Ollilan päiväkodissa otettiin varaslähtö positiiviseen pedagogiikkaan pari vuotta sitten ja toiminta on levinnyt myös muihin kaupungin päiväkoteihin. ”Virheiden” sijasta etsitään vahvuuksia, kiitetään ja kehutaan. Päiväkodissa on tehty harjoituksia, joissa vahvuuksia tuodaan esille.

Positiivisen pedagogiikan keskiössä on lapsen ja aikuisen kohtaaminen, ja aikuisen käyttäytyminen vuorovaikutustilanteessa.

Käytännössä positiivisuus tarkoittaa rohkaisevaa ja kannustavaa puhumista lapselle.

Positiivinen pedagogiikka otetaan huomioon päivän erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, joita päiväkoti on täynnä. Lasta kiitetään sinnikkyydestä, kun lelut on raivattu laatikkoon ennen ulkoiluhetkeä. Kehutaan rohkeaksi, kun lounaalla on maistettu reippaasti uutta ruokaa. Mainitaan, että olitpa ystävällinen, kun autoit kaveria.

– Eli enää ei kiinnitetä huomiota niihin asioihin, joita lapsi ei vielä osaa. Keskitymme siihen, mitä lapsi osaa ja rohkaisemme häntä näissä vahvuuksissa.  Vielä 70–80-luvuilla varhaiskasvatus oli korjaavaa kasvatusta, päiväkodin johtaja Mia Gröhn kertoo.

Ollilan päiväkodissa positiivisen pedagogiikan käyttöönotto tarkoitti koko henkilöstön toimintatavan ja ajattelutavan muutosta. Sekä aikuiset että lapset harjoittelivat positiivista pedagogiikka koko lukuvuoden 2016–2017.

– Viime talvi oli huikea. Koko työyhteisö innostui. Harjoittelimme joka kuukausi kolme eri vahvuutta.  Erityisen tärkeitä ovat sinnikkyys, itsesäätely ja myötätunto.  Lapset oppivat puhumaan myös itsesäätelytaidoista. Se hetki pysäytti, kun kuulin eskaripojan sanovan toiselle, että pitäisikö sinun ottaa itsesäätely käyttöön, Gröhn jatkaa.

Yhteistyö lasten vanhempien kanssa on myös tiivistä. Ennen ystävänpäivää lasten vanhemmat täyttävät kotona vahvuusdiplomit, ja ne jaetaan ja luetaan lapsille ääneen ystävänpäiväviikolla. Tätä ennen lapsille on tehty jo muun muassa positiivisuus-CV:t.

Kuvassa vahvuusvaris työnsä äärellä, hyvää huomaamassa.