Seitsemänkymmentä vuotta sitten, 20. maaliskuuta 1949, vietettiin Gävlenlinnan rakennuksen vihkiäisiä Joensuussa Papinkadulla. Hanke oli saanut alkunsa, kun Ruotsin Gävleborgin läänin maaherra Maja Sandler päätti lahjoittaa Suomen punaisen ristin kautta 400 000 kruunua kivirakennukseen, jonka tulisi toimia lastenneuvolana, äitiysneuvolana tai kerhotoiminnassa, myös lastensairaalaa kaavailtiin alkuvaiheessa. Hanke alkoi realisoitua kun vuonna 1946 hyväksyttiin arkkitehtitoimisto Kurt Simbergin ja Bertel Saarnion piirustukset rakennusta varten.

Valmistuessaan talossa oli tilaa äitiysneuvolalle, lastenneuvolalle ja päiväkotitoiminnalle. Lisäksi partiolaisille oli varattu oma tila ja ullakolla oli asunto vahtimestarille. Vihkiäistilaisuudessa paljastettiin edelleen päiväkodin salissa oleva kaksikielinen taulu, jossa toivotaan että rakennus tulee ”pysyväisesti palvelemaan lääninkomitean tarkoitusta: suomalaisten lasten hoitoa ja terveyttä”.

Nyt, 70 vuotta myöhemmin, voimme todeta tuon toiveen toteutuneen varmasti paremmin kuin osattiin odottaa.

Kauan kaupungin ainoa päiväkoti

Päiväkodin entinen johtaja Sirpa Kosonen tutki pro gradu -tutkielmassaan vuonna 1999 lastentarhan toiminnan alkuvaiheita ja samalla Gävlenlinnan päiväkodin historiaa. Monet tämän artikkelin tiedot ovat tästä tutkimuksesta peräisin. Heti alkuvaiheesta talo on ollut ahkerassa käytössä ja kestänyt ajan tuomat haasteet aina tähän päivään asti.

 

Vuoteen 1956 Gävlenlinna oli ainoa päiväkoti Joensuussa

Alkuvaiheessa rakennus oli kaupungille erityisen tärkeä, sillä vuoteen 1956 se oli ainoa päiväkoti Joensuussa. Taloa pidettiin tarkoituksenmukaisena, viihtyisänä ja uudenaikaisena päiväkotina. Tilat koettiin moderneiksi, väljiksi ja valoisiksi.

Kun katsoo päiväkodin päiväohjelmaa 1950- ja 1960-luvulta ja vertaa sitä nykypäivän päiväohjelmiin, niin alusta asti on ymmärretty ulkoilun ja kunnollisten aterioiden merkitys lapsille. Askartelua tuntui olevan reilusti, samoin erilaisia laulu- ja leikkihetkiä. Vapaan leikin merkityskin ymmärrettiin, sillä sitä oli päivittäin aikana, jolloin sitä tavallisesti saattoi olla vain tunti viikossa.

Joen toiselta puolelta hoitoon ylisoutajan kyydissä

Rakennus sijaitsee Pielisjoen rannalla ja harvalta päiväkodin pihalta on yhtä komeat, mutta toisaalta talvella tuulisen koleat, maisemat kuin Gävlenlinnasta. Jo ennen kuin Suvantosilta valmistui vuonna 1974, olivat lapset tulleet päivähoitoon joen toiselta puolelta Mäntylästä ja Penttilästä.

Eräs Gävlenlinnassa päivähoidossa kuusi-seitsemänkymmentäluvun taitteessa käynyt muisteli, kuinka äiti saattoi hänet joen rannalle Mäntylän puolelta sarkatakkisen ylisoutajan kyytiin. Vastarannalla oli päiväkodin työntekijä valmiina ottamaan lapsen vastaan. Talvella jään ollessa tarpeeksi kestävää sama matka tehtiin jään ylitse.

Viime vuosina on tavallaan palattu entiseen, kun Ylisoutajan sillan valmistuttua vuonna 2014 monet uuden kerrostaloalueen lapset ovat saapuneet aamuisin Gävlenlinnaan hoitoon.

Viime vuosina on tavallaan palattu entiseen, kun Ylisoutajan sillan valmistuttua vuonna 2014 monet uuden kerrostaloalueen lapset ovat saapuneet aamuisin Gävlenlinnaan hoitoon.

On todella vaikea arvioida, kuinka monen entisen tai nykyisen joensuulaisen elämään Gävlenlinna liittyy tavalla tai toisella. Päivähoidossa olleiden lasten määrä vuosikymmenten aikana lasketaan useissa tuhansissa ja Gävlenlinna onkin sitä kautta ollut osa monen joensuulaisen perheen elämää.

Vuosikymmenten kuluessa myös työntekijät ovat vaihtuneet, erilaisia harjoittelijoita, opiskelijoita ja koululaisia on työskennellyt talossa pitemmän tai lyhyemmän jakson. Tarinoita ja muistoja vuosikymmenten varrelta on varmasti paljon.

Vuosien varrella neuvolatoiminta on jäänyt pois ja nykyisin talossa toimii kolme päiväkotiosastoa, joissa on yhteensä viitisenkymmentä lasta. Välillä perheille tarjottiin myös iltahoitoa, mutta tällä hetkellä talo toimii tavallisena päivätalona.  Gävlenlinna on keskustan ainoa päiväkoti ja siellä on paljon lapsia paitsi keskustan alueelta edelleen myös Ylisoutajan sillan takaa uudelta Mäntylän kerrostaloalueelta.

Talossa aistii menneiden vuosikymmenten historian

Taloon sisälle tullessa voi heti aistia menneiden vuosikymmenten historian vaikkapa sisäikkunoiden maalauksista. Ehkä tiloja ei koeta enää niin moderniksi, väljiksi ja valoisiksi kuin seitsemänkymmentä vuotta sitten kuvailtiin, mutta vastapainoksi sisältä löytyy monta jännittävää soppea ja nurkkausta.

 

Sisältä löytyy monta jännittävää soppea ja nurkkausta

Koska päiväkoti on Joensuun vanhin, yritämme muistaa perinteet toiminnassamme. Hyviä lauluja ja leikkejä oli jo puoli vuosikymmentä sitten, eikä niitä kaikkia kannata unohtaa, vaikka päiväkotitoiminta koko ajan uudistuukin.

Päiväkodin pihalta näkyy Pielisjoen virta. Joki on säilynyt ennallaan, mutta muuten maisemat ovat vaihdelleet. Lapset ovat saaneet ihailla ohi meneviä aluksia ja tukinuittoa. Penttilän saha toimi pitkään maisemamerkkinä, kunnes se paloi vuonna 1996. Sen jälkeen vastaranta oli pitkään joutomaata, kunnes kaavoituksen jälkeen olemme voineet katsoa ja kuunnella kerrostalojen nousua. Keskustanpuoleisella rannalla heti päiväkodin vieressä alkaa puistoalue, joka antaa hyvän mahdollisuuden retkeilylle.

Vaikea arvioida millaisia satavuotisjuhlia seudullisesti arvokkaassa Gävlenlinnassa vietetään. Rakennuksen tulevaisuutta pohdittaessa olisi hyvä muistaa huoneentaulun alkuperäinen toive, palvella pysyväisesti lasten hoitoa ja terveyttä ja tuottaa Joensuun kaupungille ja sen asukkaille mahdollisimman suurta iloa.