Vuosittaisessa kaavoituskatsauksessa tiedotetaan Joensuun vireillä olevista ja käynnistyvistä kaavahankkeista.

Tällä hetkellä käynnissä olevia ja nyt tiedossa olevia vuonna 2018 käynnistettäviksi suunniteltuja kaavahankkeita on yhteensä 45.

Vuoden 2018 merkittävimmät asemakaavahankkeet ovat Penttilänrannan seuraavan vaiheen kaavamuutos ja Yliopistokadun kampuksen kaavamuutos. Kampuksen kaavamuutoksella on tarkoitus muun muassa mahdollistaa asuinrakentaminen sekä yritystoiminnan ja palvelujen sijoittuminen alueelle.

Jääkärinpuisto–Kirkkopuisto-alueella laaditaan asemakaavamuutosta yhtä aikaa yleissuunnitelman kanssa. Sen tarkoitus on uudistaa alueen puistoja ja liikennejärjestelyjä. Lisäksi viereisellä Hasanniemen ja Koivuniemenpuiston alueella suunnitellaan muun muassa pienimuotoista lisärakentamista ja Jokiaseman alueen rakentamisperiaatteita.

Kaupunkirakenne tiivistyy

Kaupunginvaltuusto hyväksyi kantakaupunkia ja Reijolaa koskevan täydennysrakentamisohjelman keväällä 2017. Täydennysrakentamisella tavoitellaan tiiviimpää ja taloudellisempaa kaupunkirakennetta, jolloin matkat ovat lyhyempiä, palvelut lähempänä ja tekniikan ja liikenteen verkostot tehokkaammassa käytössä.

Ohjelmaa käytetään kaupungin sisäisenä ohjeena ja ohjelmana asemakaavojen laatimiselle. Lisätietoa saa osoitteesta www.joensuu.fi/taydennysrakentamisohjelma.

Tonttitarjontaa riittää

Asuntorakentaminen on ollut Joensuussa viime vuodet erittäin vilkasta. Erityisesti kerrostaloasuntoja on rakennettu paljon. Kaupunki on pystynyt kaavoittamaan ja luovuttamaan tontteja kysyntää vastaavasti.

Asemakaavoitettujen pien-, rivi- ja kerrostalojen varanto on hyvä. Tonteista valtaosa sijoittuu kantakaupunki–Reijola–Niittylahti-alueelle, jossa myös kysyntää on eniten. Vuonna 2018 on tarkoitus luovuttaa rakentajille noin 100 pientalotonttia.

Penttilänrannan, Aittarannan ja Rantakylän kerrostaloalueet ovat tuoneet uusia vaihtoehtoja kerrostalorakentamiseen.

Työpaikkatonttien merkittävin reservi taas on Papinkankaan alue. Kaikkinensa Joensuun työpaikkatonttivaranto on hyvä ja riittää 5–10 vuoden tarpeisiin.

Asemanseudun kaavoitus edennyt

Viime vuoden marraskuussa päivätyn, edellisen kaavoituskatsauksen jälkeen lainvoiman on saanut yhteensä 14 asemakaavaa tai asemakaavan muutosta. Merkittävimpiä ovat olleet asemanseudun alueen kaksi asemakaavamuutosta ja Tulliportin kampuksen asemakaavamuutos. Ne mahdollistavat muun muassa asuntojen rakentamisen 450–500 opiskelijalle.

Ratapihan alueen asemakaavaa on muutettu niin, että pitkään suunniteltu ratapihan parantamishanke on mahdollinen.

Anna palautetta kaavojen laatimisaikana

Kaavahankkeen vireille tulosta ilmoitetaan kaavoituskatsauksessa sekä kuulutuksissa Karjalan Heilissä ja kaupungin nettisivuilla. Kaavahankkeen käynnistyessä alueen asukkaat ja maanomistajat saavat tiedotteet myös postitse.

Kaavan laatimisen aikana voi ilmaista mielipiteensä useassa eri vaiheessa. Aloitus- ja luonnosvaiheissa kaava-asiakirjat ovat julkisesti nähtävillä ja niistä järjestetään yleisötilaisuuksia. Mielipiteet voi toimittaa sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus@jns.fi ja postitse osoitteeseen Joensuun kaupunki, kaavoitus, Muuntamontie 5, 80100 Joensuu.

Päätettäväksi menossa olevia kaava-asiakirjoja kutsutaan kaavaehdotuksiksi. Kaavaehdotuksen nähtävilläpitoaikana voi jättää kirjallisia muistutuksia. Ne voivat palauttaa ehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi.

Kaupunginvaltuuston hyväksymispäätöksestä voi valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen.

Kaavoituskatsauksen voi lukea osoitteessa www.joensuu.fi/kaavoituskatsaus.

Kaavoituskatsauksen saa paperilla Muuntamontien ja Carelicumin palvelupisteistä Joensuussa sekä kaupungin palvelupisteistä Enossa, Hammaslahdessa, Kiihtelysvaarassa ja Tuupovaarassa.

Mutta mitä eri kaavat tarkoittavat?

Yleiskaavalla suunnitellaan koko kaupungin maankäyttöä 10–20 vuodeksi. Se antaa kehykset tarkemmalle suunnittelulle ja ohjaa osaltaan asemakaavoitusta.
www.joensuu.fi/yleiskaava

Osayleiskaavoilla suunnitellaan esimerkiksi kokonaisten kaupunginosien maankäyttöä yleiskaavaa tarkemmin sekä ohjataan muun muassa ranta-alueiden rakentamista.

Asemakaavassa osoitetaan muun muassa rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus. Se voi koskea esimerkiksi kokonaista asuntoaluetta tai vain yhtä tonttia.