Joensuu on pyöräilykaupunki. Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen 2010–2011 mukaan Joensuussa pyöräillään Oulun jälkeen eniten Suomessa. Jalankulun ja pyöräilyn yhteenlasketuissa matkamäärissä Joensuu on 47 % kulkutapaosuudella selvä ykkönen Suomessa. Vuosina 2015 ja 2012 tehdyissä Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueiden liikkumiskyselyissä pyöräilyn suosio Joensuussa on vielä valtakunnallista henkilöliikennetutkimusta suurempi.

Joensuun pyöräilyn ja jalankulun kehittämissuunnitelma 2030 valmistui joulukuussa 2016. Suunnitelmassa on määritelty Joensuun kaupungin alueelta pyöräilyn pää- ja aluereitit, väylätyypit, risteämisratkaisujen yleisperiaatteet, kunnossapidon periaatteet, jalankulun edistämisalueet sekä kehittämistoimenpiteet ja arviot näiden vaikutuksista.

Pyöräilylle tehty 225 km pitkä tavoiteverkko

Kehittämissuunnitelmassa keskeinen työ on ollut pyöräilyn tavoiteverkon määrittäminen. Verkko on 225 kilometrin laajuinen ja siinä on pääreittejä 41 km ja aluereittejä 184 km. Pyöräilyn tavoiteverkko ohjaa jatkossa Joensuun kaupungin pyöräilyn olosuhteiden kehittämistä maankäytön suunnittelusta toteutukseen ja kunnossapitoon asti.

Merkittävä osa pyöräilyn tavoiteverkon aluereiteistä sijoittuu kantakaupungista etäämpänä sijaitseviin aluekeskuksiin Enoon, Hammaslahteen, Heinävaaraan, Kiihtelysvaaraan, Tuupovaaraan ja Uimaharjuun.

Pyöräilyn tavoiteverkossa on kaupungin hallinnoimia väyliä yhteensä 135 km ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen hallinnoimia väyliä yhteensä 90 km.

Tärkeimmät pyöräilyreitit erottuvat

Joensuussa pyöräilyn tavoiteverkosta on tarkoituksella tehty melko harva. Se helpottaa hyvin erottuvan verkon muodostumista. Verkon kuormittuneimmissa osissa, keskustan pääreiteillä sekä yhteyksissä keskustasta Rantakylään ja Niinivaaraan, pyöräilijät ja jalankulkijat kulkevat eri tilassa toistensa kanssa.

Ideakuva pyöräkadusta, Rauhankatu.
Ideakuva kaksisuuntaisesta pyörätiestä Mehtimäellä.

Joensuussa pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden erottelu toteutetaan kaksisuuntaisten pyöräteiden sekä keskustan ja sen lähialueen hiljaisimmilla katuosuuksilla pyöräkatujen avulla. Pyöräilyn pääreiteillä erottelua tehostetaan punaisella päällystemateriaalin värillä, joka pyöräkadulla viestittää myös pyöräilyväylän jatkuvuutta.

Kaksisuuntaisia pyöräteitä on tavoiteverkossa 13,4 km ja pyöräkatuja 3,7 km. Nämä kaikki sijaitsevat kantakaupungin alueella.

On tärkeää muistaa, että jalankulun ja pyöräilyn erottelu on suuressa määrin myös jalankulkuympäristön kehittämistoimenpide.

Pyöräilyn tavoiteverkossa on noin 45 km osuuksia, joissa ei ole nykyisin erillistä pyöräilijöille ja jalankulkijoille tarkoitettua väylää. Kaikille näille ei kuitenkaan esitetä toteutettavan erillistä pyöräilijöille ja jalankulkijoille tarkoitettua väylää, vaan toimenpiteenä voi olla esimerkiksi vähäisillä liikennemäärillä tien pientareen leventäminen.

Pyöräilyn tavoiteverkko toteutuu pikku hiljaa

Pyöräilyn tavoiteverkko väylätyyppeineen ei toteudu hetkessä. Erillishankkeita on mahdollista käynnistää vuosittain vain rajallisesti. Siksi on erittäin tärkeää, että jatkossa kaikissa tie- ja katurakennushankkeissa, katuun tehtävissä korjaustoimenpiteissä tai muussa maankäytön kehittämisessä pyöräilyväylä rakennetaan tavoitetilanteen mukaisesti. Tämä tulee tehdä silloinkin, kun ympäröivä pyöräilyverkko ei vielä tue ratkaisua. Tällä tavoin pyöräilyn tavoiteverkko voi toteutua ajan kuluessa tavoitetilaansa.

Kehittämisohjelman toteuttamisen arvioidaan maksavan verottomana noin 13,4 M€ eli tasaisella rahoituksella noin miljoona euroa vuodessa. Kokonaiskustannuksista noin 0,8 M€ kohdentuu Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Kustannusarvio ei sisällä mahdollisia alikulkuja tai vesistön ylittäviä siltoja.

Kehittämissuunnitelmassa on suunniteltu myös kaikkea tätä:

  • pyöräilyn pää- ja aluereittien talvihoidon uusien periaatteiden käyttöönottaminen kaikissa uusissa urakkasopimuksissa
  • viitoituksen uusiminen ja modernisoiminen
  • opastuspisteiden ja liikennelaskureiden toteuttaminen pyöräilyn pääreittien varteen
  • pyöräilyn tavoiteverkon väistämisvelvollisuuksien tarkistaminen
  • pyöräilyn vilkkaimpien pää- ja aluereittien risteämisissä tasoerojen poistaminen
  • näkemien parantaminen alikuluissa ja muissa kohteissa.

Suunnitelman jalkauttamisesta seuraa ainakin 10 hyvää asiaa:

  1. pyöräilijöiden ja kävelijöiden määrä ja kulkutapaosuus kaikissa matkoissa kasvaa
  2. pyöräilyn ja jalankulun arvostus kasvaa
  3. pyöräilyn ja jalankulun turvallisuus paranee
  4. pyöräilyn sujuvuus paranee
  5. jalankulun esteettömyys paranee
  6. Joensuun, erityisesti kantakaupungin ja keskustan, vetovoimaisuus asuin-, opiskelu-, työ- ja matkailupaikkana kasvaa
  7. Joensuun arvostus aktiivisena pyöräilyn kehittäjänä entisestään vahvistuu
  8. Joensuun kaupungin sekä Joensuun seudulle asetetut jalankulun ja pyöräilyn ja liikennejärjestelmän strategiset tavoitteet toteutuvat
  9. joensuulaisten terveydentila paranee lisääntyvän jalankulun ja pyöräilyn vaikutuksesta
  10. ympäristön päästöt vähenevät viisaan liikkumisen lisääntymisen vaikutuksesta