Liikenneympyrä Joensuun keskustassa

Äly­käs valais­tus sääs­tää ener­gi­aa

Valaistus on kaupunkilaisille tärkeä asia

Joen­suun kau­pun­gil­la on 22 000 ulko­va­lai­sin­ta ja kun nii­tä hal­lin­noi­daan fik­sus­ti, sääs­te­tään säh­köä, valo­saas­tet­ta ja asuk­kai­den her­mo­ja.

Joen­suun kau­pun­ki vas­taa katu­jen, puis­to­jen ja lii­kun­ta­paik­ko­jen ulko­va­lais­tuk­ses­ta ja nii­den valo­ja on vaih­det­tu ledeik­si oma-aloit­tei­ses­ti jo vii­mei­sen kym­me­nen vuo­den aika­na. Suu­rin osa on tähän men­nes­sä vaih­det­tu ja loput­kin vaih­de­taan sitä mukaa, kun tar­vet­ta ilme­nee.

Aiem­min valais­tus­ta sään­nös­tel­tiin kan­ta­kau­pun­gis­sa öisin ja pitä­jil­lä valot tavat­tiin sam­mut­taa koko­naan. Kan­ta­kau­pun­gis­sa­kin valais­tuk­ses­ta sam­mu­tet­tiin puo­let.

Ledien ansios­ta valais­tus­ta on mah­dol­lis­ta sää­tää sam­mut­te­lun sijaan vuo­ro­kau­den­ajan mukaan.

Ilosaaren laguuni talvella sinisellä valaistuna
Tal­viai­kaan valais­tus edis­tää tur­val­li­suut­ta ja tuo väriä ympä­ris­töön. Joen­suul­le on tär­keä­tä vas­ta­ta asuk­kai­den vaa­ti­muk­siin valais­tuk­sen toi­mi­vuu­des­ta.

Ledien ansios­ta valais­tus­ta on mah­dol­lis­ta sää­tää sam­mut­te­lun sijaan vuo­ro­kau­den­ajan mukaan. Valot ovat kesän valoi­sim­pia kuu­kausia lukuun otta­mat­ta pääl­lä koko ajan, kos­ka sil­lä ei ole talou­del­li­ses­ti juu­ri­kaan mer­ki­tys­tä.

– Sen sijaan tur­val­li­suu­den ja arjen help­pou­den koke­muk­seen valot vai­kut­ta­vat pal­jon­kin, sanoo kau­pun­gi­nin­si­nöö­ri Tero Toi­va­nen.

– Ledeis­sä on vii­si­por­tai­nen him­men­nys, jol­loin valais­tus on yöai­kaan auto­maat­ti­ses­ti him­meäm­pi kuin vilk­kaam­pi­na aikoi­na, Toi­va­nen tar­ken­taa.

Säh­kön­ku­lu­tus on ollut noin 70 pro­sent­tia pie­nem­pi kuin koko ajan kirk­kaa­na pala­vil­la valoil­la.

Ledeil­lä sääs­tet­ty sie­voi­nen sum­ma

Auto­maat­ti­ses­ti kir­kas­tu­vil­la ja him­me­ne­vil­lä katu­va­loil­la voi sääs­tää huo­mat­ta­vas­ti. Joen­suus­sa tätä on tes­tat­tu myös Pent­ti­län­ran­nas­sa, jos­sa käve­ly­tien valais­tus on varus­tet­tu liik­keen­tun­nis­ti­mil­la.

Sen­so­rit rea­goi­vat lähes­ty­vään käve­li­jään tai pyö­räi­li­jään, jol­loin valo kir­kas­tuu. Kul­ki­jan ohi­tet­tua valo­pyl­vään valo him­me­nee jäl­leen. Säh­kön­ku­lu­tus on ollut noin 70 pro­sent­tia pie­nem­pi kuin koko ajan kirk­kaa­na pala­vil­la valoil­la.

Kai­ken kaik­ki­aan näil­lä toi­mil­la valais­tuk­sen käyt­tä­mää ener­gi­aa on saa­tu putoa­maan kau­pun­gil­la jopa 40 pro­sent­tiin aikai­sem­mas­ta.

Vikail­moi­tuk­set lähes reaa­lia­jas­sa

tero ja janne kävelevät hallintotalon käytävää
Tero Toi­va­nen ja Jan­ne Ket­tu­nen ker­to­vat, että eri toi­mil­la valais­tuk­sen käyt­tä­mää ener­gi­aa on saa­tu putoa­maan kau­pun­gil­la jopa 40 pro­sent­tin aikai­sem­mas­ta.

 – Viois­ta saa­daan ilmoi­tus jär­jes­tel­mään suun­nil­leen saman tien, ker­too Toi­va­nen. 

– Valais­tus tun­tuu kyl­lä kiin­nos­ta­van asuk­kai­ta­kin kovin. Saam­me var­sin vik­ke­läs­ti palau­tet­ta, jos valot pala­vat asuk­kaan mie­les­tä tur­haan, tai jos toi­saal­la on valo pimeä­nä. Valais­tus on jokai­sel­le kon­kreet­ti­nen ja arkeen vai­kut­ta­va asia, Toi­va­nen poh­tii. 

Artik­ke­li on tuo­tet­tu osa­na Joen­suun kau­pun­gin inno­vaa­tio­toi­min­nan eko­sys­tee­mi­so­pi­muk­sen (EAKR) toi­min­to­ja, joi­ta osa­ra­hoit­ta­vat Euroo­pan unio­ni sekä Joen­suun kau­pun­ki.

Aiheeseen liittyviä uutisia