Maa­seu­tu­mark­ki­noin­ti – Ret­ros­ta nyky­het­keen

Joen­suu on muu­ta­kin kuin pelk­kä kau­pun­gin ydin­kes­kus­ta. Kau­pun­ki on iso­jen maa­seu­tua­luei­den ympä­röi­mä, jois­ta jokai­sel­la on omat unii­kit piir­teen­sä ja his­to­rian­sa.

Nämä pitä­jät ovat ker­to­neet seu­tu­jen­sa eri­koi­suuk­sis­ta ja hou­ku­tel­leet vie­rai­li­joi­ta sekä uusia asuk­kai­ta kaut­ta aiko­jen monin eri kei­noin.

Monet näis­tä vies­teis­tä ovat yhä ajan­koh­tai­sia, min­kä joh­dos­ta van­hat mark­ki­noin­ti­ma­te­ri­aa­lit kai­vet­tiin esil­le kau­pun­gin pal­ve­lu­pis­tei­den arkis­tois­ta.

Lisäk­si Kiih­te­lys­vaa­ran enti­nen kun­nan­joh­ta­ja Juha­ni Rou­vi­nen muis­te­li kans­sam­me kun­tan­sa mark­ki­noin­nin huip­pu­het­kiä. Näin syn­tyi lyhyt kat­saus sii­tä, kuin­ka Joen­suun eri maa­seu­tua­lueil­la mark­ki­noi­tiin ennen ja nyt.

Tilo­ja, talo­ja ja mää­rä­alo­ja toi vipi­nää tila­kaup­poi­hin

Suun­ta­na suu­rem­pi Kiih­te­lys­vaa­ra

Aikoi­naan Kiih­te­lys­vaa­raa mai­nos­tet­tiin Suun­ta­na suu­rem­pi Kiih­te­lys­vaa­ra ‑slo­ga­nil­la. Suun­ta­na Suu­rem­pi Kiih­te­lys­vaa­ra oli osa 1980-luvun puo­li­vä­lin 4001-suun­ni­tel­maa, jon­ka tavoit­tee­na oli kas­vat­taa kun­nan väki­lu­ku yli nel­jään­tu­han­teen asuk­kaa­seen vuo­teen 2010 men­nes­sä.

Huip­pu­vuo­det oli­vat 1990-luvul­la ennen lamaa, jol­loin asu­kas­lu­ku nousi suun­ni­tel­man alkuai­ko­jen vajaas­ta 2 200 asuk­kaas­ta liki 2 800 asuk­kaa­seen. Par­haim­mil­laan asu­kas­lu­ku saa­tiin siis kas­va­maan lähes 30 pro­sen­til­la kym­me­nes­sä vuo­des­sa, ker­too Rou­vi­nen.

Rou­vi­sen mukaan eräs toi­nen tun­net­tu mark­ki­noin­ti­toi­men­pi­de Kiih­te­lys­vaa­ras­sa oli 80-luvun lop­pu­puo­lel­la syn­ty­nyt ja maa­seu­tua­sia­mies Aaro Piip­po­sen yllä­pi­tä­mä Tila­pörs­si, joka kasa­si alu­een myy­tä­viä tilo­ja yhteen. Tilo­ja mai­nos­tet­tiin lyhyel­lä rivi-ilmoi­tuk­sel­la otsi­kol­la Tilo­ja, talo­ja ja mää­rä­alo­ja. Ilmoi­tus sisäl­si otsi­kon lisäk­si pel­käs­tään yllä­pi­tä­jän puhe­lin­nu­me­ron. Ilmoi­tus oli kai­kes­sa yksin­ker­tai­suu­des­saan menes­tyk­se­käs ja tila­pörs­sin kaut­ta Kiih­te­lys­vaa­ras­sa saa­tiin aikai­sek­si lukui­sia tila­kaup­po­ja.

90-luvul­le tul­taes­sa Kiih­te­lys­vaa­ran slo­gan vaih­tui muo­toon Kiih­te­lys­vaa­ra –ete­vä luon­nos­taan. Tavoit­tee­na oli mark­ki­noi­da kun­taa myös mat­kai­lu­kun­ta­na ja koros­taa sen kau­nii­ta luon­to­koh­tei­ta.

Hank­keen muka­na Kiih­te­lys­vaa­ra sai myös pai­kal­lis­ten kou­lu­lais­ten jo vuo­sia aiem­min kek­si­män kan­sain­vä­li­sen lisä­ni­men Squir­rel City eli Ora­va Kaupunki.Tiesitkö, että Kiih­te­lys­vaa­ran nimen osa Kiih­te­lys tar­koit­taa nel­jää­kym­men­tä ora­van­nah­kaa? Ora­van­nah­ka oli aikoi­naan ylei­nen mak­su­vä­li­ne.

Ostan… En osta…Ostan Enos­ta!

Eri­lai­nen Eno­lai­nen

Mie­leen­pai­nu­vien isku­lausei­den edel­lä­kä­vi­jä on Eno. Jopa Enon kun­ta­leh­ti Eno­lai­nen nime­si itsen­sä Eri­lai­sek­si Eno­lai­sek­si. Leh­des­sä esi­tel­tiin Enon kun­taa ja sen eri­koi­suuk­sia hyö­dyn­täen artik­ke­lien otsi­kois­sa suju­vas­ti isku­lausei­ta ja sana­leik­ke­jä. Esi­mer­kik­si Enon ja Uima­har­jun taa­ja­mis­ta ker­to­va artik­ke­li otsi­koi­tiin vuo­den 1998 leh­des­sä näin: ”Kak­sin­ker­tais­ta mut­tei kes­kin­ker­tais­ta.”

Eräs mie­leen­pai­nu­vim­mis­ta Enon kam­pan­jois­ta on vuo­den 1989 Ostan Enos­ta ‑kam­pan­ja, joka kan­nus­ti asuk­kai­ta hoke­mal­la: Ostan… En osta…Ostan Enos­ta! kir­jai­mel­li­ses­ti teke­mään ostok­sen­sa Enon ja Uima­har­jun liik­keis­sä.

Sama­na vuon­na kam­pan­joi­tiin myös Enoon muut­ta­mi­sen puo­les­ta Tule enoon asu­maan ‑kam­pan­jan voi­min, jon­ka isku­lauseek­si muo­dos­tui HiE­NO jut­tu. Enon mark­ki­noin­nin tun­nus­piir­tei­nä sana­leik­kien lisäk­si näkyi mai­nok­sis­sa mil­tei väis­tä­mät­tä kun­ta­vaa­ku­nas­ta­kin tut­tu maja­va.

Tänä vuon­na näi­tä van­ho­ja mai­nok­sia maja­va­mas­kot­tei­neen on herä­tel­ty jäl­leen eloon.

Pyhä­se­läs­tä puhut­tiin 1960- ja 1970-luvuil­la mai­to­pi­tä­jä­nä

Elä­mää ja ympä­ris­töä Pyhä­se­läs­sä

Pyhä­se­läs­tä puhut­tiin 1960- ja 1970-luvuil­la mai­to­pi­tä­jä­nä. 70-luvus­ta eteen­päin kun­nan ima­goa läh­det­tiin muut­ta­maan yrit­tä­jäys­tä­väl­li­sem­mäk­si ja vir­keäm­mäk­si. Mark­ki­noin­ti kes­kit­tyi yri­tys­ten hou­kut­te­luun alu­eel­le.

Seu­raa­val­la vuo­si­kym­me­nel­lä Pyhä­se­län kes­kei­nen sano­ma oli­kin Maa­seu­dun rau­haa ja kau­pun­gin pal­ve­lut. Täl­lä vii­tat­tiin viih­tyi­sään asu­mi­seen mut­ta myös vilk­kaa­seen lii­ke­toi­min­taan.

1990-luvul­le tul­taes­sa kun­ta uudis­ti visu­aa­li­sen ilmeen­sä logoa ja slo­ga­nia myö­ten, min­kä seu­rauk­se­na Pyhä­se­län slo­gan vaih­tui muo­toon Elä­mää ja ympä­ris­töä. Perim­mäi­nen aja­tus ei edel­li­sel­tä vuo­si­kym­me­nel­tä juu­ri muut­tu­nut, vaan kun­taa mark­ki­noi­tiin hyvä­nä paik­ka­na niin asua kuin yrit­tää.

Vuon­na 2009 Ham­mas­lah­des­sa havah­dut­tiin Pyhä­se­län alu­een kylä­leh­den puut­tee­seen ja tämän seu­rauk­se­na sai alkun­sa kylä­leh­ti Ham­mas­lah­te­lai­nen.

Nyt vuon­na 2020 rin­nal­leen Ham­mas­lah­den Kaik­ki yhdes­sä! ‑hank­keen myö­tä leh­ti on saa­nut koko Pyhä­se­län alu­een kat­ta­van digi­leh­ti Pyhä­sel­kä­läi­sen.

Tuo­hi- ja käsi­työ­pe­rin­teet elä­vät Tuu­po­vaa­ras­sa vah­va­na

Tuut­sie Tuu­po­vaa­raan

Vuo­si­na 2002–2004 Tuu­po­vaa­ras­sa oli käyn­nis­sä tulo­muut­to­han­ke, jon­ka isku­lauseek­si muo­dos­tui Tuut­sie Tuu­po­vaa­raan. Han­ke oli var­sin menes­tyk­se­käs ja hank­keen loput­tua Tuu­po­vaa­ran muut­to­voit­to oli hui­mat 30 asu­kas­ta.

Tuu­po­vaa­ras­sa on kau­an elä­nyt vah­va käsi­työ- ja pai­men­poi­ka­kult­tuu­ri ja mark­ki­noin­nis­sa nämä tee­mat ovat tois­tu­neet myös vuo­si­kym­men­ten ajan.

Tuu­po­vaa­ras­sa on muun muas­sa valit­tu vuo­den pai­men­poi­ka tai ‑tyt­tö pai­kal­li­sis­ta aktii­veis­ta. Ensim­mäi­nen pai­men­poi­ka­pal­kin­non voit­ta­ja on jo vuo­del­ta 1987 ja vii­mei­sin pai­men­tyt­tö­pal­kin­to on puo­les­taan annet­tu vuon­na 2009.

Tuo­hi­töis­tään tun­ne­tus­sa Tuu­po­vaa­ras­sa toi­mi vuo­si­na 1999–2000 Tuoh­ta tuo­hes­ta ‑han­ke, jon­ka tavoit­tee­na oli kehit­tää ja yllä­pi­tää pai­kal­lis­ta tuo­hio­saa­mis­ta sekä teh­dä sii­tä tun­ne­tum­paa kan­sal­li­ses­ti. Nyky­ään­kin tuo­hi- ja käsi­työ­pe­rin­teet elä­vät Tuu­po­vaa­ras­sa vah­va­na ja nii­hin voi tutus­tua esi­mer­kik­si koko kylän talol­la Ulla­kol­la.

Kat­se koh­ti tule­vaa

Van­hois­ta tem­pauk­sis­ta ja toi­mis­ta saa­daan eväi­tä tule­vaan, sil­lä Joen­suun kau­pun­ki on ryh­ty­nyt tänä vuon­na kehit­tä­mään maa­seu­tua­luei­den­sa mark­ki­noin­tia.

Kesäl­lä 2020 jär­jes­tet­tiin kyse­ly, jon­ka avul­la kar­toi­tet­tiin maa­seu­tua­luei­den hel­miä eli ihmi­siä, paik­ko­ja ja tari­noi­ta, jot­ka halu­taan tuo­da kaik­kien näh­tä­vik­si. Elo­kuus­sa kyse­lyn jäl­jil­tä näil­lä nel­jäl­lä alu­eel­la jär­jes­tet­tiin työ­pa­jat, jois­sa kyse­lyn tulok­sia työs­tet­tiin ja ideoi­tiin eteen­päin.

Syk­syn aika­na laa­dit­tiin mark­ki­noin­ti­suun­ni­tel­ma, jota ryh­dy­tään toteut­ta­maan kau­pun­gin vies­tin­nän ja maa­seu­tua­luei­den aktii­vien voi­min.