Kaavoituksen henkilöstöä

Joensuun keskustan rakennuksia suojellaan

Suojelukaava jopa koko Suomen ensimmäinen

Joensuun keskustan kulttuurihistoriallisesti merkittävimpiä rakennuksia aiotaan suojella asemakaavalla.

Suojelukaava on Pohjois-Karjalan ja mahdollisesti Suomenkin ensimmäinen tässä laajuudessa toteutettava rakennussuojeluun keskittyvä kaava.

Suojelu pohjautuu vuonna 2012 valmistuneen Joensuun keskustan osayleiskaavan ratkaisuihin. Työn yhteydessä laadittiin rakennus- ja kulttuurihistoriaselvitys sekä rakennusinventointi.

Keskustasta tunnistettiin sen arvokkaat rakennukset, joiden säilymisen turvaaminen edellyttää suojelua asemakaavalla. Inventoinnissa tutkittiin ennen vuotta 1960 valmistuneita rakennuksia ja muutama sitä nuorempi rakennus.

Tavoitteena on suojella 35 rakennusta

Tavoitteena on suojella yhteensä 35 rakennusta, jotka sijaitsevat 28 eri kiinteistöllä. Suojelu kohdistuu vuosien 1913–1966 aikana valmistuneeseen rakennuskantaan.

Vanhin rakennus on puhelinlaitoksen toimitalon vanha osa Kauppakatu 15 a:ssa ja uusin valtion vanha virastotalo Torikatu 36:ssa.  Suurin osa suojelukaava-alueella sijaitsevista rakennuksista on 1950–1956 valmistuneita jälleenrakennuskauden asuinkerrostaloja.

– Rakennussuojelu takaa sen, että kaupungin rakennuskannasta muodostuu ajallisesti kerroksellinen ja mielenkiintoinen. Suojeltavilla rakennuksilla on arvoa kaupunkikuvallisessa ja historiallisessa mielessä. Rakennukset muistuttavat aikakautensa rakentamistavoista sekä tapahtumista, kertoo Joensuun kaupungin vs. kaavoituspäällikkö Juha Pasma.

Rakennussuojelu takaa, että rakennuskannasta muodostuu ajallisesti kerroksellinen ja mielenkiintoinen

Valtion vanhan virastotalo Torikatu 36:ssa muistuu erään nykyisin kaupungilla työskentelevän virkamiehen mieleen, joka nuoruuden virkamiesvuosinaan työskenteli tuossa rakennuksessa tielaitoksella.

Kuuleman mukaan virastotalon kellarissa oli muun muassa kopiolaitos, missä tehtiin ammoniakintuoksuisia sinikopioita ja taukotila, missä tupakkahimoiset saivat tarpeeseensa helpotusta. Sama virkamies on nykyisin kaupunkiympäristöjohtajana toimiva Ari Varonen.

–  Valtion vanha virastotalo kertoo maakunnan hallintohistoriasta ja se edustaa 1960- luvun hallintorakennusten rakentamistapaa, perustelee Varonen rakennuksen suojeluehdotusta.

Ruotsalaisten toive toteutuu

72-vuotias Gävlenlinna Papinkadulla oli vielä vuonna 1956 kaupungin ainoa päiväkoti. Sitä pidettiin modernina, väljänä, viihtyisänä ja valoisana rakennuksena. Alkuvuosina monet lapset tulivat päivähoitoon joen toiselta puolelta Mäntylästä ja Penttilästä ylisoutajan kyydillä.

Nyt rakennus tullaan myös asemakaavalla suojelemaan. Vaikka päiväkodin käytöstä luovutaan keväällä, suojelu takaa sen, että Ruotsin Gävleborgin läänin maaherran toive rakennuksen Joensuun kaupungille lahjoittaessaan toteutuu myös tulevaisuudessa. Toive oli ”palvella pysyväisesti lasten hoitoa ja terveyttä ja tuottaa asukkaille mahdollisimman suurta iloa”.

Joensuun keskustan suojelukaava on Pohjois-Karjalan ja mahdollisesti Suomenkin ensimmäinen tässä laajuudessa toteutettava rakennussuojeluun keskittyvä asemakaava.

Alueen vanhimmat voimassa olevat asemakaavat ovat vuodelta 1962, joten suojelukaavatyön yhteydessä päivitetään samalla vanhojen kaavojen käyttötarkoitusmerkinnät ja ulkoasu nykypäivää vastaavaksi. Kaavasuunnittelusta vastaa FCG Finnish Consulting Groupilta arkkitehti Julia Virkkala Joensuun kaupungin ohjauksessa.

Asemakaavaluonnos asetetaan nähtäville kommentteja varten 22. huhtikuuta. Jätä mielipide 24. toukokuuta mennessä.

Infotilaisuus kaavasta 6.5.


Asemakaavaa esittelevä yleisötilaisuus järjestetään verkossa Teamsin välityksellä 6. toukokuuta.

Osallistumisohjeet ja liittymislinkki ovat kaavoituksen verkkosivuilla osoitteessa www.joensuu.fi/laadinnassa-olevat-kaavat.

Aiheeseen liittyviä uutisia