Joensuu on isojen muutosten edessä. Sosiaali- ja terveyspalvelut, tuttavallisemmin sote on yli puolet kaupungin toiminnasta katsottiinpa asiaa euroissa, työntekijöiden määrässä tai palvelutuotannosta. Sote-palvelut siirtyvät vuoden 2017 alussa maakunnalliselle Siun sotelle.

Nyt mietitään, miten jäljelle jäävät palvelut tuotetaan ja mitä painopisteitä kaupungin toiminnalle asetetaan. Käytännön tasolla tämä liittyy uuden Joensuun organisaation uudistamiseen.

Toiminta kolmeen alueeseen

Uudessa Joensuussa toiminta keskittyy kolmeen alueeseen: Elinvoimaan, hyvinvointiin ja kaupunkiympäristöön.

Elinvoimaan kuuluvat kaupungin edunvalvonta, elinkeinotoiminta, työllisyys, asuntoasiat ja korkeakouluihin sekä osaamiseen liittyvät asiat.

Hyvinvoinnin alle kootaan nykyiset varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut, eli päiväkodit ja koulut sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut.

Kaupunkiympäristön kokonaisuudessa ovat kaavoitus, kadut, liikenne, vesihuolto, rakennusvalvonta sekä ympäristösuojelun palvelut.

Uutta tässä mallissa on elinvoiman entistä suurempi rooli sekä päiväkotien ja koulujen yhdistäminen yhteen kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelujen kanssa.

Poliittiset päättäjät käyvät parasta aikaa keskusteluja siitä, millaisella päätöksentekorakenteella uutta Joensuuta johdettaisiin, eli minkälaisia lautakuntia ja jaostoja kaupungissa olisi.

Uusia kokeiluja ja osallistumisen kanavia

Uutta organisaatiota pohtiessa on mietitty myös sitä, millainen kaupunki Joensuu haluaa tulevaisuudessa olla. Perinteinen palvelukaupunki, vahvuuksiinsa nojaava elinkeinokaupunki vai asiakaslähtöinen ja kokeileva kaupunki.

Uudistuksessa on lähdetty siitä, että Joensuu olisi näitä yhdistävä, kokeileva ja asukaslähtöinen elinkeinokaupunki. Kaikessa toiminnassa pitäisi ottaa huomioon kolme asiaa: asukaslähtöisyys, kumppanuus ja osallisuus.

Asukaslähtöisyys tarkoittaa esimerkiksi asiakasraateja ja palautteiden vaikutusta toimintaan sekä palvelujen viemistä verkkoon. Kumppanuudella luodaan uusia mahdollisuuksia yritysten ja yhdistysten kanssa tehtävälle yhteistyölle. Osallisuuden avulla halutaan saada asukkaat mukaan yhteisten asioiden suunnitteluun ja toteutukseen.

Käytännössä se voisi olla esimerkiksi sitä, että kaupunkilaisilta kysytään nettikyselyn avulla vaihtoehtoja vaikkapa jonkin pysäköintiin liittyvän ongelman ratkaisuun. Lähtökohtana on, että rohkeasti kokeillaan uusia tapoja toimia.

Kokeilukulttuuri ja rohkea tapa viestiä ovat saaneet päättäjiltä hyvän vastaanoton. Valtuustoseminaarissa kuultiin poliitikkojen suusta jo sanat: ”Voisiko kaupunki välillä jopa vähän hupsutella?”

Siun sote tuottaa jatkossa sote-palvelut 14 kunnalle

Pohjois-Karjalan kuntien ja Heinäveden lokakuussa 2015 perustama Siun sote –kuntayhtymä tulee tuottamaan kaikki mukana olevien kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut sekä erikoissairaanhoidon vuoden 2017 alusta alkaen.

Siun sotessa saman katon alle yhdistyvät niin lastensuojelu, toimeentulotuki, terveyskeskusvastaanotto kuin kirurgia tai syöpähoidot.

Tavoitteena on saada palvelutuotantoa yhdistämällä toimivampia palveluita ja vähentää asiakkaan pompottelua luukulta toiselle.

Siun sote tulee tuottamaan palveluja 170 000 asukkaalle. Työntekijöiksi Siun soteen siirtyy yli 6000 kuntien sote-ammattilaista, Joensuun kaupungilta siirtyy noin 2500 työntekijää.

Siun soten valmistelun aikana on kerätty asiakkailta ja työntekijöiltä runsaasti tietoa siitä mikä nykyisessä mallissa ei toimi. Samalla on myös yhdessä pohdittu, miten asioita voitaisiin parantaa. Tuohon parannustyöhön ryhdytään nyt.

Uusi Joensuu aloittaa toimintansa vuoden 2017 alussa.

Uudesta organisaatiosta on tarkoitus päättää toukokuussa.

Uudistusta on valmisteltu virkamiesten ja päättäjien työpajoissa ja seminaareissa.

Asukkaat saavat sanoa sanansa yleisötilaisuudessa, joka pidetään Tiedepuiston Louhela-salissa (Länsikatu 15) ma 18.4. klo 18.30.

Oman mielipiteensä voi kertoa myös netissä, jossa asiasta on lisätietoa.