Käyrätorven äänenjohtajana Joensuun kaupunginorkesterissa toimiva Jonathan Nikkinen kuvailee vaskipuhaltimiin kuuluvaa käyrätorvea monipuoliseksi soittimeksi.

– Käyrätorven ääni on todella kaunis. Sillä on hyvä soittaa melodioita ja sillä saa hienosti luotua mystisyyttä, Nikkinen kuvailee.

Matka ammattimuusikoksi juuri käyrätorven parissa sai Nikkisen mukaan alkunsa sattumankaupalla, kun kymmenvuotiaana hänelle tarjottiin Hyvinkään musiikkiopistossa soitinvaihtoehdoiksi käyrätorvea ja kontrabassoa. Valinta kallistui ensimmäiseen tuttuuden ja käytännöllisyyden vuoksi.

Käyrätorvisteja löytyy Suomesta aika hyvä määrä, mutta paikkoja on kuitenkin aika vähän.

– En itse siihen aikaan tiennyt kummastakaan soittimesta. Isäni oli ehdottomasti käyrätorven kannalla, sillä hänen kaverinsa on soittanut käyrätorvea ja näin ollen isä tiesi soittimesta. Luultavasti hän ei vain halunnut, että alamme kuljettamaan isoa kontrabassoa, Nikkinen naurahtaa.

Osaksi Joensuun orkesteritoimintaa hän pääsi voittamalla koesoiton, oltuaan ennen tätä mukana Lappeenrannan kaupunginorkesterissa äänenjohtajana, sijaisena Kuopion kaupunginorkesterissa varaäänenjohtajana sekä keikkailtuaan ympäri Suomea.

– Muusikko menee sinne, missä töitä on tarjolla. Olen itse soittanut lähes kaikissa Suomen orkestereissa. Käyrätorvisteja löytyy Suomesta aika hyvä määrä, mutta paikkoja on kuitenkin aika vähän, Nikkinen luonnehtii.

– Minulla tulee nyt vuosi täyteen äänenjohtajana Joensuussa. Soitan I käyrätorvea eli ylintä ääntä ja lisäksi äänenjohtajan työhön kuuluu sooloja ja melodioita, joiden ohella pidän huolen siitä, että sektiomme soi ja homma toimii muutoinkin.

Tasapainon tärkeys

Muusikon työ on vaativaa, joten työkunnosta välittäminen ja tasapainon löytäminen on merkittävää jaksamisen kannalta. Itse soitin ei ole pääroolissa, vaan soittaja on liitoksissa soittimeensa.

– Jokaisella on oma lauluäänensä ja oikea ääni lähtee sinusta itsestäsi, joten itsestä pitää pitää huolta. Soittaminen on suhteellisen staattista ja istumme paljon, joten tämä on aika rankkaa työtä, Jonathan Nikkinen avaa.

Käyrätorven muotoilu vaikuttaa omalta osaltaan käyrätorvistin työn haastavuuteen.

– Käyrätorvi on hieman epäsymmetrinen soitin, minkä lisäksi sitä soittaessa joutuu myös puhaltamaan paljon. Tästäkin syystä omasta kunnosta on tärkeää huolehtia, Nikkinen selventää.

– Itse käyn salilla ja lenkillä, minkä lisäksi ylläpidän terveellisiä elämäntapoja esimerkiksi syömällä hyvin ja nukkumalla tarpeeksi.

Nautin siitä, kun teemme jotakin hienosti yhdessä.

Fiilistelyä ja musiikkitalohaaveita

Joensuun kaupunginorkesteria muusikko luonnehtii tasokkaaksi.

– Meillä on erittäin hyvä meininki orkesterissa. Kaikki tekevät parhaansa, valmistutuminen on hyvää ja lopputulos kuulostaa todella hienolta, Nikkinen sanoo.

Orkesterissa soittaminen vaatiikin vuorovaikutusta muiden soittajien kanssa. Lisäksi on tärkeää ottaa huomioon muut soittimet.

– Orkesterissa soittaessa saa impulsseja muista soittajista. Nautin siitä, kun teemme jotakin hienosti yhdessä, Nikkinen kertoo.

– Musiikki toimii tunteiden tarjoajana ja esiintuojana, ja itsekin fiilistelen soittaessa. Toivottavasti saamme jatkossa yhä enemmän yleisöä, että kaikki pääsisivät kuuntelemaan soittoamme ja nauttimaan siitä, hän jatkaa.

Unelmien konserttia kysyttäessä Nikkinen ei emmi vastaustaan.

– Ehdottomasti se olisi täällä Joensuussa uudessa musiikkitalossa, kunhan se saadaan rakennettua. Voisimme soittaa siellä käyrätorvikvartetilla Robert Schumannin Konzertstück´n solisteina. Se on juhlava ja näyttävä kappale ja sen soittaminen musiikkitalossa olisi hienoa.

Ota orkesteri omaksesi! Tässä juttusarjassa esittelemme Joensuun kaupunginorkesterin toimintaa ja muusikoita.

joensuu.fi/kaupunginorkesteri