Joen­suu siir­tyy älyk­kää­seen ulko­va­lais­tuk­seen

Kau­pun­gin valais­tus on onnis­tu­nut, kun asuk­kaat eivät kiin­ni­tä sii­hen mitään huo­mioi­ta, tie­tä­vät Joen­suun kau­pun­gi­nin­si­nöö­ri Tero Toi­va­nen ja raken­nut­ta­ja­pääl­lik­kö Jan­ne Ket­tu­nen.

Joen­suun kau­pun­gil­la on 22 000 ulko­va­lai­sin­ta, ja tähän asti niis­sä on ollut yksi ohjaus­jär­jes­tel­mä. Toi­va­sen mukaan van­ha jär­jes­tel­mä oli yli kym­me­nen vuot­ta van­ha ja käyt­töi­kän­sä pääs­sä. Älyk­kään ulko­va­lais­tuk­sen ohjaus­jär­jes­tel­män sanee­raus val­mis­tui Joen­suus­sa vuo­den 2023 lopus­sa.

Ympä­ri kau­pun­kia on nyt noin 300 katu­va­lo­kes­kus­ta, ja yhden kes­kuk­sen taka­na on kes­ki­mää­rin 70 katu­va­loa.

Vikail­moi­tus reaa­lia­jas­sa

Jos johon­kin kes­kuk­seen tulee vikaa, sii­tä tulee heti ilmoi­tus.

Toi­va­nen kehai­see, että vaik­ka Joen­suun uusi valai­sin­jär­jes­tel­mä kyke­nee­kin osoit­ta­maan mel­ko tark­kaan sen koh­dan mis­sä valai­sin ei pala tai jos se palaa lii­an kau­an, löy­tyy kau­pun­gis­ta kym­me­niä tuhan­sia ihmi­san­tu­rei­ta, jot­ka asias­ta ilmoit­ta­vat.

–Eräs kau­pun­ki­lai­nen soit­ti, että hei­dän koh­dal­laan on valo ollut pimeä­nä pari päi­vää, eikö teil­lä käy ketään kier­tä­mäs­sä ja kat­se­le­mas­sa, Toi­va­nen nau­raa. 

–Vas­ta­sin hänel­le, että meil­lä on 78 000 val­vo­jaa kau­pun­gis­sa.

Kau­pun­gin ei siis tar­vit­se käyt­tää resurs­se­ja katu­va­lo­jen val­von­taan val­veu­tu­nei­den asuk­kai­den ansios­ta.

–Kun säh­kön hin­ta pomp­sah­ti, niin sen huo­ma­si asuk­kail­ta tule­vien palaut­tei­den mää­räs­sä. Jos jos­sain paloi valo päi­väl­lä, sii­tä tuli kyl­lä palau­te välit­tö­mäs­ti, Jan­ne Ket­tu­nen ker­too.

–Valais­tus on yllät­tä­vän herk­kä ja kiin­nos­ta­va asia, Toi­va­nen lisää.

Nyt pys­ty­tään suo­raan jär­jes­tel­mäs­tä kat­so­maan mis­sä vika on ja rajaa­maan sitä.

Alun hie­no­sää­te­lyn jäl­keen uusi jär­jes­tel­mä on Jan­ne Ket­tusen mukaan jo osoit­ta­nut tehok­kuu­ten­sa.

–Nyt pys­ty­tään suo­raan jär­jes­tel­mäs­tä kat­so­maan mis­sä vika on ja rajaa­maan sitä. Aikai­sem­min jär­jes­tel­mäs­tä piti men­nä erik­seen kat­so­maan, onko jos­sain vikaa.

Van­haan jär­jes­tel­mään ei tul­lut esi­mer­kik­si ilmoi­tus­ta häi­riöis­tä valai­sin­kes­kuk­sis­sa, nyt se ilmoit­taa tar­kan sijain­nin. 

Säh­kön hin­ta puhut­taa

Tero Toi­va­nen ker­too, että kau­pun­gin ulko­va­lais­tuk­sen yllä­pi­to ja val­von­ta on nyt mah­dol­lis­ta etä­nä. Uuden jär­jes­tel­män ansios­ta valai­si­mia oli­si tar­vit­taes­sa mah­dol­lis­ta ohja­ta jopa yksit­täin. Ja mikä tär­kein­tä, ener­gia­te­hok­kuus para­ni enti­ses­tään.

–Ledit kulut­ta­vat yhden kol­mas­osan ver­rat­tu­na perin­tei­siin valoi­hin, Toi­va­nen sel­ven­tää.

–Ener­gian­sääs­tö ei kui­ten­kaan ole valai­sin­jär­jes­tel­män uusi­mi­ses­sa niin suu­ri kuin mitä se oli rei­lu kym­me­nen vuot­ta sit­ten led-valoi­hin siir­ty­mi­ses­sä.

Säh­kön hin­ta on puhut­ta­nut vii­me vuo­si­na myös joen­suu­lai­sia. Nyky­ai­kai­sen valo­tek­nii­kan ansios­ta esi­mer­kik­si kausi­va­lo­jen kus­tan­nus on kui­ten­kin hyvin pie­ni.

–Jou­lu­va­lois­ta tuli jos­kus palau­tet­ta, että se on säh­kön­tuh­laus­ta. Se on noin 1500 euroa, mitä jou­lu­va­lais­tus tulee kau­pun­gil­le mak­sa­maan.

Joen­suun kau­pun­ki on jo kym­me­nen vuo­den ajan käyt­tä­nyt ener­gia­te­hok­kai­ta led-valo­ja.

Sääs­tö las­ke­taan ajas­sa, ei rahas­sa

Yllät­tä­vää kyl­lä, uusi valai­sin­jär­jes­tel­mä ei juu­ri­kaan tuo sääs­tö­jä, sil­lä lede­jä kau­pun­ki on Tero Toi­va­sen mukaan asen­ta­nut jo kym­me­nen vuot­ta. Mut­ta jos aika on rahaa, niin sii­nä tapauk­ses­sa kau­pun­ki sääs­tää pal­jon enti­seen ver­rat­tu­na.

–Ener­gian­ku­lu­tus alkoi tip­pua jo kym­me­nen vuot­ta sit­ten mer­kit­tä­väs­ti ledei­hin siir­ryt­täes­sä. Nyt 87 pro­sent­tia kai­kis­ta kau­pun­gin valois­ta on lede­jä. 

–Kulu­tuk­seen uudel­la valai­sin­jär­jes­tel­mäl­lä ei ole mer­ki­tys­tä, mut­ta voim­me ohja­ta valais­tusai­ko­ja ja näem­me ener­gian­ku­lu­tuk­sen. 

Sil­ti edel­leen joi­den­kin kau­pun­ki­lais­ten kes­kuu­des­sa elää aja­tus, että läpi yön pala­vat katu­va­lot ovat rahan tuh­laa­mis­ta.

–Meil­tä­kin on kysyt­ty, että mik­si pol­te­taan läpi yön valo­ja, Toi­va­nen ker­too. Hänen mukaan­sa valais­tuk­ses­ta saa­ta­va hyö­ty on kui­ten­kin suu­rem­pi kuin sii­hen kulu­va raha.

Van­han valo­tek­no­lo­gian aikaan Joen­suus­sa­kin käy­tet­tiin yösam­mu­tuk­sia, jol­loin osa kau­pun­kiym­pä­ris­tös­tä oli pimeä­nä kes­kel­lä kau­pun­kia.

–Valot ovat tär­keä tur­val­li­suus­te­ki­jä. Pimeys koe­taan tur­vat­to­mak­si kau­pun­gis­sa.

Paras valais­tus on huo­maa­ma­ton

Kai­kis­ta paras valais­tus kau­pun­gis­sa on Toi­va­sen ja Ket­tusen mukaan sel­lai­nen, jota kau­pun­ki­lai­set eivät huo­maa.

–Kai­kis­sa uusis­sa valois­sa on him­men­nys­pro­fii­li ja hil­jai­si­na aikoi­na valo­te­ho hil­je­nee puo­leen, sitä ei ihmis­sil­mä edes huo­maa, Toi­va­nen tie­tää.

Vaik­ka ledit kulut­ta­vat­kin vähän säh­köä, se vähäi­nen­kin kulu­tus puo­li­te­taan yök­si.

–Ja tou­ko­kuun lopus­ta hei­nä­kuun lop­pu­puo­lel­le sam­mu­te­taan yöajak­si kaik­ki valot ydin­kes­kus­taa lukuun otta­mat­ta, puhu­taan kesä­sam­mu­tuk­ses­ta.

Jan­ne Ket­tu­nen ker­too, että valot syt­ty­vät ja sam­mu­vat hämä­rä­an­tu­rei­den mukaan.

–Ne eivät ole kel­lon taka­na vaan ne tut­ki­vat sään kirk­kaut­ta ja hämä­ryyt­tä. Sumuun ne eivät rea­goi, tosin jos riit­tä­vän hämä­rää niin sit­ten sii­hen­kin.

Uusiin katu­va­loi­hin voi­daan Toi­va­sen mukaan asen­taa myös eri­lai­sia antu­rei­ta ja mit­ta­rei­ta.

–Valai­sin­koh­tai­nen ilman­laa­dun- tai melun mit­ta­ri voi­si olla mah­dol­li­nen tule­vai­suu­des­sa. Vie­lä ei ole sel­lai­sia näh­ty tar­peel­li­sek­si asen­taa, mut­ta tek­no­lo­gia mah­dol­lis­tai­si sen.

Haluat­ko antaa palau­tet­ta ulko­va­lais­tuk­ses­ta? Lähe­tä vies­ti kau­pun­gin verk­ko­si­vuil­la.

Artik­ke­li on tuo­tet­tu osa­na Joen­suun kau­pun­gin inno­vaa­tio­toi­min­nan eko­sys­tee­mi­so­pi­muk­sen (EAKR) toi­min­to­ja, joi­ta osa­ra­hoit­ta­vat Euroo­pan unio­ni sekä Joen­suun kau­pun­ki.