Uusi työ­ko­ne pitää pyö­rät pyö­ri­mäs­sä

Moderni tiehöylä parantaa Joensuun katujen talvi- ja kesähoitoa

Joen­suun kau­pun­ki on hank­ki­nut uuden tie­höy­län van­han tie­höy­län tilal­le. Moder­ni kone näkyy katu­ku­vas­sa sekä tal­vi­sin lumen ja jään pois­tos­sa että kesäi­sin tei­den pin­nan­ta­sauk­ses­sa, paran­taen Joen­suun asuk­kai­den arkea ympä­ri vuo­den. 

Tie­höy­län omi­nai­suu­det

Uudes­sa tie­höy­läs­sä on pääs­tö­vaa­ti­mus­luo­kan täyt­tä­vä Sta­ge 5 ‑moot­to­ri, joka on pääs­töil­tään van­haa tie­höy­lää ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­pi. 

– Van­han tie­höy­län moot­to­ri ei täyt­tä­nyt nykyi­siä pääs­tö­vaa­ti­muk­sia. Lisäk­si 25 vuot­ta van­ha kone pit­käs­sä juok­sus­sa ei ole enää työ­er­go­no­mian osal­ta tätä päi­vää. Uusi tie­höy­lä on myös pal­jon hil­jai­sem­pi, ker­too Joen­suun kau­pun­gin katu­jen hoi­don työ­pääl­lik­kö Pet­ri Rati­lai­nen

Uusit­tu työ­ko­ne paran­taa tal­vi­hoi­don laa­tua ja samal­la on pal­jon ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­pi kuin van­ha kone. 

– Olen tyy­ty­väi­nen sii­hen, että Joen­suun kau­pun­ki on otta­nut työ­ko­neen uusit­ta­vak­si. Tie­höy­lää käy­te­tään seu­raa­vat 15–20 vuot­ta ja kau­pun­ki halu­aa olla ympä­ris­tö­asiois­sa­kin kehi­tyk­sen muka­na, kuvai­lee Rati­lai­nen. 

Järe­ää työ­ko­net­ta on vai­kea olla huo­maa­mat­ta katu­ku­vas­sa. 

– Se on noin 13 met­riä pit­kä ja 21 000 kiloa pai­na­va kone. Täs­sä on kuusi ren­gas­ta ja taka­na kak­si vetä­vää akse­lia. Kone on koos­taan huo­li­mat­ta ket­te­rä ja kään­tyy mel­kein samas­sa tilas­sa kuin hen­ki­lö­au­to, kuvai­lee tie­höy­län­kul­jet­ta­ja Tomi Sai­ra­nen.

Tomi Sai­ra­nen kokee järeän koneen koos­taan huo­li­mat­ta ket­te­räk­si.

Tie­höy­lää käy­te­tään tal­vi­sin lumi- ja jää­po­lan­teen pois­tos­sa sekä kes­kus­ta-alu­een tal­vi­hoi­dos­sa. Kesäi­sin tie­höy­lää käy­te­tään pin­nan­ta­sauk­sis­sa ja infra­ra­ken­ta­mi­ses­sa. 

– Pää­te­rä on kes­kel­lä tie­höy­lää, jol­la teh­dään itse työ. Terää pai­ne­taan tie­hen, ja sil­lä irro­te­taan polan­net­ta tal­vi­sin. Kesä­käy­tös­sä teh­dään esi­mer­kik­si asfalt­ti­poh­jia höy­läl­lä, ker­too Sai­ra­nen.

Tie­höy­län pää­te­räl­lä voi­daan irrot­taa polan­net­ta tal­vi­sin tai teh­dä esi­mer­kik­si asfalt­tia­poh­jia kesäl­lä.

Tie­höy­län mer­ki­tys katu­ku­vas­sa

Tie­höy­län ansios­ta kau­pun­kia­lueil­la ei käy­te­tä kal­siumklo­ri­dia eli suo­laa tal­vi­hoi­dos­sa. Sula­nut suo­la tal­ven jäl­keen voi valua sade- ja sula­mis­ve­den muka­na vesis­töi­hin, jois­sa se voi kohot­taa veden suo­la­pi­toi­suut­ta hai­ta­ten veden eliöi­tä. Lisäk­si suo­lan käy­tös­tä voi tul­la huo­mau­tuk­sia. 

– Kiin­teis­tön siis­ti­jöil­tä voi tul­la palau­tet­ta, että ken­kiin tart­tu­nut suo­la on kul­keu­tu­nut kiin­teis­töi­hin sisäl­le, ker­too Rati­lai­nen. 

Mei­dän mis­siom­me on, että tie­höy­lä omal­ta osal­taan pitää pyö­rät pyö­ri­mäs­sä 

Tie­höy­läl­lä on mer­ki­tyk­sel­li­nen roo­li lii­ken­ne­väy­lien toi­min­nan kan­nal­ta. 

– Mei­dän mis­siom­me on, että tie­höy­lä omal­ta osal­taan pitää pyö­rät pyö­ri­mäs­sä. Tal­vi­sin kym­me­net tuhan­net ihmi­set käyt­tä­vät päi­vit­täin kau­pun­gin auraa­mia aluei­ta. Ihmi­set pää­se­vät töi­hin, kou­luun ja lap­set voi vie­dä päi­vä­ko­tiin tal­vel­la­kin, avaa Rati­lai­nen. 

– Omal­ta osal­tam­me var­mis­tam­me myös, että pelas­tus­kun­ta ja ambu­lans­sit pää­se­vät pai­kal­le sekä viran­omai­set muu­ten­kin pys­ty­vät toi­mi­maan. Joen­suun kau­pun­gis­sa katu­jen tal­vi­kun­nos­sa­pi­to on tär­ke­ää pal­ve­lua kai­kil­le, huo­maut­taa Rati­lai­nen. 

Tal­vi­sin lii­ken­teen tur­val­li­suus var­mis­te­taan tie­höy­läl­lä. 

– Jos tie­höy­lät eivät liik­kui­si Joen­suus­sa, niin auto­jen oli­si han­ka­lam­pi kul­kea. Lii­ke hidas­tui­si teil­lä ja jos teis­tä ei pide­tä huol­ta, tuli­si lisää vaa­ra­ti­lan­tei­ta, perus­te­lee Rati­lai­nen.

Koneoh­jaus­jär­jes­tel­mä jat­kaa tie­höy­län käyt­töä kesäi­sin 

Tie­höy­läs­sä on koneoh­jaus­jär­jes­tel­mä, jol­la teh­dään pin­nan pro­fi­loin­ti 3D-mal­lien mukaan. Kul­jet­ta­ja kul­jet­taa konet­ta ja koneoh­jaus huo­leh­tii tien muo­don tasai­suu­des­ta tai kal­te­vuu­des­ta. 

– Koneoh­jaus­jär­jes­tel­mä pys­tyy mil­lin tark­kuu­del­la mää­rit­te­le­mään, mihin kor­koon tie teh­dään, avaa Sai­ra­nen. 

Tie­höy­län terää pys­ty­tään sää­tä­mään koneoh­jauk­sen avul­la.

Tie­höy­lä sovel­tuu myös sora­tei­den hoi­toon.

Otam­me kuo­pat pois poh­jia myö­ten ja muo­toi­lem­me tiet niin, että vesi pää­see valu­maan pois. Tämä on tär­keä lai­te tien teos­sa, eikä täl­le kor­vaa­jaa oikein löy­dy, ker­too Sai­ra­nen.

Riit­tä­vä pereh­ty­mi­nen takaa tie­höy­län tur­val­li­sen käy­tön.

– Uuteen työ­ko­nee­seen sisäl­tyi pereh­dy­tys. Lisäk­si suo­ri­tin tie­höy­lä­val­mis­ta­jan jär­jes­tä­miä kurs­se­ja. Täl­lä tie­höy­läl­lä voi saa­da vahin­koa aikaan, jos ei tie­dä, mitä tekee, ker­too Sai­ra­nen.

Pää­pai­no tie­höy­län käy­tös­sä on tal­viai­kaan.

– Ensi tal­ve­na näh­dään. Tämä tie­höy­lä näkyy katu­ku­vas­sa tal­vel­la, tokai­see Rati­lai­nen.

Joensuun kaupunki sai uuden Veekmas FG 2428 -tiehöylän ja sen luovutuspäivä oli maaliskuussa. Kaupungilla on kolme vakituista tiehöylänkuljettajaa. Koneen käyttöaste on 1000–1500 tuntia vuodessa riippuen talvesta.

Aiheeseen liittyviä uutisia