta esimerkiksi sähkönjakeluhäiriön kohdalla on mietittävä, mistä saadaan varavirtaa.
Yritysten on myös hyvä olla tietosia, miten heidän henkilöstönsä on käytettävissä häiriötilanteissa.
– Häiriötilanteet voivat olla toiselle ihan erilaisia kuin toiselle, Leinonen muistuttaa.
Yritysten täytyy miettiä asioita, joiden täytyy toimia. Tärkeänä kohtana Leinonen nostaa yhteydenpidon. Miten varmistetaan tiedonvälitys häiriötilanteissa? Leinonen neuvookin, että tavallinen tekstiviesti tai puhelu on varmempi tapa saada kiinni kuin esimerkiksi WhatsApp-viesti.