Ruoalla on asumisen ja liikkumisen rinnalla suuri vaikutus ilmastoon. Noin neljännes kulutuksemme koko hiilipotista on peräisin ruoantuotannosta ja -kulutuksesta. Suurin osa päästöistä syntyy jo alkutuotannossa, kun taas kuljetusten ja pakkaamisen osuus päästöistä on huomattavasti pienempi.

Jo yksittäisillä ruokavaliomuutoksilla voidaan kuitenkin tuntuvasti pienentää ruoan hiilijalanjälkeä. Hyvä nyrkkisääntö on, että isoimmat päästövähennykset tehdään proteiinien puolella, eritoten valitsemalla naudanlihan sijaan kasviproteiineja, kalaa tai broileria.

Erinomaista murkinaa niin terveyden kuin ilmaston kannalta lautaselle saa myös kauden vihanneksista ja juureksista, metsämarjoista- ja sienistä sekä täysjyväviljatuotteista. Sen sijaan runsaasti metaania viljelyssä tuottavaa riisiä sekä ydintalven kasvihuonevihanneksia kannattaa käyttää harkitummin. Moni yllättyy myös juuston ilmastovaikutuksista, jotka ovat lähellä naudanlihaa.

Olennainen ilmastoteko on minimoida ruokahävikki

Ruokavalintojen rinnalla toinen tärkeä ilmastoa ja kukkaroakin kunnioittava teko on minimoida ruokahävikki. Ja vähennettäväähän riittää, sillä nelihenkisessä perheessä sitä syntyy keskimäärin 100 kg vuodessa!

Joensuussa viidessä kaupungin koulussa on yhtenä keinona ruokahävikin pienentämiseen otettu käyttöön Foodduck-leviteannostelija. Se on jäähdytetty automaattinen annostelija, jota on helppo käyttää, täyttää ja puhdistaa. Levitettä ei mene hukkaan, sillä se annostelee tuotteen tarkasti.

Tiesitkö tämän?

Yhden aterian ilmastopäästöt voivat karkeasti arvioiden vaihdella 500 grammasta jopa 4–5 kiloon (CO2-ekv) riippuen muun muassa valituista ruoka-aineista ja annoskoosta.

Vinkki!

Laske suuntaa-antava arvio ateriasi hiilijalanjäljestä Ilmastotori -hankkeen tehtävämateriaalista: joensuu.fi/ilmastotieto