Joensuu siirtyy älykkääseen ulkovalaistukseen

Vikailmoitukset saadaan nyt reaaliajassa

Kaupungin valaistus on onnistunut, kun asukkaat eivät kiinnitä siihen mitään huomioita, tietävät Joensuun kaupungininsinööri Tero Toivanen ja rakennuttajapäällikkö Janne Kettunen.

Joensuun kaupungilla on 22 000 ulkovalaisinta, ja tähän asti niissä on ollut yksi ohjausjärjestelmä. Toivasen mukaan vanha järjestelmä oli yli kymmenen vuotta vanha ja käyttöikänsä päässä. Älykkään ulkovalaistuksen ohjausjärjestelmän saneeraus valmistui Joensuussa vuoden 2023 lopussa.

Ympäri kaupunkia on nyt noin 300 katuvalokeskusta, ja yhden keskuksen takana on keskimäärin 70 katuvaloa.

Janne Kettunen ja Tero Toivanen Joensuun hallintotalolla
Joensuun kaupungilla on 22 000 ulkovalaisinta, joita ohjataan nyt älykkään järjestelmän kautta.

Vikailmoitus reaaliajassa

Jos johonkin keskukseen tulee vikaa, siitä tulee heti ilmoitus.

Toivanen kehaisee, että vaikka Joensuun uusi valaisinjärjestelmä kykeneekin osoittamaan melko tarkkaan sen kohdan missä valaisin ei pala tai jos se palaa liian kauan, löytyy kaupungista kymmeniä tuhansia ihmisantureita, jotka asiasta ilmoittavat.

–Eräs kaupunkilainen soitti, että heidän kohdallaan on valo ollut pimeänä pari päivää, eikö teillä käy ketään kiertämässä ja katselemassa, Toivanen nauraa. 

–Vastasin hänelle, että meillä on 78 000 valvojaa kaupungissa.

Kaupungin ei siis tarvitse käyttää resursseja katuvalojen valvontaan valveutuneiden asukkaiden ansiosta.

–Kun sähkön hinta pompsahti, niin sen huomasi asukkailta tulevien palautteiden määrässä. Jos jossain paloi valo päivällä, siitä tuli kyllä palaute välittömästi, Janne Kettunen kertoo.

–Valaistus on yllättävän herkkä ja kiinnostava asia, Toivanen lisää.

Nyt pystytään suoraan järjestelmästä katsomaan missä vika on ja rajaamaan sitä.

Alun hienosäätelyn jälkeen uusi järjestelmä on Janne Kettusen mukaan jo osoittanut tehokkuutensa.

–Nyt pystytään suoraan järjestelmästä katsomaan missä vika on ja rajaamaan sitä. Aikaisemmin järjestelmästä piti mennä erikseen katsomaan, onko jossain vikaa.

Vanhaan järjestelmään ei tullut esimerkiksi ilmoitusta häiriöistä valaisinkeskuksissa, nyt se ilmoittaa tarkan sijainnin. 

Uuden järjestelmän ansiosta Tero Toivasen (vas.) ja Janne Kettusen aikaa säästyy ja mahdolliset viat huomataan aiempaa nopeammin.

Sähkön hinta puhuttaa

Tero Toivanen kertoo, että kaupungin ulkovalaistuksen ylläpito ja valvonta on nyt mahdollista etänä. Uuden järjestelmän ansiosta valaisimia olisi tarvittaessa mahdollista ohjata jopa yksittäin. Ja mikä tärkeintä, energiatehokkuus parani entisestään.

–Ledit kuluttavat yhden kolmasosan verrattuna perinteisiin valoihin, Toivanen selventää.

–Energiansäästö ei kuitenkaan ole valaisinjärjestelmän uusimisessa niin suuri kuin mitä se oli reilu kymmenen vuotta sitten led-valoihin siirtymisessä.

Sähkön hinta on puhuttanut viime vuosina myös joensuulaisia. Nykyaikaisen valotekniikan ansiosta esimerkiksi kausivalojen kustannus on kuitenkin hyvin pieni.

–Jouluvaloista tuli joskus palautetta, että se on sähköntuhlausta. Se on noin 1500 euroa, mitä jouluvalaistus tulee kaupungille maksamaan.

Joensuun kaupunki on jo kymmenen vuoden ajan käyttänyt energiatehokkaita led-valoja.

Säästö lasketaan ajassa, ei rahassa

Yllättävää kyllä, uusi valaisinjärjestelmä ei juurikaan tuo säästöjä, sillä ledejä kaupunki on Tero Toivasen mukaan asentanut jo kymmenen vuotta. Mutta jos aika on rahaa, niin siinä tapauksessa kaupunki säästää paljon entiseen verrattuna.

–Energiankulutus alkoi tippua jo kymmenen vuotta sitten merkittävästi ledeihin siirryttäessä. Nyt 87 prosenttia kaikista kaupungin valoista on ledejä. 

–Kulutukseen uudella valaisinjärjestelmällä ei ole merkitystä, mutta voimme ohjata valaistusaikoja ja näemme energiankulutuksen. 

Silti edelleen joidenkin kaupunkilaisten keskuudessa elää ajatus, että läpi yön palavat katuvalot ovat rahan tuhlaamista.

–Meiltäkin on kysytty, että miksi poltetaan läpi yön valoja, Toivanen kertoo. Hänen mukaansa valaistuksesta saatava hyöty on kuitenkin suurempi kuin siihen kuluva raha.

Vanhan valoteknologian aikaan Joensuussakin käytettiin yösammutuksia, jolloin osa kaupunkiympäristöstä oli pimeänä keskellä kaupunkia.

–Valot ovat tärkeä turvallisuustekijä. Pimeys koetaan turvattomaksi kaupungissa.

Joensuussa valo näkyy katuvalojen lisäksi myös rakennusten valaisuna ja valotaiteena. Kuvassa Tanssivat vedet -esitys Ilosaaressa syksyllä 2023.

Paras valaistus on huomaamaton

Kaikista paras valaistus kaupungissa on Toivasen ja Kettusen mukaan sellainen, jota kaupunkilaiset eivät huomaa.

–Kaikissa uusissa valoissa on himmennysprofiili ja hiljaisina aikoina valoteho hiljenee puoleen, sitä ei ihmissilmä edes huomaa, Toivanen tietää.

Vaikka ledit kuluttavatkin vähän sähköä, se vähäinenkin kulutus puolitetaan yöksi.

–Ja toukokuun lopusta heinäkuun loppupuolelle sammutetaan yöajaksi kaikki valot ydinkeskustaa lukuun ottamatta, puhutaan kesäsammutuksesta.

Janne Kettunen kertoo, että valot syttyvät ja sammuvat hämäräantureiden mukaan.

–Ne eivät ole kellon takana vaan ne tutkivat sään kirkkautta ja hämäryyttä. Sumuun ne eivät reagoi, tosin jos riittävän hämärää niin sitten siihenkin.

Uusiin katuvaloihin voidaan Toivasen mukaan asentaa myös erilaisia antureita ja mittareita.

–Valaisinkohtainen ilmanlaadun- tai melun mittari voisi olla mahdollinen tulevaisuudessa. Vielä ei ole sellaisia nähty tarpeelliseksi asentaa, mutta teknologia mahdollistaisi sen.

Haluatko antaa palautetta ulkovalaistuksesta? Lähetä viesti kaupungin verkkosivuilla.

Artikkeli on tuotettu osana Joensuun kaupungin innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimuksen (EAKR) toimintoja, joita osarahoittavat Euroopan unioni sekä Joensuun kaupunki.

Aiheeseen liittyviä uutisia