En syö, tää on pahaa, kun tää on ilmaista.

Näillä sanoilla pari alakouluikäistä tyttöä kommentoi työkaverille ruokajonossa syömättömyyttään. Valitettavasti nämä tytöt eivät ole ainoat, jotka jättävät joka päivä koululounaan syömättä.

Nykyiset entiset nuoret muistavat hyvin ajan, kun kouluihin vietiin omat eväsleivät mukaan ja koulun tarjoama ruoka oli hyvin vaatimatonta, yleensä velliä. Ja tilliliha puolestaan on muistoissamme menneiden vuosikymmenten inhokkiruokien kruunaamaton ykkönen.

Tämän päivän joensuulainen oppilas saa lautaselleen esimerkiksi italianpataa, kalapuikkoja, pinaattilettuja, broilerihoukutusta tai lohikiusausta. Myös kasvisvaihtoehto on tarjolla joka päivä. Samoin joka päivä on lisäksi vaihtoehtoisesti salaattia, raastetta tai vihannes/hedelmä. Ja eväsleipiäkään ei tarvitse enää tuoda kotoa. Niin sanottuja inhokkiruokia on myös karsittu listoilta pois.

Tästä huolimatta kevään kouluterveyskyselyn mukaan joensuulaisista neljännen ja viidennen luokan oppilaista vain 15 prosenttia syö kaikki kouluruoan aterianosat kaikkina koulupäivinä. Lukion ensimmäisen ja toisen luokan oppilaista lähes neljäsosa jättää kouluruokailun väliin kokonaan.

Enenevässä määrin on myös niitä, jotka tulevat ruokailuun, mutta ottavat lautaselle vain teelusikallisen verran ruokaa ja juomaksi vettä. Osa lukiolaisista puolestaan luottaa enemmän lähikaupan tarjontaan ja energiajuomat maistuvat kouluruoan korvikkeena myös yläkoululaisille.

Syömättä jätetty kouluruokailu ei tue lasten oppimista, koulumenestystä ja koulutyössä jaksamista. Iltapäivisin onkin havaittavissa lasten keskittymiskyvyn herpaantumista ja väsymistä. Kun kunnon ruoka vaihdetaan sokeripitoisiin energiajuomiin, se uhkaa lasten kasvua ja painon tervettä kehitystä.

Ylipainoisten oppilaiden määrä kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla on lisääntynyt neljän viime vuoden aikana 14,7 prosentista 18,3 prosenttiin. Lukion ensimmäisen ja toisen luokan luokan oppilailla nousu on 11,7 prosentista 16,2 prosenttiin. Ammatillisissa oppilaitoksissa tilanne on vieläkin kurjempi, nousua on 18,1 prosentista 27,7 prosenttiin. Kun tiedämme, että ylipaino lisää muun muassa diabetesriskiä, mielestäni meidän olisi syytä nostaa kouluruokailu kunniaan – jo pelkästään lastemme tulevaisuuden vuoksi!

hyvinvointijohtaja
Riitta Huurinainen
riitta.huurinainen@jns.fi
puh. 040 015 2323

Nostetaan kouluruokailu kunniaan!