Joensuun Hammaslahdessa sijaitsee Lemmenpolku niminen tie, jonka varteen vuonna 1961 rakennettiin tanssilava, joka sai nimekseen Lemmenlava. Lemmenlavan konkari Eeva Mustonen vieraili Joensuun kaupungin Näin meillä maalla -podcastissa, jossa hän tarinoi Lemmenlavan vaiheista. Lavan historiassa onkin tanssin lisäksi tapahtumia riittänyt runsaasti.

Tanssilavakulttuurin synty

Tanssilavakulttuurin perinteet Suomessa yltävät aina 1920-luvulle saakka. Siihen aikaan Suomi iloitsi uudesta itsenäisyydestään. Samoihin aikoihin syntyi suomalainen jazz- ja iskelmämusiikki. 1930-luvulla kulttuuri kukoisti, kun äänielokuvat, paritanssi ja gramofonilevyt alkoivat yleistyä. Sitten alkoikin sota Suomessa.

Sodan aikana Suomessa vallitsi tanssikielto. Tanssia pidettiin sopimattomana ajanviettotapana. Tanssien järjestämisestä oli mahdollista saada jopa vankeusrangaistuksia ja tanssilavat ympäröitiin piikkilangoin. Tämä innosti kuitenkin ihmisiä järjestämään salaisia nurkkatansseja. Kielto pysyi kuitenkin aina vuoteen 1948 asti. Kiellon kumouduttua haluttiin tanssia ja tanssilavoja rakennettiin ympäri Suomea. Isona tekijänä oli urheiluseurat, joita syntyi 40-luvulla.

– Ne (urheiluseurat) rakensivat sitten 60-luvulla ja 50-luvun lopulla näitä tanssilavoja, ja Lemmenlavakin sai alkunsa siitä, että ensin rakennettiin urheilukenttä ja siihen viereen Lemmenlava, muistelee Mustonen.

Talkoilla on tehty kaikki työt 60 vuotta.

Lemmenlavan alkutaipaleet

Vuonna 1961 valmistui ensimmäinen lava ja näin sai Lemmenlavan tarina alkunsa. Mustonen kuvailee ensimmäistä lavaa alkeelliseksi:

– Sähköt sinne saatiin sitten. Ulkovalot roikkuivat pitkissä roikissa. WC oli siellä tontin perällä, oli naisten ja miesten puoli. Ensimmäiselle lavalle vuonna 1961 mahtui 500 henkilöä tanssimaan.

Lavaa laajennettiin sitten vuonna 1969 ja sen jälkeen lavalle mahtuikin jo 1300 henkeä.

Lemmenlava olikin suosittu tanssipaikka, jota kuvastaa se, että rakennusvaiheessa otettu laina pankilta pystyttiin maksamaan neljän–viiden vuoden aikana takaisin. Ikinä ei voi kuitenkaan tarpeeksi korostaa talkoolaisten merkitystä. Alkuaikoina Lemmenlavan kanttiini oli vuokrattuna paikallisille toimijoille, mutta vuodesta 1981 jälkeen talkoolaiset ovat hoitaneet kanttiininkin, siivousten, lippu- ja makkaramyynnin ohella.

– Talkoilla on tehty kaikki työt 60 vuotta, tiivistää Mustonen.

Kylän rattijuopot varastivat traktorin ja ottivat vauhtia ja rysäyttivät Lemmenlavan ovesta sisään.

Tuhopoltto aloittaa kolme vuotta kestäneen huonon onnen kierteen

1993 huhtikuussa alkoi kolme vuotta kestänyt ajanjakso, jolloin lavaa jouduttiin korjaamaan useampaan otteeseen. Pikkupojat viskelivät palavia spraypulloja ikkunoista sisään lavalle, jossa oli säilössä vaahtomuovipatjoja. Lava tuhoutui täysin. Uusi lava rakennettiin saman vuoden kesänä ja syksyllä tanssittiin Katri Helenan tahtiin avajaisissa.

Kesällä 1994 kolahti jälleen. Tällä kertaa kylän rattijuopot varastivat traktorin ja ottivat vauhtia ja rysäyttivät Lemmenlavan ovesta sisään. Baarin keskipilari oli auki ylhäältä pari
metriä. Oli juhannusviikko menossa. Rakennusliike hälytettiin paikalle korjaamaan viat ja juhannussunnuntaina päästiin ihan normaalisti tanssimaan Lemmenlavalla.

Talvella 1995 saatiin taas talkoolaisille töitä. Kattotuoleihin oli jäänyt hiushalkeamia ja kun yksi kattotuoli lähtee kaatumaan, oli dominoefekti valmis.

– Se oli täydellinen tuho, toteaa Mustonen.

Keväällä kaikki käytettävä puutavara annettiin käyttöön rakennusliikkeelle ja talkoilla saatiin kasaan uusi lava. 1996 kesällä tanssittiin jo sitten ihan normaalisti Lemmenlavalla. Haastattelussa Eeva kertoo, että tuon jälkeen lava on saanut olla aika rauhassa lukuun ottamatta pieniä pikkupoikien tihutöitä.

Nykytilanne ja katse tulevaisuuteen

Lemmenlavalla on esiintynyt paljon iskelmätaivaan tähtiä, jotka ovat tanssittaneet Lemmenlavan yleisöä. Mustonen kertoi podcastissa, että tulipalon jälkeen Lemmenlavan avajaisissa oli esiintymässä Katri Helena. Tämän lisäksi Lemmenlavalla on kuultu muun muassa Markku Aroa, Janne Tulkkia ja vuoden 1988 tangokuningasta, edesmennyttä Kari Piiroista. Jari Sillanpääkin on ollut esiintymässä Lemmenlavalla ja Mustonen muisteleekin hymähtäen silloin olleen todella vilkas ilta.

– Ihan melkein ahdasta oli, Mustonen hymähtää.

Kari Tapiotakin pyydettiin kolmeen kertaan esiintymään, mutta ei napannut koukkuun.

Eeva Mustonen arvioi tanssilavakulttuurin suosion olevan jopa hienoisessa nousussa, kun nykyään järjestetään niin paljon erilaisia tanssikursseja. 60 vuotta on jo tampattu jalkaa Lemmenlavalla, joten eiköhän sieltä se vähintään toiset 60 ole tuloillaan.

Näin meillä maalla -podcast nostaa esiin mielenkiintoisia tarinoita ja henkilöitä Joensuun maaseudulta. Podcast on toteutettu yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa.

Kuuntele podcastia: Näin meillä maalla, osa 1: Lemmenlava
Tekstiversio: Lue podcastin tekstiversio

Alkoiko tanssijalkaa vipattaa? Katso Lemmenlavan tapahtumat