Kun koulu muuttaa, olennaisinta on yhteistyö ja myönteinen asenne. Suunnitelmat eivät aina toteudu, yllätyksiä tulee, kaikki hommat eivät ole kivoja. Tarvitaan joustavuutta.

Kun koulu muuttaa, olennaisinta ei ole tavaroiden siirtely vaan liikahdukset ihmismielissä. Ympäristön muuttuminen tarjoaa henkilöstölle virikkeen tarkastella omaa työtä uudesta näkökulmasta. Muutto on mahdollisuus muuttua.

Kevätjuhlapuheessani viittasin Shuswap-alueella Kanadassa asuviin intiaaniheimoihin. Heimojen vanhimmat päättävät 25-30 vuoden välein, että koko kylä ihmisineen, eläimineen ja rakennuksineen pitää muuttaa jonnekin muualle vain siksi, että muuten elämästä tulee ennustettavaa ja haasteetonta — ja ilman haasteita merkityksetöntä.

Ehkä suomalaiset koulutkin pitäisi pakottaa muuttamaan muutaman kymmenen vuoden välein. Tulisi automaattisesti uutta potkua arkeen. Meitä kouluväkeä tosin helpottaa se, että muutosta on tarjolla ilman muuttojakin. Opetussuunnitelmat myllätään uusiksi kymmenen vuoden välein. Tietokoneiden salasanat kolmen kuukauden välein. Ja kaikki täydellisesti toimivat asiat korvataan uusilla ennen kuin ne toimivat täydellisesti liian pitkään.

Mutta kyllähän sinä tiedät: ajan hengellä on ADHD. Se ei ymmärrä, että eivät shuswapitkaan muuta kaikkea koko ajan. Aito oppiminen ja kaikki kehitys edellyttää aina myös paikallaan pysymistä.

Kun koulu muuttaa, jokaisen muuttajan pitää luopua kahdesta ihmiselle lajityypillisestä mutta huonosta ajattelutavasta. Ensiksi pitää luopua märehtimisestä eli jumittumisesta pohtimaan sitä, mikä meni pieleen. Toiseksi pitää luopua murehtimisesta eli jumittumisesta pohtimaan sitä, mikä voi kohta mennä pieleen. Karsikon koulun muutto onnistui sutjakkaasti, koska meillä ei märehditty eikä murehdittu vaan yksinkertaisesti laitettiin jalkaa toisen eteen ja kannettiin laatikoita. Vanhasta luopumiseen liittyvä surutyökin tehtiin ilon kautta Surakan baarissa.

Muutto on luopumista. Karsikon koulun muuttaessa jouduimme jättämään hyvästit varastossamme olleille tekstiilityön pehmeille materiaaleille. Niitä ei voitu tai kannattanut puhdistaa. Sen jälkeen olemme kärsineet materiaalipulasta.

Jos arvon lukijalla on joutilasta puhdasta kangasmateriaalia tai lankaa, tyhjä tekstiilivarastomme avaa odottavan sylinsä. Tiedon mahdollisesta lahjoituksesta voi laittaa vastuuopettajamme sähköpostiin merja.kuhlmann@jns.fi. Materiaalin toimitusohje tulee paluupostissa, antamisen ilo jo aikaisemmin ja Karsikon koulun kiitos etukäteen tässä ja nyt.

Jussi T. Koski

Kirjoittaja on lukuvuoden 15-16 alusta Sirkkalassa toimineen Karsikon koulun rehtori.

Karsikon koulun muutto onnistui sutjakkaasti, koska meillä ei märehditty eikä murehdittu vaan yksinkertaisesti laitettiin jalkaa toisen eteen ja kannettiin laatikoita.