Joensuu on vilkas ja vireä tapahtumakaupunki, jonka vuotta värittää laaja tapahtumien kirjo.
Koronavuosi on koetellut kaupunkia, sillä tilastollisesti vuonna 2020 Joensuussa järjestettiin yli 60 prosenttia vähemmän tapahtumia ja tapahtumissa kävijöitä oli 83 prosenttia vähemmän edellisvuoteen verrattuna.
Joensuun kaupunki on kehittänyt luova exit -suunnitelman tukeakseen pandemia-ajasta kärsineitä luovan alan toimijoita ja suunnitelman tavoitteena on saada paikallinen kulttuuritoiminta jälleen kukoistamaan.
Tavoitteena on saada paikallinen kulttuuritoiminta jälleen kukoistamaan.
Kerubi on yksi Joensuun tunnetuimmista tapahtumakeskuksista ja kaupungin kumppani useissa tapahtumissa.
Kerubin tapahtumatuottaja Harri Laukkanen todisti Kerubiin kohdistuneet koronakriisin vaikutukset.
– Tilanne lähti dramaattisesti käyntiin, kun ampumahiihdon maailmancupin Kontiolahden osakilpailu suljettiin yleisöltä heti porttien avaamisen jälkeen. Tämän jälkeen tapahtumat peruttiin muutamaksi kuukaudeksi
kokonaan. Kesällä ja syksyllä 2020 pystyimme joitain tapahtumia rajoitetusti järjestämään, mutta talvi oli taas perumisten ja siirtojen aikaa.
Poikkeusaika on pakottanut toimijoita kehittämään uusia tapoja tehdä tapahtumia terveysturvallisuus edellä.
Kerubissa on kehitetty esimerkiksi tapahtumien alueratkaisuja sekä lipunmyyntikäytäntöjä.
Tekemisen into ja ilo hiipuvat, kun mahdollisuus ideoiden toteuttamiseen viedään kuin matto
jalkojen alta.
Laukkanen uskoo tietynlaisen varuillaanolon olevan välttämätöntä vielä pitkään. Epävarmuus tulevasta vaikuttaa myös tekijöihin. Tekemisen into ja ilo hiipuvat, kun mahdollisuus ideoiden toteuttamiseen viedään kuin matto jalkojen alta.
Poikkeusajoista parempaan päin
Poikkeuksellinen ajanjakso on järjestellyt tapahtuma-alaa uudelleen ja alan työntekijät ovat myös itse järjestäytyneet.
Laukkanen on nähnyt alan vaiheet läheltä ja toivoo asioiden muuttuneen parempaan.
– Toivoisin ja uskoisin, että koronakriisi on tuonut ainakin tapahtuma-alan liiketoiminnan yhä useamman tietoisuuteen, ja sen taloudelliset sekä työllisyysvaikutukset tiedostetaan ehkä paremmin kuin ennen kriisiä, Laukkanen tuumii.
Joensuun kaupungin kulttuurijohtaja Leena Hoppania jakaa huolen alan tulevaisuudesta.
Kun osaajat suuntaavat työpaikkojen perässä muualle, vaikeutuu esimerkiksi isojen, monipuolista osaamista vaativien tapahtumien järjestäminen.
Täten olisi tärkeää, että mahdollisimman moni kulttuurialan alihankintaketjujen työpaikka voitaisiin säilyttää.
– Kulttuuri- ja tapahtuma-ala on suuri työllistäjä koko maan mittakaavassa. Esimerkiksi metsäteollisuus työllistää Suomessa 30 000 ihmistä ja kulttuuriala normaaleissa oloissa 135 000 ihmistä, Hoppania huomauttaa.
Joensuu toimii etunenässä kulttuurin hyväksi
Joensuun kaupungin luova exit -suunnitelman tarkoituksena on auttaa luovan alan ammattilaisia mahdollistamalla ammattimaisen luovan työn tekeminen paikoissa ja tilanteissa, joita koronarajoitukset ovat rajoittaneet.
Tukipaketin sisällöt ovat olleet haettavissa kesän ajan ja osassa haku jatkuu edelleen.
– Tavoitteena on myös madaltaa kynnystä eri toimijoille toteuttaa erilaisia tapahtumia. Tästä yhtenä esimerkkinä on vapaasti käytettävissä oleva pohja terveysturvallisuussuunnitelman laatimiseksi. Toivottavasti yksikään tapahtuma ei jäisi toteutumatta sen takia, että ei olla aivan varmoja siitä, mitä terveysturvallisuuden suhteen tulisi huomioida, toteaa kulttuuriohjaaja Laura Piiroinen.
Tukipaketin sisällöt ovat olleet haettavissa kesän ajan ja osassa haku jatkuu edelleen.
Varoina tukipakettiin ovat vuosittaiset määrärahat, joiden käyttöä on kohdennettu vallitsevaan tilanteeseen soveltuvimmiksi.
Joensuun kehittämän tukipaketin ainutlaatuisuutta korostaa kokonaisuuden herättämä kiinnostus myös muissa kaupungeissa ja kunnissa.
Kuvassa tulevaisuuteen katsovat Kerubin tapahtumatuottaja Harri Laukkanen ja Joensuun kaupungin kulttuuriohjaaja Laura Piiroinen.
