Hieman poikkeuksellinen tuleva vuosi näkyy myös Joensuun kaupungin talousarvioesityksessä. Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät Siun sotelle, kaupungin organisaatio muuttuu ja oman vaikutuksensa tuovat myös kilpailukykysopimus ja perustoimeentulotuen siirtyminen kunnilta Kelalle.

Kaupunginjohtaja Kari Karjalaisen talousarvioesitys julkaistiin 27. lokakuuta, minkä jälkeen kaupunginhallitus käsittelee sitä toisen kerran 14. marraskuuta. Ensimmäisen kerran asiaa käsiteltiin 1.11. Kaupunginvaltuusto päättää asiasta 28.11. Voit seurata kokousta Twitterissä tunnisteella #jnsvaltuusto tai livenä netissä osoitteessa www.joensuu.fi/valtuusto.

Siun soten maksuosuudet on päätetty kuntien yhteisessä omistajaohjauksessa. Joensuun maksuosuus on 233 miljoonaa euroa, mikä kattaa ympäristöterveydenhuollon, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen.

Siun soten myötä Joensuun kaupungin organisaatio muuttuu, jolloin palveluiden painopiste kokee muutoksen. Uutta on se, että talousarvioesityksessä näkyy nyt elinvoima uutena kokonaisuutena. Uudistuvan Joensuun kaksi muuta toimialaa ovat hyvinvointi ja kaupunkiympäristö.

Uusi valtuustokausi alkaa ensi vuoden kesäkuussa, minkä jälkeen valtuusto valmistelee kaupungin uuden strategian. Jo tässä talousarvioesityksessä on rakennettu uutta organisaatiota, mutta se näkyy vasta muutoksen konkretisoiduttua.

Valtion vaikutukset

Kilpailukykysopimus tuo muutoksia kaupungin tulo- ja menovirtoihin. Se heikentää kuntataloutta ja Joensuun taloutta lyhyellä aikavälillä. Kilpailukykysopimus pienentää verotuloja ja valtionosuuksia mutta samalla myös toimintamenoja. Kilpailukykysopimuksesta johtuvasta toimintamenojen pienentymisestä ei ole välitöntä vaikutusta palveluihin.

Perustoimeentulo siirtyy kunnilta Kelalle vuodenvaihteessa, jolloin toimintamenot pienenevät. Vastaavasti valtionosuudet vähenevät.

Lisäksi tuleva maakuntauudistus muuttaa aikanaan kuntien tehtäviä ja rahoitusta merkittävästi, mutta kuntakohtaiset vaikutukset selviävät myöhemmin.

Lisää rahaa koulutiloihin

Hyvinvoinnin toimialaan kuuluvat päiväkodit ja koulut saavat merkittävästi lisää rahaa ensi vuonna palveluverkon muuttumisen vuoksi. Esimerkkeinä mainittakoon Karhunmäen koulun toiminnan alkaminen, Nepenmäen yhteiskoulun ja uuden Norssin rakentaminen sekä Rantakylän päiväkodin valmistuminen. Toimitilamuutokset johtuvat sekä huonokuntoisista rakennuksista että päivähoito- ja kouluikäisten lasten määrän kasvusta.

Talousarvioesityksessä on myös huomioitu keskustan voimakas kehittäminen, kuten Joensuun kauppatoriin liittyvä rakentaminen. Lisäksi Raatekankaan eritasoliittymän teko käynnistyy, Ilosaaren rakennustyöt jatkuvat sekä 125 tontin luovutukseen varaudutaan.

Talousarvio on 1,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Edellä mainitut toimitilainvestoinnit nostavat lainakantaa, joka on 2561 euroa per asukas. Tasoa pyritään laskemaan tulevina vuosina. Veroja ei esityksessä koroteta vuodelle 2017.

Organisaatio muuttuu

Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät Siun sotelle ensi vuoden alussa, jolloin Joensuun kaupungin organisaatio muuttuu.

Olipa kysymys sitten rahasta, työntekijöistä tai palvelutuotannosta, sote on yli puolet kaupungin toiminnasta. Isoja muutoksia tapahtuu, kun sote siirtyy Pohjois-Karjalan kuntien ja Heinäveden perustamalle Siun sotelle. Uudistuksen myötä toiminta keskittyy Joensuussa kolmeen toimialaan: elinvoimaan, hyvinvointiin ja kaupunkiympäristöön.

Uudistuksessa elinvoima saa entistä isomman roolin. Sen vastuulle kuuluvat muun muassa kaupungin kilpailukyvyn ja elinvoiman kehittäminen, elinkeino- ja innovaatiopolitiikka ja hankintatoimen järjestäminen. Hyvinvointi vastaa varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluista eli päiväkodeista, kouluista sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluista. Kaupunkiympäristöön kuuluvat kaavoitus, kadut, liikenne, vesihuolto, rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu.