Lämmityskauden alkaessa on hyvä muistutella mieleen, miten puuta tulisi polttaa oikeaoppisesti.

Muistamalla muutaman perusasian, pystyt vaikuttamaan siihen, kuinka puhtaasti ja tehokkaasti puu palaa. Puun poltosta syntyy aina savua, joten naapurisovun ylläpitämiseksi kannattaa ottaa seuraavat vinkit talteen, jotta savuhaitat jäisivät vähemmälle:

Näin vältät puunpolton haitat:

  • Käytä kuivaa ja puhdasta puuta – älä siis polta märkää, maalattua tai kyllästettyä puuta.
  • Älä polta jätteitä tai kierrätyskelpoista materiaalia.
  • Vältä kitupolttoa.
  • Opettele sään vaikutus savun käyttäytymiseen.
  • Katso tuulen suunta ennen sytyttämistä.
  • Älä savusta naapureitasi.

Puut kannatta tuoda valmiiksi sisälle jo paria päivää ennen niiden käyttöä, jotta puun ulkopinta ehtii kuivua.

Aloita sytyttäminen rauhallisesti ja tarkkaile savun väriä

Ennen sytyttämistä on hyvä tarkistaa vedon riittävyys. Tämän voi tehdä esimerkiksi tulitikulla: veto toimii, jos tulitikun savu siirtyy helposti hormiin.

Jos veto on heikkoa, tarkista, tuleeko huoneeseen tarpeeksi korvausilmaa tai onko liesituuletin tai keskuspölynimuri jäänyt päälle. Jos vetoa ei edelleenkään ole tarpeeksi, ei tulta kannata sytyttää. Kokeile sen sijaan lämmittää hormia kuumailmapuhaltimella tai polttamalla sanomalehteä hormissa.

Sytyttäminen kannattaa yleensä aloittaa päältä.

Sytyttäminen kannattaa yleensä aloittaa päältä. Tällöin puu palaa ja kaasuuntuu tasaisemmin. Tarkista kuitenkin aina käyttöohjeesta, miten omaa tulisijaasi käytetään oikein, sillä päältä sytyttäminen ei sovi kaikille tulisijoille.

Lado puut tarpeeksi väljästi vaakatasoon, että ilma pääsee kiertämään niiden ympärillä, asettaen isot klapit alle ja pienemmät päälle ja jätä sytykkeet (esim. puutikut, lastut ja tuohi) päällimmäiseksi. Aloita tulen sytyttäminen ensin rauhallisesti, pienellä määrällä puita ja anna niiden ensin palaa hyvin ennen kuin lisäät puuta.

Suurempi puumäärä luo enemmän päästöjä ja syttyy hitaammin. Juuri syttymisvaiheessa päästöt ovat isoimmat. Uusi pesällinen kannattaa lisätä vasta hiilloksen päälle, jolloin puut syttyvät kunnolla ja nopeasti.

Tulisija kannattaa yleensä täyttää korkeintaan puolilleen. Voit parantaa palamista käyttämällä polton aluksi pienempiä klapeja ja tulipesän lämmettyä isompia klapeja sekä säätämällä paloilman määrää.

Hyvä palaminen vaatii riittävästi ilmaa!

Vältä puiden kitupolttoa eli puun polttamista liian pienellä ilmamäärällä, jolloin puut palavat kitumalla pidempään. Kitupoltto ei ole kannattavaa, koska se tuottaa vähemmän lämpöä (toisin kuin usein luullaan) ja enemmän saastetta.

Vaalea tai väritön savu on merkki onnistuneesta poltosta.

Tarkkaile piipusta tulevan savun väriä – se kertoo, miten hyvin poltto on onnistunut. Vaalea tai väritön savu on merkki onnistuneesta poltosta.

Polton aikana varmista riittävä korvausilman saanti avaamalla ikkuna tai säätämällä ilmanvaihtoa. Klapit kannattaa latoa irti tulipesän seinistä, jotta palamisilma pääsee virtaamaan paremmin. Älä kuitenkaan lämmitä tulisijaa liian kuumaksi, sillä se saattaa pahimmillaan vaurioittaa sen rakenteita!

Muista pitää piipunpelti auki palamisen ajan ja säätele vetoa tulisijan ilmaluukkuja pienentämällä. Häkävaaran takia älä sulje peltiä kokonaan ennen kuin hiillos on sammunut ja tulipesässä ei ole enää hehkuvia kekäleitä.

Älä unohda tulisijan huoltoa

Myös tulisijan oikeaoppinen käyttö vaikuttaa puun polton puhtauteen ja tehokkuuteen. Noudata aina tulisijasi käyttöohjeita, jos sellaiset on saatavilla.

Ylimääräinen tuhka tulee tyhjentää aina ennen uuden tulen sytyttämistä. Muista myös huoltaa tulisijasi säännöllisesti. Vakituisessa käytössä oleva tulisija ja piippu tulisi nuohota vähintään kerran vuodessa.

Tekstin lähteenä käytetty: Opas puunpolttoon (Helsingin seudun ympäristöpalvelut)