Jäiden tekeminen aloitetaan syksyn pakkasilla

Jäiden tekeminen syksyllä alkaa, kun pakkasta on yhtäjaksoisesti luvassa vähintään viikko. Työtä helpottaa, jos maassa on lunta ja se on päästy tiivistämään kentän pintaan tasoitteeksi. Suoraan kivituhkan päälle jään tekeminen on hitaampaa ja kalliimpaa, koska kenttä on epätasainen ja imee enemmän vettä.

Perussääntönä on, että uusi vesi voidaan ajaa pintaan vasta edellisen kerroksen jäädyttyä.

Tiivistetyn lumipatjan päälle ajetaan vettä traktorilla ja säiliöllä tai vaihtoehtoisesti letkuvedellä ohuena vesisumuna. Jos vettä lisätään liian aikaisin, jääkerrosten väliin jää ilmaa ja muodostuu ns. jääkansi, joka ei kestä luistelua. Kunnon pakkasilla jään kasvattaminen on tietenkin nopeampaa.

Kentät kuntoon viikossa

Kun jäätä on saatu kasvatettua muutama sentti, voidaan sitä ruveta hoitamaan jäänhoitokoneella. Jos keli on otollinen, eli pakkasta on vähintään muutama aste ja taivaalta ei tule suuria määriä lunta, voi kentät saada turvalliseen luistelukuntoon noin viikossa.

– Luistelukauden ollessa käynnissä työt alkavat arkiaamuina kello kuusi. Kenttä ja kaukalot aurataan ja jäädytetään, jos mahdollista. Lumisateella kentän jäädytys ei onnistu, kertoo kenttiä Louhelassa hoitava laitosmies Mikko Tanskanen.

Kenttämiehen päivä jatkuu jäänhoidon jälkeen pukukoppien, huoltoporttien ja vaihtoaitioiden edustojen kolaamisella.

Välillä riesana lumituprut – tai vesisade

– Kirkkaalla pakkaskelillä jääurheilukeskusten kaukaloita hoidetaan jäänhoitokoneella noin kahden tunnin välein, hieman riippuen käytöstä. Lumisateella luistelualueita aurataan aina tarvittaessa: kovan sateen aikana aurataan koko ajan kaukalossa tai kentällä. Tänä talvena runsaat lumisateet ovat tuoneet haasteita kentän hoitoon. Myös lämpötilan muutokset ja välillä vesisateetkin ovat olleet riesana. Jäät kyllä kestävät yksittäiset päivät plussan puolella, mutta jos päiviä on useampi peräkkäin ja siihen vielä päälle sataa vettä, joudutaan kenttiä laittamaan kiinni jään pehmentyessä, Tanskanen jatkaa.

Iltavuorossa kentänhoitaja huolehtii siitä, että kaukaloissa oleville vakiovuoroille olisi jää aina hoidettu tai puhdistettu, tarvittaessa aurataan myös kaukaloiden vieressä sijaitsevat luistinradat. Ennen työvuoron päättymistä on syytä tehdä myös tarvittavat huollot koneisiin, että työkaverin on mukava aloittaa oma vuoronsa aamulla.

– Kentänhoitajan pitää pystyä arvioimaan milloin kenttä on turvallisessa luistelukunnossa ja milloin ei. Talvet lähitulevaisuudessa tuskin tulevat muuttumaan ainakaan vakaampaan suuntaan, ja se tuo haasteita työn suunnitteluun ja toteutukseen. Kaukalon reunalta, suoraan jäältä tulee yleensä paras palaute, Tanskanen virnistää.

Keskusta-alueen luistinradoilla ja kaukaloilla vilskettä

Keskusta-alueen luistinradoilla ja kaukaloilla riittääkin vilskettä iltaisin: kaukaloissa kiekkoillaan ja luistinradoilla luistellaan sekä mailan kanssa että ilman.

– Täällä Niinivaaralla on aina niin hyvässä kunnossa jäät, tilaa on paljon myös lapsille kun jääradan ympäri on jäädytetty rata, ja onhan tuota itsekin tullut käytyä pipolätkää pelaamassa, kertoo lähistöllä asuva Kaisa Pesonen.

Joensuun alueella on 17 kaukaloa ja 23 luistinrataa. Tarkista ylläpito latuseurannan sivulta Kentät-välilehdeltä.

Louhelan, Rantakylän ja Niinivaaran luistelukentät käytössä pisimpään

Kevätaurinko alkaa hiljalleen tehdä tekoja luistelukentillä. Louhelan, Rantakylän ja Niinivaaran luistelukenttien jään kunnostavat kaupungin omat työntekijät eivätkä urakoitsijat, ja niitä kenttiä kunnostetaan yhdessä työvuorossa niin kauan kuin luisteluolosuhteet ovat turvalliset. Torstaista 15.3. alkaen kopit menevät niillä kiinni kello 15.

Muiden kenttien (koulujen yhteydessä olevat luistinradat ja kaukalot sekä kaupunginosakentät) ylläpito päättyy tältä kevättalvelta kokonaan 15.3.

Tarkista kenttien ylläpito
www.joensuu.fi/latuseuranta