Yhteisöllinen toiminta on tuttua kyläyhteisöistä, mutta aktiivista yhteistyötä tehdään myös kaupunginosissa. Esimerkkinä tästä on Mutala Folk, joka järjestetään tänä syksynä kolmatta kertaa talkoovoimin.

Mutala Folk 2017 syyskuun 9. päivä

Syyskuun 9. päivä järjestettävä Mutala Folk 2017 on alusta loppuun alueen koulujen ja päiväkotien opettajien sekä asukasyhdistyksen toimijoiden aktiivisuuden varaan rakentunut tapahtuma. Mutalan koulun kentällä vietettävä Mutalan ja Siihtalan alueiden kaupunginosajuhla on ruohonjuuritason toimintaa, johon tuntuu syttyneen mukaan kaikki kaupunginosien asukkaat.

Mutala Folk järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2014. Tänä vuonna tapahtuman ohjelmassa näkyy satavuotiaan Suomen juhlavuosi. Tapahtuman teemana on ”laulujen ja tarinoiden Folk”.

Lavalla esiintymässä nähdään niin koulujen ja päiväkotien lapsia kuin kaupunginosasta lähtöisin olevia taiteilijoita.

Koulujen, päiväkotien ja asukasyhdistyksen lisäksi tapahtumassa ovat mukana Joensuun kaupunki, kirjasto, urheiluseurat, seurakunta sekä paikalliset yritykset.

Folk Festillä kasvatukselliset tavoitteet

Mutalan koulun opettaja Mari Hämäläinen on yksi tapahtuman pääjärjestäjistä. Hän kertoo, että kaupunginosan lapset halutaan kasvattaa tekemään asioita yhdessä.

– Opetussuunnitelman hengen mukaisesti haluamme, että Mutalan ja Siihtalan alueen lapset kasvavat yhteisöllisyyteen, jossa eri-ikäiset ihmiset elävät rinta rinnan rakentavassa yhteishengessä ja oppivat toinen toisiltaan.

Joensuun steinerkoulun rehtori Annastiina Säkkinen näkee Mutala Folk -tapahtuman istuvan täysin koulun kasvatuksellisiin tavoitteisiin.

– Meidän koko toiminnan lähtökohta on yhteisöllisyys, joten tämä tapahtuma on tullut todella luontevasti osaksi opetusta, Säkkinen sanoo.

Kaupunginosajuhla kokoaa alueen asukkaita yhteen tekemään tapahtumaan sekä nauttimaan yhdessä valmiista juhlasta. Yhdessä tekeminen ja kokeminen lisäävät lasten ja aikuisten turvallisuuden tunnetta.

Yhdessä tekeminen ja kokeminen lisää turvallisuuden tunnetta.

Mutalan koulun rehtori Risto Kilpeläinen vierastaa ajatusta, että koti ja koulu toimisivat täysin erillään lastenkasvatuksessa.

– Tällainen tapahtuma kuin Mutala Folk tuo ihmisiä lähemmäs toisiaan. Kun koulu ja koti eivät kaivaudu omiin poteroihinsa vaan tekevät yhteistyötä, se tuo lisää turvallisuutta lapsille, Kilpeläinen kertoo.

Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen näkee Mutala Folkin osana suurempaa valtakunnallista yhteisöllisyyden trendiä. Joensuun kaupunki haluaa tukea yhteisöllisyydestä kumpuavaa toiminnallisuutta, joka ei ole uusi ilmiö. Kyläjuhlissa ja kaupunginosajuhlissa on samanlaista yhdessä tekemisen tuntua kuin kylätaloilla on ollut ennen vanhaan.

– Ennen kyläkoulut olivat keskus, jossa järjestettiin varsinaisen opetuksen ulkopuolella yhteisöllistä toimintaa. Nyt se on päässyt unohtumaan, varsinkin kaupunkiympäristössä. Meillä on Kiihtelysvaarassa kesäjuhlat, Enossa yrittäjät järjestävät tapahtumia sekä asukasyhdistykset järjestävät toimintaa. Mutta tällaisissa tiiviimmissä asumiskeskittymisissä tällainen yhteisöllisyys on unohtunut. Nyt se yhteisöllisyys halutaan takaisin, Karjalainen sanoo.

Ilolla ja yhteistyössä

Mutala Folkista nauttii koko kaupunginosa. Päiväkotiryhmistä mukana ovat jo kaikkein nuorimmat ja mukaan talkootöihin haluaa myös lasten vanhemmat. Kulttuuritapahtuma on myös kaupunginosien varttuneempienkin asukkaiden mieleen.

– Päätavoitteina ovat eri-ikäisten asukkaiden osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen sekä asuinalueen identiteetin ja kaupunginosakulttuurin esiin nostaminen, Hämäläinen listaa.

Yhteisöllisyyden tunnetta ei rakenneta väkisin. Mutala Folkin tunnelma on kehuttu juuri sen välittömyyden ja aitouden takia. Tapahtumaa ei saataisi järjestetty ilman asukkaiden intoa ja halua.

– Vahva yhteisöllisyyden tunne kaupunginosassa näkyy aktiivisena yhteisten tavoitteiden eteen työskentelynä, Hämäläinen kuvailee

Yhteisöllisyys on aktiivisen yhdessä tekemisen palkinto.

Risto Kilpeläinen kertoo, kuinka Mutala Folk on syntynyt nimenomaan ruohonjuuritason toimintana. Kaupunginosan yhteisöllisyys on aktiivisen yhdessä tekemisen lähtökohta, mutta myös palkinto, jonka siitä saa.

– Koulujen ja päiväkotien pitää tavoitella avoimuutta ja olla helposti lähestyttäviä, kuten kyläkoulu olivat aikaisemmin. Meillä on mahdollisuudet välittömään ja epäviralliseen toimintaan. Näin ihmiset oppivat tuntemaan toisensa ja tekemään yhdessä. Tunnetaan vauvasta vaariin, Kilpeläinen listaa kaupunginosatoiminnan mahdollisuuksia ja tavoitteita.

Kuntalaki turvaa kansalaisvaikuttamista

Kaupunginosien ja kylien asukkaiden yhteisöllinen toiminta kumpuaa aina asukkaiden omasta halusta vaikuttaa ja toimia. Kaupunginjohtaja kertoo, että kuntalaki turvaa kuntalaisten mahdollisuudet ruohonjuuritason toimintaan.

– Kuntalaki takaa mahdollisuudet kansalaisvaikuttamiseen. Tällä haetaan sitä, että kuntalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa asioihin suoraan. Ei tarvitse vaikuttaa puolueiden kautta tai virkamiesten kautta vaan voi vaikuttaa ihan itse, Karjalainen kertoo.

Yhteisöllisyyden sävyttävä toiminta on kaupungin tähtäimessä ja sen mahdollistamiseksi on tehty konkreettisia suunnitelmia.

– Kaupungilla on tavoitteena perustaa niin sanottuna kylätaloja. Siellä voi toimia iltapäiväkerhot ja vanhustenpiirit. Nämä tilat olisivat koko ajan auki, Karjalainen kertoo.

Tällainen yhteisöllinen toiminta tarvitsee toimiakseen aktiivisia kuntalaisia.

– Sidosryhmät ja aktiiviset toimijat ovat tarpeen, jotta tällainen toiminta voi onnistua, Karjalainen lisää.